Lietealtaat ovat tuttu näky eläintiloilla, joissa lietteen varastointi on pakollista. Nykyään lietealtaita tehdään yhä enemmän myös kasvinviljelytiloille. Marttilassa Taneli Takatalolla on lietealtaasta niin hyvät kokemukset, että hän rakentaa tilalleen jo toista allasta.

Kasvinviljelytilat ovat Suomessa innostuneet investoimaan lietealtaisiin. Nyt tiloille rakennetaan myös sellaisia altaita, jotka täytetään biokaasulaitosten mädätejäännöksellä, eli biokaasuprosessissa mädätyksen jälkeen syntyvällä ravinteikkaalla lannoitemassalla.

Varsinais-Suomessa yksi tähän käyttöön tehty lieteallas löytyy Takatalon viljatilalta Marttilasta. Se valmistui keväällä 2024 ja heti ensimmäisen vuoden kokemukset olivat niin hyvät, että nyt tilalle tehdään jo toista allasta. Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt molempiin altaisiin EU:n maaseuturahoitusta.

– Ensimmäinen lietesäiliö oli 1 500 kuutiota ja uusi on 2 500 kuutiota. Niihin tulee mädätejäännöstä Kiertoravinne Oy:ltä Vampulasta ja Turusta.

Aluksi Takatalo osti levityksen urakoitsijalta, mutta hyvin pian hän päätyi hankkimaan myös oman levityskaluston.

– Meillä on viljelyksessä 300 hehtaaria ja jatkossa kahden altaan mädätejäännös riittää kaikille lohkoille. Oman vaunun ansiosta kuutiokohtainen levityshinta on edullinen.

Oma lieteallas ja levityskalusto on vähentänyt merkittävästi apulannan tarvetta ja samaan aikaan kasvattanut satotasoa. Tarkkaa takaisinmaksuaikaa Takatalo ei ole investoinneille laskenut, mutta kyse on vain muutamista vuosista.

Takatalo kertoo, että heillä on aikoinaan ollut sikoja ja kiinnostus lietteeseen on säilynyt niiltä ajoilta. Mädätejäännöksessä on kuitenkin vielä parempi ravintoarvo ja siksi hän päätyi täyttämään lietealtaansa sillä.

Tällä hetkellä biokaasumarkkinat näyttävät olevan kasvusuunnassa, joten tulevaisuudenkin näkymät ovat positiiviset.

Takatalo kannustaa muitakin tiloja investoimaan.

– Nyt on sellainen markkinatilanne, että tavallisen viljatilan on pakko miettiä, miten kannattavuutta voisi parantaa. Pellon hinta on kestämättömällä tasolla, joten jostain on saatava lisää käyttökatetta, Takatalo kiteyttää ajatuksensa.

Jos lietealtaaseen aikoo investoida, Takatalolla on pari vinkkiä.

– Kannattaa rakentaa kerralla tarpeeksi iso allas. Minä tein ensimmäisestä ihan liian pienen ja nyt kun teen toisen, sitä ei saa enää yhtä hyvälle paikalle. Loppujen lopuksi lisäkuutiot tulevat aika edullisiksi, hän toteaa.

Hän muistuttaa altaan sijoittelusta.

– Kannattaa suunnitella paikka niin, että se häviää maisemaan. Vaikka lieteallas on tärkeä, ei se koskaan mikään kaunis ole. On hyvä miettiä sijoittelu niin, ettei imagolle tule siitä haittaa.

Varsinais-Suomessa noin 3 600 tilaa on hakenut EU:n osarahoittamaa ympäristökorvausta, jota maksetaan erilaisten ympäristötoimien aiheuttamista kustannuksista ja tulonmenetyksistä. Ympäristökorvausta saadakseen viljelijän tulee tehdä viisivuotinen ympäristösitoumus ja toteuttaa tietyt kaikille pakolliset toimenpiteet sekä valinnaisia vapaaehtoisia toimia, joista saa lisäkorvausta.

Yksi ympäristökorvauksen vapaaehtoisista lohkokohtaisista toimenpiteistä on kiertotalouden edistäminen. Eli lietteen tai mädätejäännöksen levittämisestä voi saada paitsi säästöä ja kannattavuutta myös julkista rahoitusta. Tukiehdoissa levitysmääräksi on määritelty 15 kuutiota hehtaarille ja levitys tulee hoitaa tukiehtojen mukaisella sijoittavalla tai multaavalla kalustolla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)