Puolue-erot näkyvät myös ruokatottumuksissa

Foodoran teettämä Suuri suomalainen ruokabarometri kertoo vaalien alla, miten poliittinen tausta vaikuttaa ruokatottumuksiimme, kuten lempiruokaamme tai ruoan tilaamisintoomme. Barometri osoittaa, että stereotypiat pitävät hämmentävän hyvin kutinsa: siinä missä perussuomalaisten kannattajat ovat vannoutuneita liharuokien syöjiä, vihreiden ja vasemmiston kannattajat valitsevat useammin kasviksia. Kokoomuslaiset panostavat arjen luksukseen äyriäisten ja ravintolaruoan muodossa.

Ruokabarometri selvitti suomalaisten ruokatottumuksia loppuvuodesta. Vastaajia oli yli 3 000 ympäri maan, ja he edustavat iältään ja sukupuoleltaan Suomen väestöä. Kyselyssä haluttiin selvittää suomalaisten lempiruokia, ruokatottumuksia ja ruoantilauspalveluiden käyttöä. Barometri selvitti vastaajien puoluekannan kahdeksan suurimman puolueen puitteissa, ja se paljastaa kiinnostavia eroja eri puolueiden kannattajien ruokatottumuksissa.

– Perinteisempinä ruokapuolueina erottuvat SDP ja keskusta, joiden kannattajille suomalainen kotiruoka on ylivoimaisesti mieluisinta. Myös perussuomalaisten kannattajat suosivat perinteisiä suomalaisia kotiruokia, mutta lisäksi heidän lempiruoissaan korostuvat lihaisammat vaihtoehdot, kuten hampurilaiset, grilliruoka ja kebab, kertoo Foodoran toimitusjohtaja Joonas Kuronen.

Kokoomuksen ja RKP:n kannattajat nauttivat jopa luksuksena pidetyistä ruoista: kokoomuslaiset syövät mieluiten mereneläviä, kun taas RKP:n äänestäjät innostuvat sushista. Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat syövät muiden puolueiden äänestäjiä huomattavasti enemmän kasvisruokia sekä Lähi-idän ja Aasian makuja, kuten intialaista, japanilaista ja thaimaalaista.

– On syytä huomata, että vihreiden ja perussuomalaisten lempiruoat korostuvat toisiinsa nähden vastakkaisina. Ruokalajit, jotka vihreiden kannattajilla korostuvat suosikkiruokina, eivät ole perussuomalaisten suosikkiruokien listalla. Esimerkiksi vihreistä 21 prosenttia pitää kasvisruokaa lempikategorianaan, perussuomalaisista vain kolme prosenttia, Kuronen sanoo.

Barometristä selviää, että vihreiden, vasemmiston ja kokoomuksen äänestäjät tilaavat ravintolaruokaa kotiin ahkerimmin. Vihreiden ruoantilausaktiivisuutta selittää äänestäjien keskittyminen pääkaupunkiseudulle ja suuriin kaupunkeihin, joissa äänestäjillä on laajimmat ruoantilausmahdollisuudet. Vihreät tilaavat myös ruokaostoksia kotiin kaikkein eniten.

– Kokoomuslaiset erottuvat tutkimuksesta käymällä eniten ravintolassa, sillä jopa 23 prosenttia puolueen äänestäjistä syö ravintolassa viikoittain. Koko Suomen keskiarvo on 16 prosenttia, ja perussuomalaisten kannattajat käyvät ravintolassa kaikkein harvimmin (13 %), Kuronen kertoo.

Barometrin mukaan vanhemmat ikäluokat ovat tottuneet kokkaamaan kotona, sillä päivittäinen kokkausaktiivisuus korostuu yli 55-vuotiaissa. Eniten kokkausaktiivisuutta on puolueista kristillisdemokraattien, RKP:n, vihreiden ja SDP:n äänestäjissä.

Foodoran Suuri suomalainen ruokabarometri -tutkimuksen toteutti Miltton Oy:n Research & Insight -tutkimustiimi Foodoran toimeksiannosta. Vastaajat rekrytoitiin Norstat Finlandin paneelista ja vastaukset kerättiin 7.–19. joulukuuta. Kyselyyn osallistui yhteensä 3 152 vastaajaa, ja vastaajat edustivat iältään ja sukupuoleltaan Suomen väestöä. Tutkimuksen kokonaisvirhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lempiruoat puolueittain: Mitkä ovat eri puoluetta äänestävien suosikkiruokia?

