Mielipide: Turvallisuudesta pidettävä kiinni hinnalla millä hyvänsä

Turvallisuuden tunne on ihmiselle tärkeä asia. Turvallisuutta on erilaista. On epävarmaan tulevaisuuteen liittyvää turvattomuuden tunnetta ja sitten sitä perinteisempää turvattomuutta johon liittyy omaan tai läheisen terveyteen tai omaisuuteen liittyvää uhkaa. Poliitikkojen yksi tärkeimmistä tehtävistä on lisätä ihmisten turvallisuuden tunnetta.

Tekemällä esimerkiksi hyviä talouteen, työllisyyteen ja sosiaaliturvaan sekä terveydenhuoltoon liittyviä ratkaisuja voidaan tarjota kansalaisille huolenpitoa, turvaa ja näin valaa uskoa parempaan tulevaisuuteen. Toisen tyyppiset turvallisuuteen liittyvät kysymykset pyörivät puolestaan uhkien torjumisen ympärillä. Näihin uhkiin keskityn tässä kirjoituksessa.

Kansainvälisten aseellisten konfliktien riski on noussut 2000-luvun suotuisimmista lukemista. Sisäistä turvallisuutta uhkaavat ääriliikkeet ja terrorismi sekä muu rikollisuus. Näitä puolestaan ruokkii laajeneva ja monimuotoinen syrjäytyminen sekä muut sosiaaliset ongelmat kansainvälisiä lisääntyneitä uhkakuvia unohtamatta. Turvallisuusuhkien kitkeminen on haastavaa monen rintaman sotaa jota hankaloittaa jatkuvat muutokset. Yksi tuntuva Suomen turvallisuuteen vaikuttava ilmiö on maahanmuutto. Erityisesti vuoden 2015 turvapaikkakriisin seurauksena sisäisen turvallisuuden taso notkahti huomattavasti alaspäin.

Tämän seurauksena vastaanottokeskuksia perustettiin kuin sieniä sateella ja koko touhu oli näin jälkikäteenkin ajateltuna vähintäänkin melko hallitsematonta. Valitettavasti tästä seurasi erilaisia lieveilmiöitä mitkä heijastuivat myös rikostilastoihin. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä alkoi kadota.

Puhutaan tuhansista henkilöistä joiden taustasta ei ole varmuutta. Moni tulijoista on saattanut syyllistyä sotarikoksiin tai terroritekoihin kotopuolessa ja harvalla on kanttia väittää, etteikö nämä henkilöt muodostaisi minkäänlaista turvallisuusuhkaa kadotessaan kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen niin sanotusti maan alle. Pitää muistaa, että vaarallinen henkilö on tietysti vaarallinen myös oleskeluluvan saatuaan.

Valtioiden väliset rajat eivät ole sama asia kuin joskus ennen. Vapaan liikkuvuuden myötä liikkuvat kätevästi myös kielletyt esineet, aineet ja tietysti itse rikolliset. Lehdistä saa jatkuvasti lukea ulkomaalaisten rikollisliigojen tekemistä asuntomurroista. Murtautuminen ihmisen kotiin, jos mikä on omiaan lisäämään turvattomuuden tunnetta. Tästä minulla on tuore esimerkki naapurustossani. Pysäyttävä tapaus. Oma koti ei ole enää sama paikka murron jälkeen.

Mielestäni valtiovallan tulee herätä toden teolla vallitseviin turvallisuusuhkiin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Viranomaisten valvontaa on tehostettava. Poliisi tarvitsee lisää resursseja. Mielestäni tästä ei ole kahta sanaa, kun katsoo Suomen nykytilannetta. Lainsäädännön on mukauduttava uudentyyppisiin uhkiin.

