Talouden kasvu näkyy kesän lomasuunnitelmissa

Kesälomamatkaa ulkomaille suunnittelee 88 prosenttia Tjäreborgin asiakaskyselyyn vastanneista suomalaisesta. Määrä on sama kuin viime vuonna. Kesälomamatkoihin käytetään kuitenkin enemmän rahaa kuin aiemmin, sillä peräti 18 prosenttia asiakaskyselyyn vastanneesta kertoo käyttävänsä ulkomaan lomamatkaan enemmän rahaa kuin viime vuonna. Tämä selviää Tjäreborgin joulu–tammikuun vaihteessa teettämästä asiakaskyselystä, johon vastasi 3 166 henkilöä.

Talouden kasvu näkyy kuluttajien kesälomasuunnitelmissa, kun tarkastellaan ulkomaille suuntautuvaan kesälomamatkaan käytettävän rahan määrää. Tjäreborgin kyselyyn vastanneista jopa 18 prosenttia kertoo käyttävänsä kesälomamatkaan enemmän rahaa kuin viime vuonna. Saman verran rahaa kuin viime vuonna kertoo käyttävänsä 53 prosenttia vastaajista ja vähemmän kuin viime vuonna kahdeksan prosenttia vastaajista.

Tjäreborg ja sen pohjoismaiset sisaryhtiöt Ving ja Spies suorittivat Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa samansisältöisen asiakaskyselyn joulu–tammikuun vaihteessa. Kyselyyn vastasi yhteensä 41 000 henkilöä. Suomalaisten tapaan myös ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset käyttävät ensi kesän lomamatkaan enemmän rahaa kuin viime vuonna. Ruotsalaisista vastaajista jopa 22 prosenttia kertoo käyttävänsä lomamatkaan enemmän rahaa. Tanskassa ja Norjassa luku oli 19 prosenttia. Vähemmän rahaa kuin viime vuonna kertoo käyttävänsä kahdeksan prosenttia vastaajista ja luku on sama kaikkien Pohjoismaiden osalta. Noin 18 prosenttia vastaajista kaikissa maissa ei osannut vielä kertoa, kuinka paljon he tulevat käyttämään rahaa kesälomamatkaansa.

Kaikissa Pohjoismaissa ollaan valmiita karsimaan muita hankintoja lomamatkan toteuttamiseksi. Eri Pohjoismaiden välillä ei ole suuria eroja ja noin 70 prosenttia kaikista vastaajista on valmis luopumaan muista hankinnoista. Suomessa 22 prosenttia kyselyyn vastanneista olisi valmis rahoittamaan lomamatkan osittain luotolla. Ruotsissa ja Norjassa vastaava luku on 14 prosenttia ja Tanskassa ainoastaan kuusi prosenttia.

Vastausten perusteella Facebook on kaikissa Pohjoismaissa suosituin media jakaa lomatunnelmia loman aikana ja reilu puolet kyselyyn vastanneista kertoo käyttävänsä Facebookia lomalla. Suurin ero suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten välillä on WhatsAppin käytössä. Suomalaisista kyselyyn vastanneista peräti 45 prosenttia kertoo jakavansa lomatunnelmat WhatsAppin kautta kun taas Tanskassa luku on kaksi prosenttia, Norjassa neljä prosenttia ja Ruotsissa 11 prosenttia.

Snapchat on selvästi suosituin Norjassa, missä 34 prosenttia kertoo käyttävänsä sitä lomatunnelmien jakamiseen. Luvut muissa maissa ovat: Suomi kolme prosenttia, Tanska kahdeksan prosenttia ja Ruotsi yhdeksän prosenttia. Instagramin käyttö on selvästi lisääntynyt viime vuodesta kaikissa Pohjoismaissa, eniten kasvua on Ruotsissa, jossa Instagramia käyttää 37 prosenttia vastanneista (viime vuonna 28 %). Suomalaisista vastaajista 17 prosenttia käyttää Instagramia (viime vuonna 12 %). Neljännes vastaajista Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ei käytä ollenkaan sosiaalista mediaa loman aikana. Tanskalaisista vastaajista 41 prosenttia kertoo, että ei käytä ollenkaan sosiaalista mediaa loman aikana lomatunnelmien jakamiseen.

