Sijoitettujen lasten koulunkäynnin palvelupolkua on kehitetty moniammatillisesti yhteistyössä Pesäpuu ry:n ja Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen kanssa. Kaarinan lisäksi mallin on nyt ottanut käyttöön Paimio.

Sisukas-toimintamallin rakentaminen Paimiossa aloitettiin syksyllä 2022 yhteisesti Kaarinan kanssa. Paimion osalta prosessi saatiin kuntoon kevään 2023 aikana ja toimintamalli otettiin nyt toukokuussa käyttöön virallisesti.

– Paimiossa Sisukas-toimintamalli koetaan tarpeelliseksi esimerkiksi siksi, että Paimiossa kahdessa lastensuojelulaitoksessa on myös kunnan ylläpitämiä koululuokkia, mutta se ei aina takaa kuntaan sijoitettavalle lapselle tai nuorelle oikeanlaista koulupolkua ja riittäviä tukitoimia. Ainakaan, jos sijoitusta suunniteltaessa ei ole tehty riittävää kartoitusta tai tiedonsiirto edellisestä koulusta ei ole ollut riittävää, kertoo Paimiossa toimintaa koordinoiva erityisopettaja Kaisa Alsi.

Toimintamalli selkiyttää lastensuojelun sosiaalityön, sijaishuoltopaikan ja perusopetuksen yhteistyötä ja toimijoiden roolia sijoitetun lapsen aloittaessa koulun uudessa sijoituskunnassaan.

– Tärkeää on myös lapsen ja nuoren omien toiveiden ja ajatusten kuuleminen elämänmuutosten keskellä. Tavoite on, että jokaisen lapsen koulupolku tukee lapsen kokonaisvaltaista elämää ja auttaa saavuttamaan elämässä niitä unelmia ja toiveita, joita hänellä elämäntilanteestaan riippumatta on, kertoo kehittäjäsosiaalityöntekijä Reetta Lindfors Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeesta.

Tukitoimien oikea-aikainen järjestyminen ja lapsen osallisuus tukevat koulun aloittamisen sujumista uudessa koulussa.

– Koulumenestys on tutkitustikin tärkein sijoitettua lasta suojaava sekä hänen elämänhallintaansa lisäävä tekijä aikuisuudessa. Sisukas-mallin avulla tuetaan lapsen yksilöllisiä vahvuuksia aikuisten kannattelevan verkoston avulla ja huomioidaan lapsen yksilölliset toiveet ja tarpeet.

Sisukas-toimintamallin hyötynä on erityisesti tiedonsiirron vahvistuminen lapsen mahdollisten tukitoimien osalta.

– Sosiaalityöntekijällä onkin tärkeä ja iso rooli siinä, että kaikki tarvittava tieto sijoitetun lapsen aiemmasta kouluhistoriasta ja mahdollisista tukitoimista siirtyy lapsen muuttaessa uuteen sijaishuoltopaikkaan ja mahdollisen koulunvaihdon yhteydessä, Lindfors sanoo.

Kun tieto lapsesta on vastaanotettu kunnan sivistystoimessa, lähetetään vastuusosiaalityöntekijälle tiedonkeruulomake. Mikäli yksikkö tai sijaisperhe vastaanottaa lomakkeen, tulee heidän toimittaa se vastuusosiaalityöntekijälle täytettäväksi.

– Tiedonkeruulomakkeen täyttäminen on lapsen vastuusosiaalityöntekijän tehtävä, mutta lomake voidaan täyttää myös yhteistyössä vastuusosiaalityöntekijän, huoltajien ja sijaishuoltopaikan kesken, Lindfors kertoo.

Kun tiedonkeruulomake on palautunut täytettynä Sisukas-tiimille, se järjestää tapaamisen lapsen kanssa. Kun tietojen ja tapaamisen perusteella selviää lapsen koulupaikka, pidetään lapsen asioissa yhteinen koulunaloituspalaveri. Tähän osallistuvat lapsen ja koulun edustuksen lisäksi lapsen oma sosiaalityöntekijä, sijaishuoltopaikan edustaja ja huoltajat mahdollisuuksiensa mukaan.

Myös Paimiossa on toive ennakoivasta toimintamallista. Olisi hyvä, että sijoittava sosiaalityöntekijä olisi yhteydessä jo ennen lapsen mahdollista Paimioon sijoituspäätöstä Paimion sivistystoimen Sisukas-tiimiin (sisukas@paimio.fi). Näin tiedetään ennalta, onko kunnalla mahdollisuutta vastata juuri tämän lapsen sivistyksellisten oikeuksien toteuttamisesta.

Mikäli lapsi on jo sijoitettu Paimioon, tulee viimeistään lapsen vastaanottaneen yksikön tai sijaisperheen ohjeistaa lapsen vastuusosiaalityöntekijää olemaan yhteydessä tiimiin.

Vaikka lapsi tai nuori asuu sijaishuoltoyksikössä Paimiossa, hänen asioistaan vastaa oma sosiaalityöntekijä lapsen kotikunnan hyvinvointialueelta. Sijaishuollon myötä lapsi voi siis asua myös toiseen hyvinvointialueeseen kuuluvassa kunnassa.

Sisukas-toimintamallin käyttöönotosta Paimiossa on pidetty yhteinen tapaaminen Paimion koulujen, oppilashuollon ja sijaishuoltoyksiköiden kesken. Varhan sosiaalityöntekijöille Sisukas-toimintamallin käyttöönotosta eri kunnissa informoidaan säännöllisesti.

– Hyvinvointialueen lastensuojelun sosiaalityön näkökulmasta Sisukas-toimintamallin rakennetta tullaan jatkossa hyödyntämään laajasti riippumatta siitä, onko kuntien perusopetuksessa jo olemassa Sisukas-tiimi tai ei. Toivottavaa kuitenkin on, että kunnat lähtevät rakentamaan yhteistyötä tukevaa toimintamallia hyvien kokemusten saattelemana, sanoo Lindfors.

Sisukas-toimintamallin sisäänajo kuntien järjestämään perusopetukseen jatkuu loppuvuoden aikana yhteistyössä Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen ja valtakunnallisen lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuun yhteistyönä. Syksylle on suunnitteilla Sisukas-toimintamallin verkkokoulutus kuntatoimijoille ja avoimia koulutuskokonaisuuksia sivistys- ja sosiaali- ja terveyspalveluiden parissa toimiville.

Aamuset-kaupunkiemdia (AKM)