Maahanmuuttopolitiikan linjassa pitää olla realisti ja puntaroida ilmiön vaikutuksia sisäiseen turvallisuuteen. Kaikesta huolimatta Suomi on yhä kansainvälisessä vertailussa turvallinen maa. Tämä ei ole silti syy suhtautua turvallisuusuhkiin löperösti. Jos asiat olisivat hyvällä mallilla, ei rajoja tarvitsisi laittaa kiinni tulevan suurmiesten tapaamisen yhteydessä.

Ritva ”Kike” Elomaa, kansanedustaja (ps.)

Rikosuhripäivystys: Lähestymiskiellolla suojatun henkilön turvallisuutta lisättävä

Rikosuhripäivystys haluaa eduskuntavaalitavoitteissaan seuraavan eduskunnan kiinnittävän erityistä huomiota muun muassa lähestymiskiellolla suojatun henkilön turvallisuuden lisäämiseen sekä ihmiskaupan uhriksi joutuneiden henkilöiden avunsaannin parantamiseen. Rikosuhripäivystys julkisti tavoitteensa seuraavalle eduskuntavaalikaudelle 2019–23.

Ilmastonmuutoksella monia terveysriskejä

Tunnetun tiedejulkaisu Lancetin asiantuntijaryhmä on tiivistänyt näkemyksensä ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista kolmeen johtopäätökseen. Ilmastomuutos muodostaa suuren riskin väestön terveydelle, sen torjunta voi muodostua tämän vuosisadan suurimmaksi terveysteoksi ja haasteet eivät ole teknisiä tai taloudellisia vaan pääosin poliittisia. Oikea aika toimia on nyt, toteavat johtava tutkija Timo Lanki ja THL:n entinen pääjohtaja Juhani Eskola Duodecim -lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan.

Mystiikka ja meditaatio avuksi ympäristöahdistuksessa

Panu Pihkala.

Mystiikkaa tosielämän tarpeisiin -luentosarjan viidennellä luennolla Ympäristöahdistus ja toivo pohditaan, miten mystiikka ja meditaatio voivat auttaa ympäristöahdistuksen käsittelyssä. Luento alkaa Aureliassa, osoitteessa Aurakatu 18, keskiviikkona 27. helmikuuta kello 18.

Hiilinanoputkia voidaan valmistaa grafeenia kiertämällä

Grafeeni on materiaali, joka muodostuu tasoon asettuneista hiiliatomeista. Sen sisarmateriaaleja ovat hiilinanoputket, joita käytetään vahvistavana aineena kestävyyttä vaativissa tuotteissa kuten tuulivoimaloiden osissa, avaruuskomponenteissa, maaleissa ja urheiluvälineissä. Jyväskylän yliopiston tuoreen fysiikan ja nanotieteiden väitöstutkimuksen mukaan hiilinanoputkia voidaan valmistaan uudella tavoin nauhamaista grafeenia kiertämällä.

Kaskenpuiston palvelutaloa aiotaan laajentaa noin 30 uudella asunnolla

Seniorikeskus Kaskenpuiston palvelutalon laajentaminen Vähäheikkiläntien varrella halutaan mahdollistaa asemakaavanmuutoksella. Keskukseen tulee noin 30 uutta asuntoa. Samalla pysäköintialuetta laajennetaan.

Entäs punapartisaanien tappotyöt?

Partisaanien uhrien muistoristiä pystytettiin Juntusrannan-Murtovaaran maantien varrella heinäkuussa 1943.

Nyt ollaan taas saatu tietoon se valtava asia, että suomalaiset SS-miehet ovat tehneet pahojaan. Sodassahan pahoja tehdään aina.

Valtion nettolainanoton tarve kasvaa

Valtion verotuloarviota alennetaan yhteensä 150 miljoonalla eurolla. Arvonlisäveron tuottoa alennetaan 196 miljoonalla eurolla johtuen muun muassa yksityistä kulutusta koskevien ennusteiden päivittymisestä. Lisäksi ansio- ja pääomatuloveron tuottoa kasvatetaan 156 miljoonalla eurolla ja yhteisöverotuottoa alennetaan 110 miljoonalla eurolla.