Lähes kolmasosa Suomessa kyselyyn vastanneesta kertoo Kreikan olevan ensi kesän kiinnostavin lomakohde. Kiinnostus Kroatiaa kohtaan on noussut eniten viime kesästä ja neljäsosa vastaajista nimeää sen kesän kiinnostavimmaksi kohteeksi. Espanja on kolmannella sijalla ja siellä kiinnostavimmiksi kohteiksi nousevat Mallorca ja Costa del Sol. Turkki ja Kypros jakavat neljännen sijan kesän kiinnostavimpana lomakohteena.

Kysely suoritettiin joulu-tammikuun vaihteessa kaikissa Pohjoismaissa Tjäreborgin ja sen sisaryhtiöiden Vingin ja Spiesin asiakaspaneeliin ilmoittautuneille henkilöille. Ruotsissa kyselyyn vastasi 16 566 henkilöä, Tanskassa 13 340 henkilöä ja Norjassa 8 009 henkilöä. Suomessa kyselyyn vastasi 3 166 henkilöä. Asiakaspaneeli koostuu matkailusta kiinnostuneista henkilöistä ilman että on välttämättä matkustanut matkanjärjestäjällä.

Tjäreborg on toiminut Suomessa matkanjärjestäjänä vuodesta 1966 lähtien. Tjäreborgin vuosittainen matkustajamäärä on noin 185 000. Tjäreborg on osa Thomas Cook Northern Europe -konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin matkanjärjestäjäkonserni ja johon kuuluvat matkanjärjestäjät Ving Ruotsissa ja Norjassa, Spies Tanskassa sekä tilauslentoyhtiö Thomas Cook Airlines Scandinavia.

Thomas Cook Northern Europe on osa kansainvälistä matkailualan konsernia Thomas Cook Group plc:tä, joka on noteerattu Lontoon pörssissä. Thomas Cook Group plc:n vuosittainen matkustajamäärä on noin 19 miljoonaa.

Turun Vesihuolto Oy:n tulos tuloutetaan osinkona Turun kaupungille

Turun kaupunginhallituksen konsernijaosto käsitteli Turun Seudun Vesihuolto Oy:n toiminnallisten tuottojen tulouttamista kokouksessaan. Jaosto päätti, että yhtiön tilikauden tulos 2,5 miljoonaa euroa jaetaan kokonaisuudessaan yhtiön omistajalle Turun kaupungille osinkona.

Vesijohtotyö sulkee ajokaistan Akselintiellä

Vesijohtotyö sulkee ajokaistan Akselintie 10:n kohdalta Iso-Heikkilässä Nuutintien suuntaan 25.–29. maaliskuuta. Varsinainen työ alkaa 26. maaliskuuta kello 7.

Toiminnallisten häiriöiden kuntoutusta halutaan kehittää

Työterveyslaitos kartoitti, millaisia kuntoutusmuotoja työikäisille on toiminnallisiin häiriöihin ja miten eri kuntoutusmuodot soveltuvat Kelan järjestämään kuntoutukseen. Toiminnalliset häiriöt ovat työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua haittaavia oireita, joita perinteiset sairaustilat eivät selitä. Niistä seuraa yksilöille ja yhteiskunnalle merkittäviä hyvinvointi- ja tuottavuusmenetyksiä.

Suomeen muuttavien ja ulkomaille lähtevien oikeudet saada etuuksia muuttuvat

Huhtikuun alussa voimaan tuleva laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa vaikuttaa siihen, kuinka kauan Suomesta tilapäisesti ulkomaille muuttanut henkilö on oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan ja Kelan etuuksiin. Lainmuutokset koskevat myös ulkomailta Suomeen muuttavia.

Nostotyö sulkee ajokaistan Eerikinkadulla

Nostotyö sulkee ajokaistan Eerikinkatu 13:n kohdalta 26.–29. maaliskuuta. Nostotyöt tapahtuvat yöaikaan kello 21.30–5.30.

Rahankeräyslaki uudistuu, keräysten järjestäminen jatkossa helpompaa

Rahankeräysten järjestäminen aktiivisen kansalaistoiminnan tukemiseksi on jatkossa huomattavasti helpompaa. Keräystoimintaa kuitenkin valvotaan edelleen väärinkäytösten estämiseksi ja lahjoittajien turvaksi.

Paraisten kirkon Frobenius-urut täyttävät 50 vuotta

Paraisten kirkon urut täyttävät 50 vuotta.

Paraisten kirkon Frobenius-urut täyttävät tänä vuonna 50 vuotta. Soittimen on valmistanut tanskalainen rakentamo Th.Frobenius vuonna 1969, ja se edustaa monin tavoin aikakautensa ja neobarokin parhaimmistoa. Keskisuuressa soittimessa on kolme sormiota ja yhteensä 33 äänikertaa. Soinniltaan se on onnistuneen moni-ilmeinen ja taipuu monen eri aikakauden ja tyylisuunnan urkumusiikin esittämiseen.

