Virallisten, kansallisten kielitutkintojen uudistaminen jatkuu: valtionhallinnon kielitutkinnot lakkautetaan vähitellen vuoden 2028 loppuun mennessä. Opetushallitus keskittyy jatkossa yleisten kielitutkintojen kehittämiseen. Niillä voi edelleen osoittaa myös julkishallinnon tehtävissä vaadittua toisen kotimaisen kielitaidon osaamista.

Eduskunta on hyväksynyt marraskuun alussa yleisistä kielitutkinnoista ja julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettujen lakien muutokset. Tasavallan presidentti vahvisti lait 5. joulukuuta. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2026.

– Opetushallitus on ollut mukana valmistelemassa lakimuutoksia, jotka tukevat hyvin sitä pitkäjänteistä työtä, jota olemme tehneet kielitutkintojen testikokonaisuuden kehittämiseksi, sanoo tutkintojen ja kieliosaamisen tunnustaminen -yksikön päällikkö, opetusneuvos Joonas Mäkinen Opetushallituksesta tiedotteessa.

Lakimuutoksilla pyritään vastaamaan muun muassa kielitutkintojen suorittajamäärien kasvuun. Sen arvioidaan entisestään kiihtyvän, koska eduskunta päätti viime viikolla ulkomaalaislain muutoksista pysyvän oleskeluluvan edellytyksiin 8. tammikuuta alkaen. Ulkomaalaislain muutokset odottavat vielä tasavallan presidentin vahvistusta.

Kielitutkintojen suorittajamäärän kasvu on vaikuttanut myös Opetushallituksen kehittämistyöhön: työn alla on muun muassa testien digitalisoiminen ja palveluprosessien sujuvoittaminen. Kehittäminen etenee vaiheittain, ja osa uudistuksista, kuten jonotusjärjestelmä, on jo otettu käyttöön. Työ on tarkoitus saada päätökseen ensi vuoden aikana.

Opetushallitus hallinnoi virallisia kansallisia kielitutkintoja. Näistä yleisiä kielitutkintoja (YKI) käytetään usein suomen tai ruotsin kielitaidon osoittamiseen Suomen kansalaisuushakemusten yhteydessä, kun taas valtionhallinnon kielitutkinnoilla (VKT) on osoitettu toisen kotimaisen kielen taito julkishallinnon työtehtäviä varten.

Tutkintojärjestelmät ovat olleet rinnakkaisia, sillä sekä YKI- että VKT-tutkinnon suorittamalla on saanut virallisen kielitodistuksen, jota voi hyödyntää esimerkiksi työ- ja opiskelupaikan hakemisessa. Myös suomen tai ruotsin kielen taidon osoittaminen on ollut mahdollista kummassakin tutkinnossa.

Lakimuutosten myötä rinnakkaisista järjestelmistä luovutaan, kun VKT-tutkinto lakkautetaan ja toisen kotimaisen kielen taidon testaaminen siirtyy kokonaan YKI-tutkintoon.

– VKT-tutkinnot eivät kuitenkaan poistu heti vuoden alussa, sillä uusia tutkintoja voi suorittaa kesäkuun 2026 loppuun saakka ja hylättyjä osakokeita uusia vuoden 2028 loppuun saakka, kertoo Mäkinen.

– Uudistus selkiyttää tilannetta tutkinnon suorittajien ja sitä hyödyntävien organisaatioiden näkökulmasta. On myös taloudellisesti järkevää keskittää julkishallinnon vähenevät resurssit yhden tutkintojärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon. Lisäksi YKI-tutkinto soveltuu kasvaviin osallistujamääriin VKT-tutkintoa paremmin.

Sekä YKI- että VKT-tutkintojen suomen kielen testit ovat ajoittain ruuhkautuneet: YKIn osalta ruuhkaa on ollut erityisesti keskitason testissä, VKT:n osalta taas erinomaisen taidon testissä.

Syy siihen, että valtionhallinnon kielitutkinnot ovat ruuhkautuneet juuri tässä kohtaa, on viime vuonna muuttuneessa laissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta: erinomaisen taidon tutkinnoista ei enää ole peritty maksua ylioppilastutkinnon tai sitä vastaavan ulkomaisen tutkinnon suorittaneilta eikä korkeakouluopiskelijoilta ja korkeakoulututkinnon suorittaneilta. Jatkossa myös YKIn ylimmän tason testit ovat maksuttomia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)