Aluehallintovirastoissa ruuhkaa, epäkohtailmoitusten ja kanteluiden määrä moninkertaistunut alkuvuoden aikana

Hoivakoti Ulrikan toiminnan keskeyttäminen tammikuussa nousi laajasti julkisuuteen. Sen seurauksena yhteydenotot aluehallintovirastoon ovat moninkertaistuneet aiempaan verrattuna.

Valtion t&k-rahoitus kasvaa kuluvan vuoden talousarviossa

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus tavoiteluokan mukaan 2018–2019.

Tutkimukseen ja kehittämistoimintaan kohdistuvat valtion talousarvion määrärahat kasvavat Tilastokeskuksen mukaan 107,9 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Vuoden 2019 valtion talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettävät määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1 991,1 miljoonaa euroa. Julkisen tutkimusrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on arviolta 0,83 prosenttia.

Urheilu

Puukkokatsomo: Kuivin jaloin

Susanna Tapani, numero 77.

Naisten jääkiekon SM-liigaan täksi kaudeksi noussut TPS selvisi kaudesta lopulta kuivin jaloin, kun se onnistui välttämään karsinnat, mikä oli joukkueen tavoitteena.

Raision Loimun passari Kasper Vuorinen naisten maajoukkueen kakkosvalmentajaksi

Kasper Vuorinen.

Lentopallon naisten maajoukkueen kakkosvalmentajaksi on valittu Kasper Vuorinen . Raision Loimun passarina Mestaruusliigassa pelaava Vuorinen on opiskellut valmennusta Jyväskylän yliopistossa ja on hakenut valmennusoppia myös ulkomailta.

Jääkiekkoharrastuksen jatkumiseen vaikuttaa monta tekijää juniori-iässä

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kolmen vuoden seurantatutkimuksen mukaan 15-vuotiaana jääkiekkoa harrastaneista 60 prosenttia jatkoi lajia edelleen 18-vuotiaana. Alueelliset erot harrastuksen jatkumisessa olivat kuitenkin suuria vaihdellen 20–80 prosentin välillä. Mitä aikaisemmin jääkiekko oli aloitettu, sitä todennäköisempää oli harrastuksen jatkuminen.

Teemu Packalénin paluu häkkiin lähestyy

Teemu Packalén hioo parhaillaan huippukuntoa Montrealissa maineikkaalla Tristar-salilla. Miehen tähtäimessä on paluu tositoimiin vielä tänä keväänä.

Suomalainen vapaaotteluväki on joutunut odottamaan pitkään Teemu Packalénin paluuta tositoimiin. Turkulaisen edellisestä ottelusta tulee maaliskuussa kuluneeksi kaksi vuotta. Tuolloin ottelu päättyi puolessa minuutissa tyrmäystappioon Marc Diakiesea vastaan.

Kankaisten Golf ehdolla vuoden golfseuraksi Suomessa

Timo Tuominen.

Maskussa toimiva Kankaisten Golf ry on ehdolla vuoden golfseuraksi Suomessa. Kankaisten Golfin lisäksi ehdolla ovat Espoon Ringside Golf ja oululainen Virpiniemi Golf. Vuoden golfseura julkistetaan lauantaina 16. maaliskuuta Helsingissä pidettävässä Golfgaalassa.

Åboraakkeli: Huuhkajat laskeutuvat Kupittaalle?

Päävalmentaja Markku Kanerva ja Huuhkajat valmistautuivat Kupittaalla Turkki-otteluun lokakuussa 2017.

Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen taival EM-karsinnoissa alkaa runsaan kuukauden kuluttua. Tänä vuonna Suomi pelaa kymmenen karsintaottelua, joista viisi kotikentällä. Bosnia-Hertsegovina, Kreikka ja Italia kohdataan varmuudella Tampereella, mutta lokakuun Armenia-ottelun ja marraskuun Liechtenstein-ottelun pelipaikkaa ei ole vielä päätetty.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?