Maitotilojen määrä puolittunut kymmenessä vuodessa

Maitotilojen määrä väheni noin 400 tilalla eli kahdeksalla prosentilla viime vuoden aikana. Maitotilojen määrä väheni noin 400 tilalla eli kahdeksalla prosentilla viime vuoden aikana. Kuva: Riitta Salmi

Maitoa ja kananmunia tuotettiin vuonna 2022 pari prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Myös naudan- ja sianlihaa tuotettiin edellisvuotta vähemmän. Siipikarjanlihan tuotannon kasvu taittui ja siipikarjanlihaa tuotettiin lähes saman verran kuin vuonna 2021.

Maitoa tuotettiin 2 193 miljoonaa litraa viime vuonna. Meijerit vastaanottivat 2 151 miljoonaa litraa, ja maatiloilla maitoa käytettiin arviolta 42 miljoonaa litraa maitoa. Maidon maatilakäyttö sisältää muun muassa vasikoille annetun maidon sekä käytön ruokataloudessa. Luomumaitoa tuotettiin lähes saman verran kuin vuonna 2021 eli vajaa 81 miljoonaa litraa.

– Maitotilojen määrä väheni noin 400 tilalla eli kahdeksalla prosentilla viime vuoden aikana, kuten myös edellisvuonna. Viime vuoden lopussa maitotiloja oli 4 572, kun niitä vielä kymmenen vuotta sitten oli kaksi kertaa enemmän, kertoo yliaktuaari Sanna Vuorisalo Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Myös lypsylehmien määrä jatkoi vähenemistään, ja lehmiä oli viime vuoden lopussa noin 243 200 yksilöä. Keskimäärin tilalla oli reilu 50 lehmää.

Kananmunien tuotannon kasvu taittui viime vuonna, ja kananmunia tuotettiin reilu 76 miljoonaa kiloa. Määrä on vajaa kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Edellisvuoteen verrattuna lattiamunien tuotanto kasvoi 25 prosenttia, luomumunien 14 prosenttia ja ulkomunien 13 prosenttia. Virikehäkkimunien tuotanto pieneni 30 prosentilla.

Virikehäkkimunien tuotanto on vähentynyt viime vuosina voimakkaasti, kun kauppaketjut ovat ilmoittaneet luopuvansa virikehäkkimunien myynnistä muutaman vuoden kuluessa. Vastaavasti lattiamunien tuotanto on lisääntynyt.

Suurin osa, eli 55 prosenttia, tuotetuista kananmunista oli lattiamunia. Virikehäkkimunia oli 33 prosenttia, luomumunia kahdeksan prosenttia ja ulkomunia kolme prosenttia.

Lihaa tuotettiin yhteensä noin 403 miljoonaa kiloa viime vuonna, mikä on kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Naudan- ja sianlihan tuotanto väheni, kun taas siipikarjanlihaa tuotettiin lähes saman verran.

Naudanlihaa tuotettiin reilu 84 miljoonaa kiloa, mikä on kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Liharotuisten nautojen osuus tuotannosta oli vajaa viidennes.

Sianlihan tuotanto väheni kolme prosenttia viime vuonna ja tuotanto oli noin 170 miljoonaa kiloa.

Siipikarjanlihan tuotannon pitkään jatkunut kasvu taittui ja tuotanto oli lähes yhtä suuri kuin edellisvuonna eli reilu 147 miljoonaa kiloa. Broilerinlihan tuotanto väheni hienoisesti, kun taas kalkkunanlihan tuotanto kasvoi. Broilerinlihan osuus siipikarjanlihan tuotannosta on yli 90 prosenttia, Vuorisalo kertoo.

Luomun osuus lihantuotannosta on pieni, vain noin prosentti. Tosin vaihtelu eläinlajien välillä on suuri, sillä lampaanlihasta luomua on lähes neljännes, naudanlihasta neljä prosenttia ja sianlihasta alle prosentti. Suuri osa, vajaa 80 prosenttia, tuotetusta luomulihasta oli naudanlihaa.

