Peruskoulujen uusi lukuvuosi on polkaistu käyntiin. Taas on se aika vuodesta, kun autoilijoita muistutetaan hillitsemään kaasujalkaa, tavaratalojen reppuosastoilla on myyntipiikki ja kesän myöhäisiksi venähtäneiden iltojen jälkeen pitäisi opetella käyttämään herätyskelloa.

Asuessani Yhdysvalloissa 1980-luvulla mieheni kuoli. Olen lapseton, ja seuraavalle matkalle lähtiessäni tuttu varatuomari sanoi, että minun pitää tehdä testamentti. Jos kuolen matkalla ilman sitä, valtio ottaa haltuunsa talon ja tavarat. Testamenttiin liittyi myös hautajaisjärjestelyt. Tuntui merkilliseltä 50-vuotiaana suunnitella hautajaisteni yksityiskohdat.

Kylläpä Suomen sää on nyt hellinyt. Enkä nyt tarkoita kamalan ihanan helleaallon fyysisiä vaikutuksia vaan sen tarjoamaa keskusteluarvoa. Sää on aina ollut ja tulee aina olemaan kaikkien vaivaantuneiden keskustelujen avaimenreikä. Nyt puhki puhutut toteamukset kuten ”ei ole lunta satanut”, ”sataapa kaatamalla” ja ”tämä on niin tyypillinen Suomen kesäsää” saavat rinnalleen vielä jonain päivänä legendaksi muovautuvan hengähdyksen: ”Muistatteko kesän 2018?”

Moottoritietä Turun ja Helsingin välillä rakennettiin kabineteissa vuosikymmeniä, ennen kuin tuli kokonaan valmista. Nykyisellään kaksi kaistaa kuljettaa auton Tuomiokirkolta Mannerheimintielle reilusti alle kahdessa tunnissa, nopeusrajoitusten mukaisestikin ajettaessa. Vanhasta mäkisestä ja mutkaisesta ykköstiestä nähdään enää korkeintaan satunnaisia painajaisia ja onhan moottoritie turvallisempana säästänyt ihmishenkiäkin.

Turun Sanomat uutisoi 6.8. kaupungissa kesäkuussa tehdystä päätöksestä psykiatristen sairaanhoitajien jalkauttamisesta kouluihin. Tämä oli erityisen hieno uutinen oppilaitosten kannalta, sillä nostimme asiaa koulupuolella esiin jo alkuvuodesta 2016 Kaste II -hankkeen loppuessa.

Turun Sanomien pääkirjoituksessa (20.7.) pohdittiin suurten metsäpalojen tulevan usein yllätyksenä. Kirjoituksen yhtenä loppuhavaintona oli, että avohakkuut ehkäisevät latvapaloja ja siten olisivat tuossa mielessä kannatettavampia, kuin poimintahakkuut. Yhdenlainen näkökulma sekin on.

Vehreällä Kupittaalla on paikkansa turkulaisten sydämissä. Suomen suurimmalla kaupunkipuistolla on pitkä historia virkistyksen keitaana. 1700-luvulla Kupittaa tunnettiin kylpyläkeskuksena. Vuonna 1841 sinne perustettiin maan ensimmäinen puutarhakoulu ja 1800-luvun lopulla alkoi modernisointi kaupunkipuistoksi. Vuonna 1934 puiston viereiselle tontille nousi siirtolapuutarha, mikä oli luontevaa jatkoa puistolle.

Tuli kesälomalla kierrettyä tätä kotoista maatamme tavallista laajemmalla kehällä, vaikka onhan Heidekenillä syntyneelle Varsinais-Suomesta poistuminen aina kuin ulkomaille menisi. Suuntasin auton renkaat Keski-Suomen ja Pirkanmaan väliselle rajaseudulle, jossa autoillessa maakunta vaihtuu samaan tahtiin radiossa soivien kappaleiden kanssa.

Suomessa julkinen terveydenhuolto on toiminut suhteellisen hyvin. Julkinen terveydenhuolto on kantanut vastuun äitiysneuvonnasta, päihde- ja mielenterveystyöstä, kouluterveydenhuollosta ja vanhustenhoidosta. Erikoissairaanhoito Suomessa on huipputasoa.

Teillä ajetaan ylinopeutta. Tuttu juttu monille ihan omasta kokemuksesta. Moni syyllistyy itse, vielä useampi todistaa vierestä. Miten ajonopeudet kehittyvät? Liikennevirasto on selvittänyt autojen nopeuksia. Tiedot perustuvat liikenteen automaattisilta mittausasemilta kerättyyn dataan.

Koko pohjoista Eurooppaa koettelee poikkeuksellinen kuivuus. Laadukas ruoka ja sen saatavuus ei ole nyt itsestäänselvyys. Ilmastomuutoksen johdosta säiden ääri-ilmiöt ja sääriskit huolestuttavasti kasvavat. Nyt vaaditaan niin EU:ssa kuin Suomessakin ruokastrategian uudistamista.

Poikkeuksellinen helleaalto on tänä kesänä hellinyt Suomea. Tiistaina juhlittiin kesän viidettäkymmenettä hellepäivää. Nähtäväksi jää ylitetäänkö kaikkien aikojen ennätyskesä 2002, jolloin lämpömittareistakin kuivattiin tirisevää hikeä peräti 65 päivää.