Kolumni: Tulppaanien lumoa

Tulppaani on suosituin sipulikukka Suomessa. Tulppaani on suosituin sipulikukka Suomessa. Kuva: Jonny Holmén

Kun ensimmäiset tulppaanisipulit tulivat Alankomaihin vuonna 1562, paistoi tietämättömän kauppiaan sisäkkö ne öljyssä ja etikassa. Jos kauppias vain olisikaan tiennyt, mitä kultakimpaletta hän piteli käsissään.

Ihan tavallisella tallaajalla ei ollut tulppaanimarkkinoille mitään asiaa. Kallis harrastus kuului herkkusuille ja seurueille nimeltään ”Liefhebbers”, johon kuului varakkaita sekä oppineita intoilijoita. Tulppaanista muodostui nopeasti status-symboli. Hollantilaiset näyttivät 1600-luvulla varallisuuttaan innolla. Kauniita niittyjä alkoi ilmestyä rikkaiden talojen pihoille ja tulppaani oli eräänlainen luksus-tuote, jota voisi verrata jopa koruihin.

Tulppaanibisnes alkoi kukoistaa, sillä huhujen mukaan tulppaaneilla saattoi saada satumaisen isoja voittoja. Liiketoiminta sujui tupakansavuisten ravintoloiden juhlahumussa. Kumottiin viinipulloja ja nautittiin ruuasta ja tupakasta. Humalaiset kauppiaat tarjosivat yhä korkeampia hintoja sipuleista ja yksittäiset sipulit maksoivat maltaita. Tulppaanisipuleista tuli hintakeinottelun kohde ja arvonnousu houkutti sijoittamaan niihin huimia summia.

Tulppaanin arvo nousi raketin lailla – historian mukaan yksi sipuli myytiin niin kovalla hinnalla, että sillä sai Amsterdamista talon talleineen ja puutarhoineen. Tulppaanihulluuden aikaan tulppaanin sipulit olivat arvokkaampia, kuin painonsa verran kultaa.

Valtava tulppaanikupla poksahti yhdessä yössä. Sipulien hinta tuli alas rytinällä ja moni kauppias jäi sipulit haaveissaan velkaantuneeksi, jättäen sijoittajat puille paljaille.

Nykypäivänä moni hankkii tulppaanisesongin aikaan näitä linjakkaita kaunokaisia maljakkoonsa ja tavallisen kimpun saa muutamalla eurolla lähimarketista. Erikoisempia lajikkeita kuten suloisia papukaijatulppaaneja tai elegantteja ranskantulppaaneja on ilo ihailla kodissa. Moni ei kuitenkaan tunne lumoavien tulppaanien räikeää menneisyyttä, josta historia hakee vertaistaan.

Henriikka Fingerborg

Talvitulva yhdessä maan jäätymisen kanssa heikentää juurten kasvua seuraavan kasvukauden aikana

Ilmaston lämpenemisen on ennustettu lisäävän talviaikaista sadantaa pohjoisilla leveysasteilla. Seurauksena on lumipeitteen oheneminen, maan routaantuminen sekä jäätymissulamissyklien ja talvitulvien lisääntyminen nykyilmastoon verrattuna. Nämä talviaikaiset maaperän muutokset kohdistuvat juuriin. Vaikutukset kuitenkin ilmenevät juurissa ja maanpäällisissä kasvinosissa vasta sen jälkeen, kun kasvukausi on käynnistynyt.

Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä väheni viime vuoden lopulla

Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä neljännesvuosittain.

Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä kuorma-autoilla kuljetettiin tavaroita 66 miljoonaa tonnia, mikä oli 16 prosenttia vähemmän kuin edeltävän vuoden vastaavalla neljänneksellä.

Norjalaisen lohen vienti Suomen kautta lisääntyi edelleen

Suomesta vietiin kalaa ja kalatuotteita 85 miljoonaa kiloa vuonna 2018. Viennin määrä kasvoi kahdeksalla ja puolella miljoonalla kilolla edellisvuodesta. Viennin arvo, 181 miljoonaa euroa, kasvoi 33 miljoonaa euroa.

Radioaktiiviselle metaanille uusi mittauskeino

Juho Karhun väitöstutkimuksessaan kehittämä mittausmenetelmä on ensimmäinen askel kohti riittävän tarkan mittauslaitteen luomista. Karhun artikkeli ilmestyi helmikuussa Optics Letters -julkaisussa, joka on fotoniikan alan arvostetuimpia kansainvälisiä julkaisuja. Artikkeli käsittelee radioaktiivisen metaanin uudenlaista mittaustapaa.

Neljän naisäänen ja kontrabasson taikaa perjantaina Café Tiljanissa

Signe saapuu perjantaina Flame Jazzin vieraaksi.

Signen musiikki kulkee jazzin, nykymusiikin ja kuunnelman rajapinnoilla. Yhtyeen omintakeinen soundi syntyy varsin poikkeuksellisesta instrumentaatiosta: kokoonpanossa laulavat Riikka Keränen , Selma Savolainen , Josefiina Vannesluoma sekä myös kontrabassoa soittava Kaisa Mäensivu , joka asuu ja työskentelee tällä hetkellä New Yorkissa.

