Edistysaskeleet uusien älykkäiden teknologioiden, kuten tekoälyn, robotiikan ja automaation, alalla ovat herättäneet keskustelua tulevaisuuden työelämästä ja yhteiskunnasta. Kun keskustelussa on keskitytty lähinnä talouteen ja työmarkkinoihin, Åbo Akademin tutkijat ovat tutkineet odotettavissa olevan murroksen kulttuurisia vaikutuksia.

Åbo Akademin teollisuustalouden laboratoriossa tehdyssä monitieteisessä tutkimuksessa tutkijat Johnny Långstedt, Jonas Spohr ja Magnus Hellström tutkivat, miten arvot – yleisesti käytetty kulttuuri-indikaattori – kehittyivät eri ammattiryhmissä Euroopassa vuosina 2002–18. Tutkimus perustuu European Social Surveyn tietoihin.

– Arvion mukaan merkittävä osa Suomessa hoidettavista työtehtävistä voi automatisoitua tulevina vuosikymmeninä, ja kehitys vaikuttaa joihinkin ammattiryhmiin muita enemmän. Automatisointi uhkaa erityisesti rutiininomaisia, selkeärakenteisia ja kodifioitavia työtehtäviä, Långstedt kertoo.

Tutkimus osoitti, että automatisointivaarassa olevat ammattiryhmät eroavat arvojensa osalta merkittävästi ammattiryhmistä, joilla ei ole samaa riskiä. Automatisoitavissa ammateissa materialistisia arvoja, kuten turvallisuutta ja yhtenäisyyttä, arvostetaan enemmän kuin ammateissa, joita ei voida automatisoida.

Tutkijoiden mukaan materialistisilla arvoilla on usein negatiivinen yhteys tulevaisuuden tekoäly-yhteiskunnassa kilpailukykyisenä pidettävään osaamiseen.

Tutkimus osoitti myös, että arvoerot pysyivät ajan mittaan melko vakaina.

– Tulokset yllättivät meidät. Aiemman tutkimuksen perusteella odotimme, että perustarpeiden täyttämisen merkitystä heijastavat arvot – muukalaisvihaan ja konservatismiin liittyvät arvot – olisivat vahvistuneet ammattiryhmissä, joilla on suurempi riski tulla korvatuksi uusilla teknologioilla, koska niiden tilanne muuttuu epävarmemmaksi, Långstedt toteaa.

– Odotimme myös, että niin sanotut postmaterialistiset arvot – luovuuteen ja suvaitsevaisuuteen liittyvät arvot – olisivat yleistyneet merkkinä tietynlaisesta kulttuurisesta mukautumisesta.

Tutkimus kuitenkin osoitti, ettei tällaista muutosta ollut tapahtunut. Tutkijoiden mukaan tämä on ongelmallista.

– Se viittaa siihen, että kulttuurisesti emme oikeastaan ole mukautuneet ennustettuun työelämän muutokseen, Långstedt sanoo.

Tämä voi tutkijoiden mukaan vaikeuttaa joidenkin ryhmien mahdollisuuksia mukautua työelämään tulevaisuudessa. Koska työtehtävien automatisointi vaikuttaa lähinnä pienituloisiin, joiden koulutustaso on alhainen, se voi johtaa edelleen tuloerojen kasvamiseen ja eriarvoisempaan yhteiskuntaan.

– Me tuskin voimme tai haluamme jarruttaa kehitystä kohti automatisoidumpaa yhteiskuntaa. Sen sijaan voimme pyrkiä mukauttamaan työelämäkulttuuriamme. Arvotutkimus on osoittanut, että taloudellinen turvallisuus ja taloudellinen hyvinvointi ovat olosuhteita, jotka luovat kasvualustan tulevaisuuden työelämän vaatimuksiin paremmin mukautuneille arvoille. Siksi on tärkeää ylläpitää tai jopa parantaa nykyistä perusturvallisuuttamme. Se hyödyttää yksilöitä, elinkeinoelämää ja koko yhteiskuntaa, Långstedt toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)