Huumeita käyttävillä uusia hiv-tartuntoja

Reilun puolen vuoden aikana on pääkaupunkiseudulla todettu neljä Suomessa saatua hiv-tartuntaa pistämällä huumeita käyttävillä nuorilla aikuisilla. Tämä on poikkeuksellista, koska tätä edeltävinä viitenä vuotena vastaavia tapauksia on todettu yhteensä vain kaksi.

Maarakennusalan kustannukset nousivat helmikuussa kaksi prosenttia

Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 2,0 prosenttia vuoden 2018 helmikuusta vuoden 2019 helmikuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin betonirakenteiden 0,8 prosentista maarakenteiden 3,3 prosenttiin.

Urheilu

Jälkipeli: Maailmanmestari Kalle Palander kävi turkulaisten vieraana

Kun maailmanmestari Kalle Palander saapuu paikalle, nimikirjoitukset ja yhteiskuvat ovat tärkeitä. Laura Fröjdö oli ottanut lapset, Ellenin ja Robertin, mukaan Hirvensalon laskettelutapahtumaan.

Näin lehdet kirjoittivat talvella 2003, kun Kalle Palander oli voittanut pujottelun maailmancupin. Sanat eivät ehkä tulleet suoraan Palanderin suusta, mutta mahdollisesti hän itsekin ajatteli näin.

Jälkipeli: Viisi väittämää FBC Turusta

FBC Turun divarikausi päättyi Tiikereitä vastaan puoliväriin. Liigapaikka jäi toistaiseksi saavuttamatta. Valmentaja Perttu Kytöhongan mukaan nousu on mahdollista vasta, kun joukkue on liigatasoinen.

Vuosi sitten Aamuset kirjoitti, miten FBC Turun kausi oli ollut kahtiajakautunut edellisen vuoden tapaan. Nyt mennyt divarin kolmas kausikaan ei tehnyt poikkeusta. Monen mielestä miesten edustusjoukkue lähti jälleen kesälomille ennakoitua aikaisemmin. Mutta mikä olikaan totuus?

Tuto Volley pelaa välierissä

Kirill Borichev on Tuton tehomies.

Lentopallon ykkössarjan Tuto Volley raivasi tiensä puolivälieristä neljän parhaan joukkoon. Semifinaalisarjassa Tuto kohtaa semifinaaleissa Karelian Hurmoksen. Runkosarjassa joukkueet sijoittuivat peräkkäin, Hurmos toiseksi ja Tuto kolmanneksi.

Turun Uimareiden vesipallonaiset runkosarjan voittoon

Turun Uimarit oli jälleen naisten vesipaollilun SM-runkosarjan ykkönen.

Naisten vesipallon SM-runkosarja saatiin päätökseen viikonloppuna. Runkosarjan voiton vei jo neljännen kerran peräkkäin Turun Uimarit vahvan alkukauden siivittämänä. Joukkue koki ainoat tappiot sarjassa viime vuoden finaalivastustajalleen ja kauden etukäteisasetelmissakin vahvimmaksi arvioidulle Uinti Tampereelle. Joukkueet kohtasivat toisensa neljä kertaa ja TU:n ja UiTa:n keskinäisten otteluiden voitot menivät tasan 2–2.

FC Inter perusti vähävaraisten perheiden junioreille tukirahaston

Timo Furuholm lupasi lahjoittaa pistebonusrahansa juniorien tukirahastoon.

FC Inter on perustanut oman tukirahaston heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien lasten ja nuorten jalkapalloharrastuksen tukemiseksi. Rahasto jakaa vuosittain haettavien stipendien kautta avustusta niille seuran junioreille, joiden perheillä on vaikeuksia harrastusmaksujen kanssa. Seurassa on tällä hetkellä noin 500 junioripelaajaa.

Puukkokatsomo: Katsojapula haasteena

Toiseksi korkein runkosarjan katsojakeskiarvo oli TPS:llä, vajaat 5 500 katsojaa.

Jääkiekon Liigalla on käsillä tärkeä kevät. Suomen ykköslajin korkeimmalla sarjatasolla riittää pohdittavaa, sillä päättyneen runkosarjan katsojamäärät eivät valtakunnallisella tasolla mairittele. Kaudella 2018–19 koko Liigan katsojakeskiarvo oli 4 232 katsojaa.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?