Kaksikielisessä opetuksessa opiskellaan tavallisia kouluaineita joko kokonaan tai osittain englanniksi. Se ei vaikuta kielteisesti oppilaiden suomen kielen taitoihin, osoittaa tuore väitös.

Kaksikielinen opetus voi tuoda mukanaan odottamattomia hyötyjä. Tämä käy ilmi M.Ed. Peter Launosen väitöstutkimuksesta, jossa tutkittiin suomalaisia yläkoululaisia.

Launonen tarkasteli eroja kaksikielisen opetukseen ja perinteiseen opetukseen osallistuvien yläkoululaisten suomen kielen taidoissa. Opiskelijoiden ensikieli oli suomi.

Kaksikielisessä opetuksessa opiskellaan tavallisia kouluaineita joko kokonaan tai osittain englanniksi. Suomessa toteutetussa kaksikielisessä opetuksessa suomen käyttöä ei tyypillisesti rajoiteta tai kielletä.

Kaksikielinen opetus eli CLIL (Content and Language Integrated Learning) englanniksi edistää opetussisältöjen ja englannin taitojen oppimisen lisäksi myös suomen kielen taitoja, tutkimuksessa havaittiin.

Kaksikieliseen opetukseen osallistuvien oppilaiden suomen kielen taito ei ollut heikompi kuin perinteiseen opetukseen osallistuvien oppilaiden.

– Oli kiinnostavaa havaita, että kaksikieliseen opetukseen osallistuvat oppilaat suoriutuivat tehtävissä yhtä hyvin kuin perinteiseen opetukseen osallistuvat oppilaat, Launonen sanoo.

Havainto on erityisen mielenkiintoinen siksi, että kaksikielisen opetuksen oppilailla on vähemmän opetusta suomen kielellä kuin perinteisen opetuksen oppilailla.

Väitöstutkimus tuo uutta näkökulmaa kaksikielisen opetuksen ja ensikielen taitojen välisestä suhteesta. Tutkimus huomioi aiheeseen liittyviä taustaseikkoja, kuten englannin kielen asema yhteiskunnassa sekä oppilaiden altistuminen englannin kielelle koulun ulkopuolella.

Launosen väitöskirja perustuu kolmeen osatutkimukseen, joihin osallistui yhteensä 35 suomalaista 14- ja 15-vuotiasta yläkoululaista. Heistä osa osallistui kaksikieliseen opetukseen ja osa perinteiseen opetukseen.

Tutkimuksessa käytettiin useita menetelmiä, joiden avulla tarkkailtiin osallistujien suomen kielen taitoa eri tilanteissa.

Kaksikielinen opetus voi myös edistää oppilaiden välistä tasa-arvoa, tutkimuksessa havaittiin. Sosioekonomisen aseman ja ensikielen taitojen suhde on tunnettu. Korkeasta sosioekonomisesta taustasta tulevilla oppilailla on usein vahvat kielitaidot.

Myös Launosen tutkimuksessa perinteiseen opetukseen osallistuneilla havaittiin positiivinen suhde sosioekonomisen aseman ja suomen kielen taitojen välillä. Kaksikieliseen opetukseen osallistuneiden suomen taidot sen sijaan eivät heijastaneet eroja sosioekonomisessa asemassa.

– Tulokset täydentävät kasvavaa tutkimustietoa, jonka mukaan kaksikielinen opetus saattaa edistää tasa-arvoisuutta lieventämällä sosioekonomisen taustan vaikutusta kielitaidon kehittymiseen.

Launosen mukaan sosioekonomisen aseman vaikutusta suomen kielen taitoihin on syytä tarkkailla jatkossakin. Tämä pätee sekä kaksikieliseen että perinteiseen opetukseen osallistuviin oppilaisiin.

– Kaksikielisen opetuksen ja tasa-arvoisuuden välinen suhde on äärimmäisen kiinnostava teema. Mielelläni keskittyisin siihen mahdollisessa jatkotutkimuksessa, koska tämän ilmiön ymmärtäminen antaisi uutta tietoa kaksikielisen opettamisen vaikutuksista.

Launonen esittää väitöskirjansa Investigating the Relationship Between CLIL and L1 Ability in a Finnish Education Context julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 22. marraskuuta kello 12 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-luentosali, Arcanuminkuja 1).

Vastaväittäjänä on professori Tarja Nikula-Jäntti (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Minna Maijala (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on soveltava kielitiede.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)