Tiedot maidon-, lihan- ja kananmunien tuotannosta perustuvat meijereille, teurastamoille ja kananmunapakkaamoille kuukausittain tehtäviin kyselyihin sekä hallinnollisiin eläinrekistereihin. Tiedot kotiteurastuksista ja maidon käytöstä maatiloilla saadaan muutaman vuoden välein suoritettavasta otantatutkimuksesta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kaksoismusta-aukon toinenkin aukko havaittu ensimmäisen kerran

Turun yliopiston johtama kansainvälinen ryhmä tähtitieteilijöitä löysi ensimmäiset signaalit molemmista massiivisista mustista aukoista, jotka kiertävät toisiaan galaksin OJ 287 keskustassa.

Varsinais-Suomessa tehty eniten taloyhtiöiden energiaremontteja

Varsinaissuomalaisissa taloyhtiöissä on tehty suhteellisesti eniten energiaremontteja koko Suomessa. ARA on myöntänyt ja myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020-2023.

Linnanniemen taideohjelma merkittävä investointi kaupungin viihtyvyyteen

Turun kaupunginhallitus on kokouksessaan 5. kesäkuuta vahvistanut Linnanniemen taideohjelman. Samassa kokouksessa kaupunginhallitus päätti Linnaniemeen sijoittuvan Historian ja tulevaisuuden museon arkkitehtuurikilpailun käynnistämisestä.

Kevään aikana kymmeniä tuhansia havaintoja Punkkiliveen

Kuluvan kevään aikana kansalaiset ovat tehneet puutiaishavaintoja etelä- ja länsirannikon lisäksi erittäin runsaasti esimerkiksi Oulussa. Kansalaisten puutiaishavaintoja on kahden vuoden ajan kerätty Punkkilive-palveluun, jonka avulla Turun yliopiston tutkijat seuraavat ja tutkivat puutiaisten levinneisyyttä.

Tallink Silja lanseeraa uuden risteily-hotellipaketin Turusta Maarianhaminaan

Tallink Silja on lanseerannut uuden risteily-hotellituotteen Turusta Maarianhaminaan. Tämä matkapaketti tarjoaa mahdollisuuden yöpyä ensimmäinen yö rennosti laivalla upeaa saaristoa ihaillen ja sen jälkeen viettää yhden tai useamman yön hotellissa Maarianhaminassa tai Ahvenanmaalla sujuvien aikataulujen puitteissa.

Uudet jätehuoltomääräykset voimaan 1. heinäkuuta

Lounais-Suomen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätehuoltomääräykset on uudistettu. Määräysten päivittäminen tuli tarpeelliseksi jätelainsäädännössä tapahtuneiden muutosten vuoksi sekä alueen määräysten yhtenäistämiseksi.

Ruissalon erakkokuoriaiset saavat humuspöntöt

Turku suojelee harvinaista erakkokuoriaispopulaatiota asentamalla kuoriaisille humuspönttöjä, sillä pitkällä aikavälillä lajille välttämättömien onkalopuiden määrä saarella on vähenemässä.

Naantalin kaupungin ilmastotiekartta valmistui

Naantalin ilmastotiekartta on valmistunut. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ilmastotiekartan kokouksessaan maanantaina 5. kesäkuuta.

Varsinais-Suomessa tehty eniten taloyhtiöiden energiaremontteja viime vuosina

Varsinaissuomalaisissa taloyhtiöissä on tehty suhteellisesti eniten energiaremontteja koko Suomessa. ARA on myöntänyt ja myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020–23.

Kirjastosta sähköauton lainanneet antoivat ylistävää palautetta

.

Turun kaupunginkirjastosta oli toukokuussa mahdollista lainata sähköauto omaan käyttöönsä. Kolmen viikon aikana 20 ihmistä pääsi auton rattiin tutustumaan yhteiskäyttöiseen täyssähköautoon. Kokeilu toteutettiin yhteistyössä Toyota Auto Finlandin kanssa.

