Keuhkojen epäkypsyys on yleisimpiä keskosuuteen liittyviä vastasyntyneen ongelmia. Aiemmissa tutkimuksissa on jo huomattu, että keskosuus on myös lapsuuden keuhkosairauksien riskitekijä. Tuoreessa suomalais-norjalaisessa tutkimuksessa selvisi, että hengitysteiden ongelmat voivat jatkua ainakin keski-ikään saakka. Tutkimuksen mukaan keskosena syntyneillä aikuisilla on muita enemmän astmaa ja keuhkoahtaumatautia.

Keskosiksi lasketaan kaikki ennen raskausviikkoa 37 syntyneet. Suurin astman ja keuhkoahtaumataudin riski oli erittäin ennenaikaisina eli ennen raskausviikkoa 28 syntyneillä. Heillä riski oli kolminkertainen verrattuna täysiaikaisina eli viikoilla 39–41 syntyneisiin.

– Tutkimuksessamme myös lähellä täysiaikaisuutta eli viikoilla 37–38 syntyneillä esiintyi astmaa ja keuhkoahtaumatautia hieman enemmän kuin täysiaikaisina syntyneillä. Astman ja keuhkoahtaumataudin riski oli miehillä ja naisilla samanlainen, sanoo vastaava tutkija Anna Pulakka.

– Terveydenhuollon ammattilaisten olisi hyvä kysyä myös varhaislapsuuteen liittyvistä tekijöistä, kuten keskosuudesta, kun heidän vastaanotolleen tulee aikuisia, joilla on kroonisia hengitystieoireita, toteaa tiimipäällikkö, professori Eero Kajantie.

Tutkimuksen tuloksia eivät selittäneet sellaiset keskosuuteen sekä astmaan ja keuhkoahtaumatautiin mahdollisesti liittyvät seikat, kuten vanhempien sosioekonominen asema, äidin ikä tai sairastama astma, raskauteen liittyvät häiriöt tai äidin tupakointi raskauden aikana.

– Meillä ei ollut tietoa tutkimuksessa mukana olleiden tupakoinnista. Aikaisempien tutkimusten mukaan keskosina syntyneet eivät keskimäärin kuitenkaan tupakoi sen yleisemmin kuin täysiaikaisina syntyneet, joten tupakointi tuskin selittää keskosten suurempaa riskiä astmaan ja keuhkoahtaumatautiin aikuisuudessa, kertoo professori Kari Risnes Norjan teknillis-luonnontieteellisestä yliopistosta (NTNU).

– Tupakointi on kuitenkin astman ja erityisesti keuhkoahtaumataudin riskitekijä, joten tupakoinnin lopettaminen on tärkeää kaikille.

Keskosina syntyneitä tutkimalla saadaan selville, miten elämän varhaisvaiheet vaikuttavat myöhempään terveyteen. Keskosten ennuste on parantunut viime vuosikymmeninä, ja nykyään noin 90 prosenttia pienimmistäkin keskosista selviää elossa. Suomessa arvioidaan olevan elossa noin 20 000 aikuisikään ehtinyttä entistä pikkukeskosta.

Tutkimus tehtiin THL:n, Oulun yliopiston ja NTNU:n yhteistyönä. Tutkimus käsitti yhteensä yli 2,6 miljoonaa suomalaista ja norjalaista. Tutkimuksen tiedot kerättiin kansallisista rekistereistä, joista seurattiin kaikkia Suomessa vuosina 1987–98 ja Norjassa vuosina 1967–99 syntyneitä. Heidän erikoissairaanhoidon käynneistään saatiin tietoa 29-vuotiaaksi saakka Suomessa ja 50-vuotiaaksi saakka Norjassa.

Koska tutkimuksen aineisto koostui erikoissairaanhoidossa hoidetuista sairauksista, tutkimuksessa eivät näy kaikki astman ja keuhkoahtaumataudin diagnoosit vaan lähinnä vakavimmat tautimuodot.

Tutkimus oli osa RECAP-hanketta (Research on European Children and Adults Born Preterm) ja sen pohjoismaista NORDCAP-osuutta (Nordic Children and Adults Born Preterm). Pääosa rahoituksesta tuli Euroopan unionin Horizon 2020 -ohjelmasta. Muita rahoittajia ovat Suomen Akatemia ja monet suomalaiset ja norjalaiset säätiöt.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)