Kasvisruoka: SDP 6 prosenttia, Keskusta 6 prosenttia, Kokoomus 5 prosenttia, RKP 5 prosenttia, Kristillisdemokraatit 11 prosenttia, Vihreät 21 prosenttia, Vasemmistoliitto 13 prosenttia, Perussuomalaiset 3 prosenttia.

Keitot: SDP 11 prosenttia, Keskusta 9 prosenttia, Kokoomus 5 prosenttia, RKP 4 prosenttia, Kristillisdemokraatit 12 prosenttia, Vihreät 4 prosenttia, Vasemmistoliitto 7 prosenttia, Perussuomalaiset 15 prosenttia.

Kebab: SDP 8 prosenttia, Keskusta 11 prosenttia, Kokoomus 5 prosenttia, RKP 4 prosenttia, Kristillisdemokraatit 12 prosenttia, Vihreät 4 prosenttia, Vasemmistoliitto 7 prosenttia, Perussuomalaiset 15 prosenttia.

Sushi: SDP 10 prosenttia, Keskusta 18 prosenttia, Kokoomus 12 prosenttia, RKP 31 prosenttia, Kristillisdemokraatit 14 prosenttia, Vihreät 14 prosenttia, Vasemmistoliitto 14 prosenttia, Perussuomalaiset 8 prosenttia.

Intialainen: SDP 16 prosenttia, Keskusta 8 prosenttia, Kokoomus 18 prosenttia, RKP 9 prosenttia, Kristillisdemokraatit 24 prosenttia, Vihreät 25 prosenttia, Vasemmistoliitto 22 prosenttia, Perussuomalaiset 9 prosenttia.

Grilli: SDP 16 prosenttia, Keskusta 28 prosenttia, Kokoomus 20 prosenttia, RKP 11 prosenttia, Kristillisdemokraatit 10 prosenttia, Vihreät 9 prosenttia, Vasemmistoliitto 10 prosenttia, Perussuomalaiset 27 prosenttia.

Suomalainen kotiruoka: SDP 46 prosenttia, Keskusta 59 prosenttia, Kokoomus 33 prosenttia, RKP 24 prosenttia, Kristillisdemokraatit 43 prosenttia, Vihreät 25 prosenttia, Vasemmistoliitto 31 prosenttia, Perussuomalaiset 48 prosenttia.

Ruoantilaus -puolueittain: Kuinka usein eri puolueiden äänestäjät tilaavat kotiin ravintolaruokaa?

SDP: Vähintään kerran viikossa 7 prosenttia, Muutaman kerran kuussa 12 prosenttia, Kerran kuussa 17 prosenttia, Muutaman kerran vuodessa 21 prosenttia, Harvemmin 43 prosenttia.

Keskusta: Vähintään kerran viikossa 8 prosenttia, Muutaman kerran kuussa 13 prosenttia, Kerran kuussa 9 prosenttia, Muutaman kerran vuodessa 21 prosenttia, Harvemmin 48 prosenttia.

Kokoomus: Vähintään kerran viikossa 10 prosenttia, Muutaman kerran kuussa 18 prosenttia, Kerran kuussa 16 prosenttia, Muutaman kerran vuodessa 23 prosenttia, Harvemmin 33 prosenttia.

RKP: Vähintään kerran viikossa 7 prosenttia, Muutaman kerran kuussa 20 prosenttia, Kerran kuussa 15 prosenttia, Muutaman kerran vuodessa 22 prosenttia, Harvemmin 36 prosenttia.

Kristillisdemokraatit: Vähintään kerran viikossa 3 prosenttia, Muutaman kerran kuussa 2 prosenttia, Kerran kuussa 14 prosenttia, Muutaman kerran vuodessa 24 prosenttia, Harvemmin 31 prosenttia.

Vihreät: Vähintään kerran viikossa 10 prosenttia, Muutaman kerran kuussa 15 prosenttia, Kerran kuussa 20 prosenttia, Muutaman kerran vuodessa 24 prosenttia, Harvemmin 35 prosenttia.

Vasemmistoliitto: Vähintään kerran viikossa 10 prosenttia, Muutaman kerran kuussa 15 prosenttia, Kerran kuussa 20 prosenttia, Muutaman kerran vuodessa 21 prosenttia, Harvemmin 35 prosenttia.

Perussuomalaiset: Vähintään kerran viikossa 7 prosenttia, Muutaman kerran kuussa 16 prosenttia, Kerran kuussa 18 prosenttia, Muutaman kerran vuodessa 23 prosenttia, Harvemmin 37 prosenttia.

