Muovipullot palautuvat automaatteihin aiempaa huonommin
Viime vuonna Suomessa palautettiin kaikkiaan noin 2,2 miljardia pantillista juomapakkausta. Määrä on niukasti uusi ennätys, lisäystä edellisvuoteen on noin kolme miljoonan pakkauksen verran. Ylivoimaisesti suosituin pakkaustyyppi juomissa on alumiininen tölkki: niitä palautui viime vuonna noin 1,4 miljardia. Pantillisia muovipulloja palautettiin 635 miljoonaa ja lasipulloja 134 miljoonaa.
– Pantillinen kierrätysjärjestelmä on hyvä esimerkki siitä, että kierrätys toimii, kun se on tehty helpoksi. Suomessa on kuluttajille kaikkiaan 4000 palautuspistettä. Pullojen ja tölkkien kierrättäminen onnistuu samalla kertaa, kun uusia juomia ostetaan, tiivistää pantillisten juomapakkausten kierrätystä hallinnoivan Palpan viestinnästä vastaava johtaja Tommi Vihavainen.
Palautusmäärien lisäksi Palpa seuraa juomapakkausten palautusasteita. Palautusasteet lasketaan tonneissa: palautuneet tonnit suhteutetaan kunkin pakkaustyypin myytyjen pakkausten tonneihin.
Viime vuonna kaikkien pantillisten juomapakkausten palautusaste oli 96 prosenttia. Parhaiten palautuivat tölkit (99 %) ja lasipullot (98 %). Muovipullojen palautuminen automaatteihin oli alemmalla tasolla, niiden palautusaste oli silti hyvä, 90 prosenttia.
Muovipullojen palautusaste on viime vuosina ollut lievässä laskusuunnassa. Selkeää syytä tähän ei ole tiedossa. Osa pantillisista juomapakkauksista päätyy Palpan kuluttajakyselyiden perusteella muulla tavoin kierrätykseen, muun muassa taloyhtiöiden muovipakkausten keräysastioihin. Jonkin verran muovipulloja voi jäädä palauttamatta siksikin, että niiden viivakoodin sisältämä etiketti on irronnut.
Muovipullojen palauttamiseen tarvitaan nyt kuitenkin ryhtiliike ja Vihavainen kannustaakin kuluttajia palauttamaan myös muovipulloja nykyistä ahkerammin:
– Tänään 18. maaliskuuta on kansainvälinen kierrätyspäivä ja siksi juuri oikea hetki muistuttaa, että joka ikinen juomapakkaus on tärkeää saada takaisin kiertoon. Muovipullojen osalta meillä suomalaisilla on tässä vielä parantamisen varaa.
Suomalaiset ovat kuitenkin kaiken kaikkiaan varsin ahkeria juomapakkausten kierrättäjiä: jokainen meistä palauttaa vuodessa keskimäärin noin 400 pantillista pulloa ja tölkkiä.
Juomapakkausten kierrättäminen säästää valtavasti energiaa ja luonnonvaroja. Viime vuoden aikana automaatteihin palautui kaikkiaan 19 800 tonnia alumiinia, 16 800 tonnia muovia ja 52 300 tonnia lasia uudelleen käytettäväksi. Palpan kierrätysjärjestelmän pääperiaatteena on ns. suljettu kierto, mikä tarkoittaa sitä, että juomapakkausten materiaalista valmistetaan yhä uusia juomapakkauksia, jolloin materiaalit voivat kiertää todella pitkään.
Pantillisten juomapakkausten kierrätysjärjestelmässä on 330 juomatuottajaa, 29 000 erilaista pulloa ja tölkkiä, 4 000 palautuspistettä ja yli 2,2 miljardia palautusta vuodessa.
Kierrätyspäivän tarkoituksena on muistuttaa sitä, että planeettamme ei kestä nykyisiä kulutustottumuksiamme. Maapallon luonnonvarat kuluvat kiihtyvällä nopeudella ja samanaikaisesti hyödyntämiskelpoinen materiaali poistuu jatkuvasti käytöstä jätteen muodossa. Ratkaisuna on materiaalitehokkuuden lisääminen esimerkiksi vähentämällä jätettä, uudelleenkäyttämällä materiaalia ja kierrättämällä.
Suomen Palautuspakkaus Oy (Palpa) on voittoa tavoittelematon yritys, jonka tehtävänä on huolehtia pantillisten juomapakkausten kierrätyksestä Suomessa. Palpan omistavat kaupan keskusliikkeet sekä juomateollisuuden yritykset ja sen toimintaa valvoo Pirkanmaan ELY-keskus. Palpan pantillisten juomapakkausten kierrätysjärjestelmiin kuuluu tällä hetkellä kaikkiaan yli 26 000 erilaista juomapakkausnimikettä.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)