Linnateatteri tarjoaa ilmaista nukketeatteria lapsille kesällä Turun leikkipuistoissa

Osana 20-vuotisjuhlaansa Linnateatteri järjestää kesällä 2023 ilmaista nukketeatteria lapsille Turun leikkipuistoissa. Esiintyjä on nukketeatteritaiteilija Helena Markku . RomuLuxen vieraat on lapsille suunnattu nukketeatteriesitys, jossa kaksi aurinkokuntamme ulkopuolelta tullutta muukalaista tekee hätälaskun Turkuun, Linnateatterin edustalle. Aluksesta nousee kaksi vierailijaa kaukaiselta RomuLux-planeetalta. Heidän aluksensa moottoriin on ilmennyt odottamaton ongelma ja nyt he tarvitsevat kipeästi Maapallon asukkaiden apua.

Neljännes suomalaisista masturboi useammin kuin kerran viikossa

Jopa 25 prosenttia suomalaisista masturboi useammin kuin kerran viikossa, vaikka tahti onkin hidastunut koronavuosista. Tämä selviää Kaalimato.comin tuoreesta Seksuaalisuuden Suomi -tutkimuksesta. Nykyään monet käyttävät sooloseksissä seksivälineitä, mutta suomalaiset ovat käyttäneet itsetyydytykseen myös luovia ratkaisuja, kuten vihanneksia ja hajuvesipulloja. Kotikutoisissa seksivälineissä piilee kuitenkin turvallisuusriski.

MLL:n Lasten ja nuorten puhelin ja chat ovat auki kesälläkin

Lapset ja nuoret löytävät kuuntelijan ja tukea Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimesta ja chatista myös kesäkuukausina. Juhannuksesta lähtien puhelin ja chat ovat avoinna joka päivä kello 17–20.

Tuulivoima ja keinovalo vaikuttavat Suomen lepakoihin

Seurattuaan lepakoiden aktiivisuutta kahden kesän ajan väitöskirjatutkija Simon P. Gaultier havaitsi, että lepakot välttelevät tuulivoimaloita ja keinovaloja metsäalueilla. Väitöskirjatutkimuksen tulokset korostavat myös tarvetta ottaa lepakot paremmin huomioon tuulivoimahankkeissa koko Euroopan boreaalisella alueella.

Luonnon monimuotoisuutta Henrikinkirkon ympäristöön nurmikoita niityttämällä

Turun Henrikinkirkon ympäristössä on ryhdytty vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta antamalla nurmikkoalueiden kasvaa vapaasti. Tavoitteena on kaupunkiniityn kasvaminen Henrikinkirkon ja Peltolantien väliselle alueelle. Kevyemmälle hoidolle jätetään monimuotoisuuden edistämiseksi myös puustoisia alueita Peltolantien reunassa ja kirkon takana.

Varsinais-Suomen liitto sitoutuu edistämään yrittäjämyönteisyyttä

Hanna Munter.

Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen Yrittäjät ovat solmineet elinvoimalupauksen. Varsinais-Suomen liitto sitoutuu lupauksella yhdessä Varsinais-Suomen Yrittäjien kanssa edistämään maakunnan yrittäjämyönteistä ilmapiiriä.

Naantalin Musiikkijuhlat käynnistyvät tiistaina

Elina Vähälä on Naantalin musiikkijuhlien nykyinen taiteellinen johtaja.

Naantalin Musiikkijuhlat järjestetään 43. kerran 6.–17. kesäkuuta. Ohjelman on suunnitellut ensimmäistä kertaa viulisti Elina Vähälä , joka nimettiin tapahtuman taiteelliseksi johtajaksi Arto Noraksen yli 40 vuotta jatkuneen kauden jälkeen. Hienovaraisesti uudistuneen festivaalin yksittäisistä huipputaiteilijoista lähes puolet esiintyy Naantalissa ensimmäistä kertaa.

Fuugan valmistelu siirtymässä seuraavaan vaiheeseen

Musiikkitalo on nousemassa Itsenäisyyden aukiolle Aurajokirantaan.

Turun musiikkitalo Fuugan valmistelu jatkuu työntäyteisenä kesän ajan. Musiikkitalohanke on nyt kehitysvaiheessa, joka jatkuu sopimuksen mukaisesti kesäkuun loppuun saakka. Hankkeessa työstetään vielä viimeisiä kehitysvaiheen kokonaisuuksia.