Totaali – Suomen Väestö: Vähintään kerran viikossa 8 prosenttia, Muutaman kerran kuussa 14 prosenttia, Kerran kuussa 16 prosenttia, Muutaman kerran vuodessa 23 prosenttia, Harvemmin 39 prosenttia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Täyttä asiaa: Eihän tämä hääviä ole

Turun liikenne huolestuttaa monia.

Eihän tämä hääviä ole ja tuntuu, että huononee vain. Ajovaloista ei väliä, vajailla mennään. Valoista lähdetään kuin etanat. Vilkkuakin on kovin työläs käyttää, yksi automerkki erottuu porukasta. Torin ympäri ajetaan yhtenä solkena, vaikka joka kulmassa on liikennemerkki – ajoneuvolla ajo kielletty, koskee läpiajoa. Kunpa saatais nämäkin nyt ensin kuntoon, tai edes vähän parempaan suuntaan. Voisi tuo poliisikin vähän seurata tilannetta, kun päivystää kauppatorilla.

Keskieläke 1 845 euroa kuukaudessa

Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke nousi viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 1 800 euroon. Keskieläke oli 1 845 euroa kuukaudessa, kun se edellisvuonna oli 1 784 euroa. Mediaanieläke oli viime vuonna 1 614 euroa kuukaudessa. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) ja Kelan tuoreesta tilastosta.

Energiateollisuus: Vihreä siirtymä ei onnistu ilman energiaverkkojen kehittämistä

Energiaviraston asettamat sähkö- ja maakaasuverkkojen valvontamenetelmät määrittelevät puitteet energian siirron ja jakelun hinnoittelulle. Ne ovat avainasemassa vihreän siirtymän mahdollistajana tai estäjänä. Energiateollisuus on huolissaan, sillä Energiaviraston kaavailemat menetelmät eivät mahdollista verkkojen kehittämistä palvelemaan yhteiskunnan, investoijien eivätkä asiakkaiden tarpeita.

Miina Äkkijyrkkä palaa muistoihin lapsuudesta ja lehmäaiheisiin Auran Gallerian yksityisnäyttelyssä

Näyttely esittää kevätlaitumelle kirmaavia vasikoita.

Miina Äkkijyrkkä palaa muistoihin lapsuudesta ja tunnettuihin lehmäaiheisiin Auran Gallerian yksityisnäyttelyssä 7.4.–9.5. Näyttely esittää kevätlaitumelle kirmaavia vasikoita sekä sarjakuvallisia maalauksia Äkkijyrkän elämänkerrasta lapsuus- ja nuoruusajoilta. Aiemmin Äkkijyrkkä on maalannut galleriassa performanssina uusia teoksia alulle tai viimeistellyt vanhempia.

Ylinopeudet yleisiä Suomessa, vähiten rattijuoppoja ja matkapuhelin kädessä ajavia

Tieliikenteen turvallisuuden taustatekijät ovat pääosin Suomessa kunnossa, mutta ylinopeudet ovat kansainvälisesti vertailtuna yleisiä. Muihin EU-maihin verrattuna harva ajaa Suomessa matkapuhelin kädessä, rattijuoppojen osuus kuljettajista on alhainen, uudet autot ovat lähes kaikki neljän tai viiden EuroNCAP-tähden autoja ja apu tulee liikenneonnettomuuspaikalle melko nopeasti. Baseline- tutkimushankkeessa koottiin tieliikenneturvallisuustietoa yhtenäisillä menetelmillä 18 EU-maasta.

Museot avoinna pääsiäisviikonloppuna

Prinsessan matka -näyttelyssä tutustutaan erilaisten tarinoiden ja tehtävien kautta Katariina Jagellonican elämän eri vaiheisiin ja prinsessaksi kasvamiseen.

Kuralan Kylämäellä valmistaudutaan pääsiäiseen jo viikkoa ennen pääsiäisen viettoa keittämällä mämmiä, askartelemalla pääsiäiskoristeita ja valmistamalla risuluutia.

Tutkimus: Keskosina syntyneillä astmaa ja keuhkoahtaumatautia muita enemmän – vielä keski-iässäkin

Keuhkojen epäkypsyys on yleisimpiä keskosuuteen liittyviä vastasyntyneen ongelmia. Aiemmissa tutkimuksissa on jo huomattu, että keskosuus on myös lapsuuden keuhkosairauksien riskitekijä. Tuoreessa suomalais-norjalaisessa tutkimuksessa selvisi, että hengitysteiden ongelmat voivat jatkua ainakin keski-ikään saakka. Tutkimuksen mukaan keskosena syntyneillä aikuisilla on muita enemmän astmaa ja keuhkoahtaumatautia.

