Suomalaisten mielestä turvattomuus lisääntyy ja julkiset peruspalvelut rapautuvat
Kunnallisalan kehittämissäätiön Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin aikuisväestön näkemyksiä maamme kehityksestä tulevaisuudessa. Vastaajille esitettiin joukko maamme elinoloihin, talouteen ja erilaisiin uhkakuviin liittyviä asioita ja kysyttiin, millaiseksi he arvioivat maan kehityksen seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Lähes 30 aiheesta yhdessäkään suomalaisten enemmistö ei odota kehityksen maassamme kulkevan parempaan suuntaan. Lähes joka toinen (46 %) kuitenkin uskoo maamme vetovoiman matkailukohteena muuttuvan parempaan suuntaan. Optimistiset näkemykset peittoavat niukasti pessimistiset, kun arvioidaan Suomen vetovoimaa matkailukohteena, harrastus-. ja vapaa-ajan mahdollisuuksia, kauppapalveluita sekä sukupuolten tasa-arvoa.
Muilta osin näkemykset ovat karun pessimistisiä. Peräti 17 asiassa suomalaisten enemmistö odottaa kehityksen maassa kulkevan huonompaan suuntaan. Näihin kuuluvat etenkin terveys- ja sosiaalipalvelut (75 %), asumisen kustannukset (74 %), rikollisuus ja turvallisuus (72 %), maaseudun elinvoima ja kehitys (71 %), sotilaalliset uhkat (67 %), maan velkaantuminen (65 %), terrorismin uhka (63 %) ja maan talouden tila (61 %).
Ei ole ihme, että kyselyvastaajien selvä enemmistö epäileekin luottamuksen päättäjiin heikentyvän entisestään (59 %). Tuntuva enemmistö otaksuu myös kansalaisten elintason ja toimeentulon taantuvan (58 %).
Pessimismi on lisääntynyt vuodesta 2018
Edellisen kerran kansalaisten käsityksiä samoista aiheista selvitettiin vuonna 2018. Suomalaiset suhtautuvat lähes kaikkiin asioihin aiempaa pessimistisemmin. Nykyisin synkemmäksi arvioidaan kehitys etenkin maan taloutta, yritystoimintaa, sotilaallisia uhkia sekä suomalaisten henkistä mielialaa sivuavissa kysymyksissä. Lievä optimismin voimistuminen näkyy ainoastaan luonnon ja ympäristön tilaa koskevissa arvioissa.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian (aiemmin Kantar Public). Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 19.–24. syyskuuta. Haastatteluja tehtiin 1 019. Vastaajat edustavat maamme täysi-ikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)



