Koiratutkimukselle lisärahoitusta atopian syiden ja ihmisen syövän varhaiseen löytämiseen

Koirien avulla voidaan saada lisätietoa ihmisten allergioista ja tunnistaa kasvaimet jo aikaisessa vaiheessa. Eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta on saanut kaksi apurahaa Svenska Kulturfondenilta. Ensimmäisen, 35 000 euron suuruisen, apurahan hän sai koiraprojektiin, jossa tutkitaan esimerkiksi, miten suoliston mikrobisto, aineenvaihdunta ja geenien ilmeneminen muuttuvat dieetin ja ympäristön ansioista atooppisilla ja terveillä koirilla.

Pk-yritysten hallituksiin kaivataan uutta osaamista

Kaisa Leiwo.

Pk-yritykset panostavat hallitustyöhön ja ovat löytäneet myös ulkopuolisia hallituksen jäseniä. Tulevaisuus haastaa hallituksen osaamisen esimerkiksi kasvutavoitteiden, kansainvälistymisen ja teknologisen murroksen muodossa, mikä huolettaa erityisesti toimitusjohtajia. Turun seudulla luottamus hallitusten osaamiseen on korkeampaa kuin Suomessa yleisesti.

Tulevaisuuden lämpimät talvet voivat heikentää metsäpuiden taimien selviytymistä

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan lämpenevällä ilmastolla voi olla sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia puustoon. Toisaalta lämpenemisen ennustetaan lisäävän huomattavasti puiden kasvua ja tuotosta, mutta samalla lumen vähyys heikentää havupuun taimien selviytymistä talven aikana. Tulokset viittaavat siihen, että ohuempi tai puuttuva lumipeite vaikuttaa eri tavalla havu- ja lehtipuihin, mikä puolestaan vaikuttaa näiden väliseen kilpailuun.

Toimialajohtaja: Vireillä olevista valvonta- ja kanteluasioista ei ole ollut tapana kertoa julkisuuteen

Jaakko Lindfors (vas.) on moittinut Turun siitä, että kaupunginhallitukselle ei ole kerrottu tarkkoja tietoja vireillä olevista vanhuspalveluiden valvonta- ja kanteluasioista. Turun kaupungin hyvinvointitoimialan toimialajohtaja Riitta Liuksa kertoo, että yleisenä käytäntönä on ollut, ettei vireillä olevista valvonta- ja kanteluasioista kerrota julkisuuteen ennen kuin asiasta on aluehallintoviraston päätös.

Urheilu

Puukkokatsomo: Katsojapula haasteena

Toiseksi korkein runkosarjan katsojakeskiarvo oli TPS:llä, vajaat 5 500 katsojaa.

Jääkiekon Liigalla on käsillä tärkeä kevät. Suomen ykköslajin korkeimmalla sarjatasolla riittää pohdittavaa, sillä päättyneen runkosarjan katsojamäärät eivät valtakunnallisella tasolla mairittele. Kaudella 2018–19 koko Liigan katsojakeskiarvo oli 4 232 katsojaa.

Paavo Nurmi Gamesissa jaossa Tokion olympiapaikat

Wilma Murto ja monet muut suomalaishuiput saavat venyä parhaimpaansa, jotta Tokion olympialaisten tulosrajat saavutetaan.

Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF julkisti maaliskuun alulla tulosrajat, joilla urheilijat lunastavat paikkansa Tokion 2020 olympialaisiin. Suomalaisittain tulosrajat ovat kovat ja oletettavasti vain muutama urheilija pääsee rajan rikkomalla olympialaisiin.

Inter kohtaa puolivälierissä VPS:n Kupittaalla

Jalkapalloilun Suomen Cupin puolivälierävaiheen otteluparit arvottiin tiistaina. Inter, joka on Cupin hallitseva mestari, saa kotiottelussa vastaansa Vaasan Palloseuran. Ottelu pelataan lauantaina 30. maaliskuuta kello 15 kentällä Kupittaa 5.

Seppo Paju kolmonen frisbeegolfin Disc Golf Pro Tourin osakilpailussa Yhdysvalloissa

Seppo Paju.

Vuoden miespelaajaksi Euroopassa valittu lietolainen Seppo Paju sijoittui kolmanneksi frisbeegolfin Disc Golf Pro Tourin osakilpailussa Teksasissa Yhdysvalloissa. Pajun sijoitus sivuaa parasta suomalaistulosta Disc Golf Pro Tourilla.

Elomo jatkaa Tuton päävalmentajana

Miika Elomo.

Tuto Hockey on solminut ensi kauden kattavan jatkosopimuksen päävalmentaja Miika Elomon kanssa. Käynnissä oleva kausi on Elomon kolmas kokonainen Tuto Hockeyn peräsimessä. Pesti alkoi helmikuussa 2016, jolloin hän otti joukkueen komentoonsa kesken kauden.

Interistä sähkärifutsalin maajoukkueeseen

Leo Ritola (vas.), Léo Järvi sekä Alex ja Aaron Lundell.

FC Inter Powerchairin Alex Lundell ja Onni Martikainen on valittu sähköpyörätuolijalkapallomaajoukkueeseen. Suomen maajoukkue matkaa lajin EM-kisoihin, jotka käydään toukokuun 21.–26. elokuuta Pajulahdessa.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?