Performanssitaiteen biennaali kutsuu yleisölähettiläitä osaksi kansainvälistä tapahtumaa avoimella haulla

New Performance Turku Festival järjestettiin vuosina 2012–21 joka vuosi.

5.–10. syyskuuta järjestettävä New Performance Turku Biennale etsii kymmentä yleisölähettilästä osallistumaan kansainväliseen performanssitaiteen biennaaliin ja sen ohjelmaan. Syksyllä ensimmäistä kertaa järjestettävä performanssitaiteen biennaali kokoaa Coming Together -teeman alle laajan kirjon perfomanssitaideteoksia, jotka pyrkivät yhdistämään ihmisiä, ideoita ja paikkoja eri tavoin. Koska biennaali juurtuu vahvasti Turun kaupunkiin, sen ihmisiin ja yhteisöihin, tarkoituksena on avata paikallisille ihmisille mahdollisuus osallistua tapahtuman tekoon omista näkökulmistaan.

Kadoksissa ollut 14-vuotias poika löytynyt

Kuukauden verran Turun seudulla kateissa ollut 14-vuotias poika on löytynyt. Poika tavoitettiin yleisövihjeiden ansiosta.

TPS avausvoittoon välieräsarjassa

TPS otti ensimmäisen kiinnityksen finaalipaikkaan, johon tarvitaan neljä voittoa.

Miesten salibandyn F-liigan välierät alkoivat kahdella kolmen maalin kotivoitolla, kun Nokian KrP löi Oilersin 9–6 ja TPS Happeen 4–1. Loppuottelupaikka aukeaa neljällä voitolla, ja toiset kohtaamiset nähdään sunnuntaina Espoossa ja Jyväskylässä.

Eurojackpot-arvonnassa yksi täysosuma

Eurojackpot-arvonnassa löytyi perjantaina (kierros 13/2023) yksi täysosuma. Kymmenen miljoonan euron voitto matkasi tällä kertaa Tshekkiin.

Onneksi apuakin saa vielä

Iäkkäämpi nainen kaatui Kauppatorin varrella. Positiiviseksi yllätykseksi hän sai heti auttavan käden vieressä seisovalta. Myös minä ja toinen ohikulkija pysähdyimme seuraamaan, onko kaikki hyvin. Ja muutkin lähellä olevat kiinnostuivat hänen voinnistaan. Onneksi apua oli riittävästi, koska turhaa olisi jäädä vain seisomaan ja tuijottelemaan, mutta on kuitenkin hyvä tarkistaa auttavatko muut vieressä seisovat.

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne näkyi kuntoutuspalveluissa

Kela tarkastelee säännöllisesti, millaisia hyötyjä asiakkaat kuntoutuksesta saavat. Tuoreesta raportista ilmenee, että kuntoutusasiakkaiden työ- ja opiskelukyky, elämänlaatu ja mieliala kohentuivat kuntoutuksen aikana. Koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilanteesta näyttäisivät kärsineen ainakin mielenterveyskursseille ja työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneet asiakkaat.

Pääsiäishulinaa nuorille Kafe Vimmassa

Vimmassa tehdään myös savitöitä.

Kafe Vimmassa on pääsiäisenä luvassa tietovisailua, elokuvia ja pääsiäismunajahteja maanantaina 3. huhtikuuta, keskiviikkona 5. huhtikuuta ja torstaina 6. huhtikuuta. Pääsiäismunajahdit alkavat kello 9.30 ja etsinnät kestävät niin kauan, kunnes viimeinenkin yllätys on löydetty. Kahoot!-tietovisailua vaihtuvilla teemoilla ja bingoa luvassa kello 15, ja Disney-elokuvat alkavat kello 16 ja 18. Yllätysarvontoja myös Vimman Instagram-tilillä @vimmaturku.

TE-palvelujen tehtävät siirtyvät kunnille vuonna 2025

Kunnat alkavat hoitaa työnhakijoiden palveluja vuoden 2025 alussa. Uudistuksen yhteydessä työllisyyden kuntakokeilut päättyvät kaikkialla Suomessa.

Mitä vaikeampi muistisairaus, sitä heikommin itsemääräämisoikeus toteutuu

Vaikeasti muistisairaiden itsemääräämisoikeuden toteutuminen on muita asiakasryhmiä heikompaa iäkkäiden säännöllisissä palveluissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus osoittaa, että mitä vaikeampi kognitiivinen häiriö on, sitä epätodennäköisemmin asiakas osallistuu toimintakykynsä arviointiin tai asettaa tavoitteita hoidolleen.