Kaupunki

Näyttelijä Lauri Tilkanen tulkitsee Metsänneito-runon.
Ihmisasutus valtaa yhä etenevässä määrin kettujen luonnollisia alueita, joka sitten osaltaan lisää erilaisia yhteydenottoja TESYn Eläinten hätäkeskukseen, kertoo Britt-Marie Juup.
Elina Vähälä on Naantalin musiikkijuhlien nykyinen taiteellinen johtaja.
Petri Kirkkomäki (vas.) ja taiteellinen johtaja Folke Gräsbeck ovat järjestäneet Sibelius Korppoossa -festivaalia yhteistyössä jo yli kymmenen vuoden ajan. Gräsbeck on ollut alusta asti festivaalin taiteellinen johtaja.
Musiikkitalo on nousemassa Itsenäisyyden aukiolle Aurajokirantaan.
Kuvassa ylhäältä vasemmalta Turkuseuran järjestösihteeri Katriina Pakkanen, vapaaehtoiset Ulla Kaarnavaara ja Leena Suominen, toiminnanjohtaja Kati Leskinen ja Nappe Naakkaa esittävä Aleksi Kauppinen
Bad Media Company Turun ylioppilasteatterissa.
Urheilu

Puukkokatsomo: Salibandyn MM-huumaa Turkuun

Milla Nordlund.

Turussa järjestetään salibandyn naisten MM-kisat vuonna 2027. Kyseessä on kolmas kerta, kun naisten MM-kisat järjestetään Suomessa. Turussa kisat järjestetään ensimmäisen kerran.

Karppinen TPS:n naisten data-analyytikoksi

Kansallisessa Liigassa pelaavan Turun Palloseuran taustatiimi on vahvistunut data-analyytikko Oskari Karppisella . Karppinen tekee TPS:n valmennuksen käyttöön tilastoja Tepsin otteluista ja pelaajista sekä analysoi etukäteen tilastojen kautta tulevat vastustajajoukkueet.

Varpu Allenius haaveilee Tanssikoulu Å:n nousevan Turun ikonien joukkoon

Tanssikoulu Å:n takana olevilla Varpu Alleniuksella ja Olli Santalahdella on vielä pitkiä työpäiviä edessä ennen heinäkuun alkua, jolloin toiminta alkaa.

Varpu Alleniuksen ja Olli Santalahden vappu sujui tänä vuonna rauhallisesti.

Otteluanalyysi: Inter kukoistaa Kupittaan tekonurmella

Petteri Forsell oli pelipäällä. Hän pohjusti Interin toisen osuman.

Kaksi peliä Kupittaan uudella tekonurmikentällä uuden päätykatsomon edessä. Kaksi voittoa, kuusi pistettä maalierolla 5–0. Nyt uhriksi joutui Honka, jonka Inter voitti jalkapalloilun Veikkausliigan kamppailussa 2–0.

Naisten Superpesiksen uuden mestaruuspokaalin suunnittelija on turkulainen Heini Aho

Heini Aho.

Naisten Superpesikselle suunnitellaan uusi mestaruuspokaali, joka jaetaan ensimmäisen kerran kauden 2023 päätteeksi suomenmestaruusjoukkueelle. Naisten Superpesiksen pelaajat valitsivat kolmen ehdotuksen joukosta voittajaksi taiteilija Heini Ahon työn. Mestaruuspokaali julkistetaan syyskuussa.

Kaksinkertainen Suomen mestari Casimir Jürgens Turun Palloseuraan

Casimir Jürgens vaihtaa mustavalkoiseen nuttuun.

Puolustaja Casimir Jürgens siirtyy Turun Palloseuraan Tampereen Tapparasta kahden vuoden sopimuksella. Kaksinkertainen Suomen mestari vahvistaa TPS:n takalinjaa. Helsinkiläislähtöinen 28-vuotias puolustaja on voittanut urallaan myös Champions Hockey Leaguen mestaruuden.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.