Eurooppalainen tutkimus osoittaa PSA-testauksen vähentävän eturauhassyövän aiheuttamaa kuolleisuutta. Tulokset tuovat kuitenkin samalla esiin testaukseen liittyvää ylidiagnostiikkaa eli merkityksettömien syöpätapausten toteamista. Tutkijoiden mukaan onkin tärkeä kehittää seulontaa riskiin perustuvaksi.

Uusi tutkimus tuo tietoa prostataspesifin antigeenin määrityksen eli PSA-testauksen pitkäaikaisvaikutuksista eturauhassyövän aiheuttamaan kuolleisuuteen.

Eturauhassyövän seulonta PSA-testauksella vähensi kuolleisuutta suhteellisesti 13 prosentilla eli yhdellä tapauksella 456 miestä kohti verrattuna kontrolliryhmän miehiin, joille ei tarjottu seulontaa.

– Pitkäaikainen seuranta osoittaa, että PSA-pohjainen seulonta vähentää eturauhassyöpäkuolleisuutta merkittävästi, toteaa epidemiologian professori Anssi Auvinen Tampereen yliopistosta tiedotteessa.

Auvinen on yksi hankkeen päätutkijoista ja johtaa eurooppalaisen monikeskustutkimuksen Suomen osuutta.

PSA-testauksella voitiin estää yksi eturauhassyöpäkuolema jokaista 456 seulontaan kutsuttua miestä kohden ja jokaista 12 diagnosoitua miestä kohden. Seulonnan kuolleisuutta alentava vaikutus säilyi jopa 12 vuotta seulonnan päättymisen jälkeen, mutta saavutettu hyöty väheni ajan myötä.

Ajan myötä kuitenkin testauksen absoluuttinen hyöty suureni. Tämä tarkoittaa tutkimuksen havaintoa, jonka mukaan 16 vuoden kuluttua seulontaan piti kutsua 628 miestä estämään yksi syöpäkuolema, tutkimuksen päätösvaiheessa siihen tarvittiin vain 456 seulontaan kutsuttua miestä.

Haitoilla tarkoitetaan PSA-arvon määritykseen perustuvan syöpäseulonnan suurinta ongelmaa eli kliinisesti merkityksettömien syöpien toteamista. PSA-seulonta tuottaa tarpeettomia syöpädiagnooseja, jolloin haitat ylittävät hyödyt. Osa eturauhassyövistä on merkityksettömiä eli ne eivät etene hoitamattomanakaan oireiseen vaiheeseen. Matalariskisen ja hyväennusteisen syövän hoitaminen ei siis tuota hyötyä, mutta itse hoito voit aiheuttaa silti elämänlaadun haittoja potilaalle.

Seulontaryhmässä PSA-testauksella diagnosoitiin enemmän matalan riskin syöpiä, mutta vähemmän pitkälle edenneitä syöpiä. PSA-testeistä 16 prosenttia osoitti kohonneita tuloksia ja vain 24 prosentissa myöhemmistä biopsioista eli koepaloista vahvistettiin eturauhassyöpä, joten huomattava osa testeistä ja toimenpiteistä on saattanut tutkijoiden mukaan olla tarpeettomia.

Seulonnassa määritetty PSA-taso ennustaa kuitenkin hyvin eturauhassyöpään sairastumista ja sen aiheuttamaa kuolemanriskiä.

Tutkimus on osa laajempaa pyrkimystä kehittää riskiperusteisia seulontamalleja. Esimerkiksi magneettikuvausta hyödyntämällä voidaan vähentää ylihoitoa.

– Näin tunnistettaisiin ne miehet, joilla on suurin riski sairastua kliinisesti merkittävään eturauhassyöpään. Tulokset tukevat seulonnan kohdentamista nuorempiin ikäryhmiin, joilla elinajanodote on pidempi ja hyöty suurempi, Auvinen sanoo.

Tutkimukseen osallistui yli 160 000 miestä kahdeksasta Euroopan maasta, mukaan lukien Suomi. Suomesta mukana olivat Tampereen yliopisto, Tampereen yliopistollinen sairaala ja Syöpäjärjestöt. Tutkimusta johti Erasmus MC (Rotterdam).

Väestön seulontaohjelmaa ei toistaiseksi ole aloitettu Suomessa, mutta seulonta on noussut terveyspoliittiseen keskusteluun. Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Miesten syöpäkuoleman aiheuttajana se on Suomessa toiseksi yleisin ja koko Euroopassa kolmanneksi yleisin.

Tutkimusartikkeli European Study of Prostate Cancer Screening — 23-Year Follow-up julkaistiin maailman johtavassa lääketieteen lehdessä New England Journal of Medicinessä 29. lokakuuta.

(European Randomized Study of Screening for Prostate Cancer, ERSPC) käynnistettiin 1990-luvulla arvioimaan PSA-testaukseen perustuvan seulonnan vaikutusta eturauhassyövän kuolleisuuteen.

Suomalainen tutkimus muodosti suurimman joukon kahdeksan maata kattavan eurooppalaisen yhteistutkimuksen aineistosta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)