Uusi kirkkolaki voimaan heinäkuussa

Evankelis-luterilaisen kirkon kirkkolainsäädännön uudistus tehostaa kirkon ja seurakuntien hallintoa. Uusi kirkkolaki ja siihen liittyvät lait tulevat voimaan 1. heinäkuuta. Tullessaan voimaan uusi kirkkolaki korvaa nykyisen vuonna 1994 voimaan tulleen kirkkolain. Hallitus esitti asiaa koskevien lakien vahvistamista torstaina. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait 14. huhtikuuta.

Palmusunnuntai ja pitkäperjantai tarjoavat konsertteja

Teppo Lampela (kesk.).

Palmusunnuntaina 2. huhtikuuta rauhoitutaan kamarimusiikin pariin Sibelius-museossa, jossa ohjelmassa on Johannes Brahmsin klarinettikvintetto ja Osvaldo Golijovin The Dreams and Prayers of Isaac the Blind .

Urheilu

TPS avausvoittoon välieräsarjassa

TPS otti ensimmäisen kiinnityksen finaalipaikkaan, johon tarvitaan neljä voittoa.

Miesten salibandyn F-liigan välierät alkoivat kahdella kolmen maalin kotivoitolla, kun Nokian KrP löi Oilersin 9–6 ja TPS Happeen 4–1. Loppuottelupaikka aukeaa neljällä voitolla, ja toiset kohtaamiset nähdään sunnuntaina Espoossa ja Jyväskylässä.

Tommi Miettinen HC TPS:n päävalmentajaksi

Tommi Miettinen , 47, korvaa Jussi Ahokkaan ensi kaudella HC TPS:n päävalmentajana. Sopimus TPS:n kanssa on kaksivuotinen ja sisältää jatko-option. Päättyneellä kaudella KalPaa valmentanut Miettinen on entuudestaan hyvin tuttu turkulaisyhteisölle, sillä hän edusti Palloseuraa pelaajana vuosina 1995–99. Miettinen voitti TPS:n paidassa Suomen, Euroopan sekä Super Cupin mestaruudet.

Loimu nappasi kotiedun välieräavauksessa, raisiolaisille kauden ensimmäinen voitto Akaa-Volleysta

Joonas Jokela (kesk.) oli ottelun paras pistemies.

Lentopallon Mestaruusliigan välierissä vastakkain iskevät runkosarjan kakkonen Akaa-Volley ja kolmonen Raision Loimu avasivat keskiviikkoa kotiedun omanneen Akaa-Volleyn kotikentällä. Loimu ryösti vaihtelevien vaiheiden jälkeen 2–3 (25-22, 18-25, 25-22, 18-25, 10-15) vierasvoiton ja lähtee lauantaina kello 18 iskettävään toiseen osaotteluun Raisiossa johtoasemasta. Paikka finaaliin aukeaa jommallekummalle kolmella voitolla. Voitto oli Loimulle kauden ensimmäinen Akaa-Volleysta ja nyt oranssi-paidat ovat voittaneet kaikki liigajoukkueet vähintään kertaalleen.

Turku-Pesis palaa pesäpallokartalle välivuoden jälkeen

Lännen Pallo, sittemmin Turku-Pesis, pelasi vuosina 1955–2008 kaikkiaan 27 kautta ylimmällä sarjatasolla. Kuva on vuodelta 2013 ottelu Turku-Pesis-Viinijärvi.

Kesä 2022 oli Turku-Pesiksen naisille poikkeuksellinen, sillä joukkuetta ei ollut ollenkaan. Sekä pelaajista että valmentajista oli pulaa. Tänä keväänä joukkue on jälleen jalkeilla, kun Turku-Pesis pelaa Suomensarjan lounaislohkossa.

Puukkokatsomo: Miekkailussa ainoa oikea päätös

Yksi miekkailun kotimaisen kilpailukalenterin kivijaloista katoaa tämän vuoden osalta, kun syksyllä perinteisesti järjestettyä Kupittaa Tournamentia ei tänä vuonna järjestetä. Asiasta päätti Suomen miekkailu- ja 5-otteluliiton hallitus maaliskuun kokouksessaan.

RNK Flyers on ringeten Suomen mestari

Ringeten Suomen mestarit vuosimallia 2023: RNK Flyers.

SM-finaalien kolmas näytös RNK Flyersin ja NoU Ringeten välillä käytiin keskiviikkona Raision Kerttulassa lähes 400 katsojan edessä. RNK johti ottelusarjaa 2‒0 ja sillä oli mahdollisuus ratkaista mestaruus kotonaan. Sen se myös teki luvuin 8‒4 ja Raisiossa juhlitaan Suomen mestaruutta kuuden vuoden tauon jälkeen.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.