Radanvarren kunnat Tampereelta Turun kautta Naantaliin haluavat korvata riittämättömästi palvelevan markkinaehtoisen kaukojunayhteyden tiheämmällä lähijunaliikenteellä. Junayhteys tahdotaan osaksi valtion vuonna 2031 käynnistyvää ostoliikennekokonaisuutta. Kasvukolmion Turun ja Tampereen välisen kyljen kehittäminen hyödyttää koko Suomen taloutta.

Kuntien virkajohtojen sopima yhteinen tahtotila on, että harvan vuorovälin markkinaehtoinen liikenne Turun ja Tampereen välillä korvataan tunnin vuorovälillä liikennöivällä junayhteydellä, joka kilpailutetaan osana valtion hankintaa. Euroopan unionin palvelusopimusasetuksen mukaan ostoliikenteen kilpailutuksen edellytykset täyttyvät, jos markkinat eivät tarjoa tarpeeksi hyvää palvelutasoa ja kunnat itse kustantavat liikenteen. Kerran tunnissa operoiva juna tuo käyttäjille paremman palvelutason ja ehtii jatkaa vielä Turusta Naantaliin maksimoiden samalla lipputulot.

Suomen kasvukolmion yhden sivun muodostavan Turku–Tampere-välin tieyhteys on hidas ja muihin pääteihin verrattuna vaarallinen ajaa, eikä joukkoliikenteen nykyinen harva vuoroväli mahdollista sujuvaa työmatkustamista. Turun ja Tampereen kaupunkiseutujen yhdistäminen paremmin palvelevalla joukkoliikenteellä kasvattaa molempien työmarkkina-alueiden kokoa ja tarjoaa paremmat yhteydet niin elinkeinoelämälle kuin esimerkiksi korkeakoulu- ja tki-yhteistyölle. Tiheämpi ja nopeampi yhteys tekee junasta aidosti houkuttelevan vaihtoehdon autolle.

– Tampereen seutu valmistautuu raidereformiin suunnittelemalla lähijunaliikenteen lisäämistä neljässä ratasuunnassa ja tämä Turun suunnan junaliikenne voi olla osa vuonna 2031 alkavaa lähijunaliikennettä. Meillä on paljon palloja ilmassa tällä hetkellä ja päätöksiä kokonaisuudesta tehdään alkuvuodesta 2026, kuten valtio edellyttää, toteaa joukkoliikennejohtaja Mika Periviita Tampereen seudun joukkoliikenteestä tiedotteessa.

Radanvarren kunnista ja maakuntaliitoista koostuva yhteistyöryhmä on tehnyt pohjatyötä junayhteyden parantamiseksi jo kolmen vuoden ajan.

– Rautatie on ollut synnyttämässä suurta osaa Turku–Tampere-välin kuntakeskuksista, summaa Loimaan kaupungin kehittämisjohtaja ja Turku–Tampere-valmistelun puheenjohtajana toiminut Paavo Laaksonen.

– Säännöllisen ja tiheän lähijunaliikenteen käynnistyminen uudelleen lisäisi valtavasti dynamiikkaa ja kehitysmahdollisuuksia kahden kansallisen suurkaupunkialueen välillä. Tällaiseen liikenteeseen olemme kuntien kanssa etsineet pitkään toimivaa mallia ja nyt sellainen vaikuttaa löytyneen, iloitsee Laaksonen.

Petteri Orpon hallituksen raidereformin myötä avautui konkreettinen mahdollisuus kehittää yhteyttä koko matkalta Turusta Tampereelle. Mikäli lähijunayhteys toteutuu, junan kyytiin tulee pääsemään kaikista mukana olevista kunnista eli Tampereelta, Lempäälästä, Akaasta, Urjalasta, Humppilasta, Loimaalta, Pöytyältä, Aurasta, Turusta, Raisiosta ja Naantalista.

– Raideliikenne tuo meille kunnille uusia mahdollisuuksia vahvistaa elinvoimaa alueellamme. Junamatkustaminen on tätä päivää sekä tulevaisuutta. Voimme radanvarsikuntina tarjota asumiseen ja yrittämiseen uusia kiinnostavia vaihtoehtoja, toteaa Urjalan kunnanjohtaja Annu Kuusisto.

Kunnilla sekä vahva yhteinen tahtotila että rahoitus Tampere–Turku–Naantali-yhteyden toteuttamiseen

Varsinais-Suomi on ainoa eteläisen Suomen maakunta, jossa ei ole valtion maksamaa henkilöjunaliikennettä yöjunaa lukuun ottamatta. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kesäkuinen päätös jatkaa liikennettä entisellä laajuudellaan oli luonnollisesti pettymys Varsinais-Suomessa, mutta rivit koottiin nopeasti. Valtion hankintaan mukaan haluavien uusien alueiden tulee maksaa liikennöinti itse ja ilmoittaa kilpailutukseen sisällytettävät kokonaisuudet liikenne- ja viestintäministeriölle vuoden 2025 loppuun mennessä.

Yhteysvälin nettokustannukset julkiselle sektorille ovat noin neljä miljoonaa euroa vuodessa. Kunnat ovat tarvittaessa valmiita maksamaan liikennöinnin ja kustannusjaosta onkin jo saavutettu virkatasolla yksimielisyys.

– Mikä voisi olla enää konkreettisempi osoitus kuntien tahtotilasta saada lähijunaliikennettä kuin se, että kunnat ovat tiukasta aikataulusta huolimatta tuoneet valtion tietoon konkreettisen ehdotuksen liikennöinnistä ja saaneet sovittua kustannuksista, iloitsee Turun kaupungin liikennekehitysjohtaja Sirpa Korte.

Lähijunaliikenneratkaisu ja sen kustannusjako viedään kuntien toimielimien päätettäväksi loppuvuoden aikana. Liikennöinnin on tarkoitus alkaa vuonna 2031.

Tampere–Turku–Naantali-yhteysvälin kuntien viranhaltijatasolla sovitut kattohinnat kuntien maksuosuuksille (maksuosuudet menevät kunnissa vielä poliittiseen päätöksentekoon):

Naantali 370 000 euroa

Raisio 400 000 euroa

Turku (keskusta, Jäkärlä) 750 000 euroa

Aura 260 000 euroa

Pöytyä (Kyrö) 280 000 euroa

Loimaa 340 000 euroa

Humppila 250 000 euroa

Urjala 260 000 euroa

Akaa (Viiala, Toijala) 350 000 euroa

Tampereen seutu (Tampere, Lempäälä, Sääksjärvi) 750 000 euroa

Yhteensä 4 010 000 euroa

Urjalan maksuosuus vastaa tilannetta, jossa jokainen juna pysähtyy Urjalassa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)