Nostalginen Turku: Jorma Nortimo rillumareita rakentamassa
Jorma Nortimo (1906–58) oli monipuolinen ja lahjakas teatteri- ja elokuvamies. Turussa Nortimo muistetaan yhdistyneen kaupunginteatterin ensimmäisenä johtajana. Elokuvan puolella Nortimo teki omanlaistaan historiaa ohjaamalla Suomen ensimmäisen rillumarei-elokuvan. Rovaniemen markkinoilla oli alkusysäys varsinaiselle rillumarei-buumille, jota tähdittivät muun muassa Esa Pakarinen ja Reino Helismaa. Elokuva on kiistämättä jonkin sortin merkkipaalu suomalaisessa viihdekulttuurissa.
Nortimo aloitti näyttelemisen Ylioppilasteatterissa 1930-luvun alussa. Jo ennen teatteria hän oli päässyt avustajaksi Waldemar Wohlströmin ohjaamaan mykkäkomediaan Kahden tanssin välillä. Vuonna 1936 Nortimolle avautuivat näyttelijänä Kansallisteatterin ovet. Samana vuonna hän sai ensimmäiset kunnon elokuvaroolinsa Suomen Filmiteollisuuden tuotannoissa.
Onnenpotkun johtaja Korppia seurasivat Kaikenlaisia vieraita ja Pohjalaisia. Ennen sotavuosia hän kerkesi vielä käsikirjoittamaan sekä ohjaamaan.
Vuonna 1939 valmistunut romanttinen draama Halveksittu pohjautuu Lauri Haarlan romaaniin. Elokuvan sisältö poikkesi ajan hengestä siinä, että Suomea ei esitetty pelkästään sinivalkeana lintukotona, vaan myös luokkaristiriitojen ja eriarvoistumisen yhteiskuntana.
Nortimo loikkasi sotavuosina välillä Suomi-Filmin puolelle. Toisen maailmansodan päättyessä Turussa toimivat sekä porvarillinen että työväen ammattiteatteri. Vuonna 1946 yhdistyneestä Turun kaupunginteatterista tuli Suomen ensimmäinen täyskunnallinen teatteri. Johtaja Nortimo sai avukseen kaksi turkulaista ohjaajaa, Hemmo Airamon ja Toivo Hämerannan.
Teatterinjohtajana Nortimo suosi kotimaista sekä ranskalaista ohjelmistoa. Ensimmäisenä ensi-iltana nähtiin syyskuussa 1946 Shakespearen Myrsky. Näyttämötoiminta käynnistyi entisen Turun Teatterin tiloissa Alvar Aallon suunnittelemassa Maalaistentalossa. Nopeilla hoksottimilla varustetun Nortimon Turun johtajakausi kesti käytännössä hänen kuolemaansa asti.
Vuonna 1951 Nortimo palasi ohjaajaksi Suomen Filmiteollisuuteen, jossa alkoi syntymään rahvaanomaisia rillumarei-klassikoita. Lännen lokarin veli ja Muhoksen Mimmi olivat suoraa jatkoa Rovaniemen markkinoille. Hän esiintyi ohjaamissaan elokuvissa myös näyttelijänä. Nortimon viimeiseksi ohjaustyöksi jäi Mika Waltarin käsikirjoituksen pohjalta kesällä 1956 valmistunut lastenelokuva Pikku Ilona ja hänen karitsansa”.
Heikki Möttönen