Yliopistonmäelle, yhdelle Turun seitsemästä kukkulasta, johtaa monta reittiä ja jokaisessa on portaita kivuttaviksi. Kerttulinkadulta alkava Koskenniemenkatu on leveä kävelytie kohti yliopiston päärakennusta. Se laajenee Koskenniemenaukioksi ennen porrasaskelmia, jotka noustuaan on yliopiston keskusaukiolla.

Katu sai nimensä kunnianosoituksena runoilija, toimittaja, professori ja akateemikko V. A. Koskenniemelle, joka toimi Turun yliopiston ensimmäisenä kirjallisuuden professorina vuosina 1921–48 ja yliopiston rehtorina vuodet 1924–32. Puistoaukiolle sijoitettiin vuonna 1987 Terho Sakin veistos Muusat.

Katua ja aukiota ympäröi runsas puusto, keväisin kukkaloisto ja syksyisin runsaiden lehtipuiden ruska. Idyllisten puutalojen sisäänkäynnit ovat pääosin Kerttulinkadulla ja Henrikinkadulla. Koskenniemenkatu on osoitteena yliopiston rakennuksilla Rosetta ja Signum, jotka arkkitehti Theodor Granstedt suunnitteli 1890-luvulla erikoiskouluksi kuuromykille oppilaille. Ne ovat olleet yliopiston käytössä 1970-luvulta ja 2000-luvun peruskorjauksen jälkeen yliopiston kääntäjien ja tulkkauksen keskuksena.

Aivan mäen harjalle rakennettuina niitä voi ihailla Hämeenkadultakin.

Perinteistä puurakentamista Koskenniemenkadun varrella edustaa Henrikki, suojeltu puutaloyhteisö. Osa taloista on rakennettu jo Turun palon jälkeen vuonna 1827. Nuorin rakennus on vuodelta 1909. Sisäpihan ympärille rakennetuissa taloissa on uniikkeja koteja, joissa on yhteensä kolmisenkymmentä asukasta.

Henrikissä eletään muutoksen aikaa. Se oli Turun ylioppilaskyläsäätiön (TYS) omistuksessa viime vuoden loppuun saakka. Teetettyään taloissa peruskorjauksen 1990-luvun alussa ei säätiö halunnut sitoutua kiinteistöjen vaatimaan uuteen mittavaan remonttiin ja kaupungin kanssa solmittu, vuoteen 2035 jatkuva maanvuokrasopimus, muutettiin päättymään vuoteen 2022.

Henrikin vuokrasopimukset ovat siirtyneet TYS:iltä kaupungille entisin ehdoin, eli toistaiseksi voimassaolevina, kertoo TYS:in toimitusjohtaja Risto Siilos.

Turun kiinteistökehityspäällikkö Petri Liskin mukaan talot päätyvät myyntiin, kuten jo viime vuoden lopulla maankäyttösopimuksen muutoksen yhteydessä kerrottiin. Kaupungin tarkoituksena on päästä eroon Henrikin taloista mahdollisimman nopeasti, joten myyntiprosessin materiaaleja työstetään. Henrikin asuntoja vuokraa toistaiseksi TVT.

Puutaloidylli ja myyntiprosessi on pahaenteinen sanapari. Korvaamattoman arvokkaalle puutaloidyllille toivoisi arvoistaan jatkoa. Henrikin rauha kun on moneksi vuodeksi menetetty myös viereisessä Stjärnan-korttelissa tapahtuvan Åbo Akademin Gadolinian purku- ja rakennustöiden takia.

Horttokujalla, Koskenniemenkadun poikkikadulla oleva kaunis kolmikerroksinen kivirakennus, Villa Hortus sen sijaan on turvassa muutoksilta. Tai oli, koska yliopiston säästökampanjan nimissä vuonna 1994 yliopiston vierasmajaksi kunnostetun rakennuksen toiminta lakkautetaan. Arkkitehti Alexander Nyströmin vuonna 1915 piirtämä rakennus on sekin muutoksen alainen. Ainakin käyttötarkoitus muuttuu.

Pieni alue yliopiston, Åbo Akademin, tuomiokirkon ja arkkipiispantalon tienoilla on historialtaan täysin ainutlaatuinen. Aluetta halkovalla Koskenniemenkadulla on helppo aistia historia ja tuntea samalla miten muutos on läsnä koko ajan.

Merja Marjamäki