Onko naisten terveys edelleen alitutkittu aihe? Jäävätkö naisten sairaudet yhä tunnistamatta tai huonommalle hoidolle? Naisten terveyden tutkimuksen tulevaisuudesta ja uusista yhteistyömahdollisuuksista keskustellaan 17. marraskuuta Turussa.

Terveydenhuollossa ja lääketieteessä sukupuolivinouma on yhä räikeä, ja naiset ovat edelleen usein aliedustettuina kliinisessä tutkimuksessa. Etenkin monet lääketutkimukset ovat pitkään perustuneet ensisijaisesti miesten biologisiin malleihin. Monet sairaudet myös ilmenevät eri tavoin miehillä ja naisilla, mikä voi vaikuttaa sairauksien tunnistamiseen ja esimerkiksi hoidon laatuun.

Katveeseen jäänyt aihe nostetaan nyt tapetille, kun Turun seudun terveysalan asiantuntijat kokoontuvat keskustelemaan naisten terveydestä 17. marraskuuta kello 8.30–16 Women’s Health Researcher Collision Event -tilaisuudessa (Vierailu- ja innovaatiokeskus Joki, Cave-auditorio, Lemminkäisenkatu 12b, Turku).

Tilaisuus on englanninkielinen. Tilaisuuteen osallistuu noin sata alan tutkijaa ja asiantuntijaa eri aloilta. Tavoitteena on synnyttää uusia tutkimusideoita ja monialaista tutkimusyhteistyötä sekä vahvistaa tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhteyksiä naisten terveyden edistämiseksi.

Esimerkiksi apulaisprofessori Emilia Peltolan tutkimusryhmä kehittää konkreettisia teknologisia ratkaisuja, jotka voivat tukea tätä kehitystä.

– Kehitämme naishormonien seurantaan tarkoitettuja antureita, joita voidaan käyttää esimerkiksi sormenpistokokeen avulla tai jatkuvassa seurannassa. Teknologia tarjoaa monia tärkeitä sovelluksia hedelmällisyyden seurannasta vaihdevuosien hoitoon, Peltola kertoo tiedotteessa.

Teknologia voi myös tarjota arvokasta tietoa lääkekokeissa, joissa hormonitasojen vaihtelut voivat olla merkittäviä, mutta usein alitutkittuja.

– Hormoni- ja immuunijärjestelmä ovat tiiviissä yhteydessä, eli hormonit voivat vaikuttaa lääkkeiden tehoon ja lääkkeet hormonitoimintaan. Esimerkiksi jotkin sydänlääkkeet voivat aiheuttaa naisilla rytmihäiriöitä tietyssä vaiheessa kuukautiskiertoa sen sijaan, että ne suojaisivat sydäntä. Olisi siis tärkeää, että kliinisten kokeiden aikana mitattaisiin hormonien pitoisuutta, Peltola sanoo.

Yksi tapahtuman keskeinen teema on naisten terveys työkyvyn näkökulmasta. Projektitutkija Minna Storm Turun yliopiston ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksesta tarkastelee hyvinvointia ja resilienssiä laajasti.

– Naisten terveys ja työkyky eivät synny yksilön valinnoista, vaan arjen, työn ja palveluiden yhteenkietoutumisessa. Tutkimukseni keskittyy siihen, miten tieteen, yritysten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksessa voidaan kehittää uudenlaisia, skaalautuvia toimintamalleja, jotka tukevat kestävää ja kokonaisvaltaista terveyttä. Kyse ei ole suorituskyvystä, vaan resilienssistä, kyvystä voida hyvin ja tehdä merkityksellistä työtä kestävällä tavalla, Storm sanoo.

Keynote-puhujana toimii Women’s Health Hub Finland -verkoston palveluasiantuntija Megumi Hayashi, joka käsittelee naisten terveyden yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä. Päivän ohjelmassa on myös tutkimusesittelyjä ja pyöreän pöydän keskusteluja teemoista kuten terve ikääntyminen, ravitsemus ja vaihdevuodet, kulttuuriset näkökulmat, globaalit terveyshaasteet sekä uudet diagnostiikkamenetelmät ja innovaatiot.

Tilaisuuden järjestää Turun yliopiston strateginen teema Terveys, diagnostiikka ja lääkekehitys (HDDD), joka vahvistaa tutkimuksen, innovaatioiden ja yritystoiminnan välistä monitieteistä kansainvälistä ja alueellista yhteistyötä.

– Nyt järjestettävän Women’s health -tapahtuman tavoitteena on tuoda yhteen eri alojen tutkijoita pohtimaan mahdollisuuksia uusiin avauksiin. Naisten terveys on erittäin tärkeä aihe, ja siihen liittyvät haasteet ovat monitahoisia, jolloin uudenlaisia ratkaisuja voisi löytää tieteenalojen rajat ylittävässä tutkimusyhteistyössä, kertoo monitieteisen teeman vetäjä ja apulaisprofessori Saara Wittfooth.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)