Työmarkkinabarometri: Suomalaisten työnantajien työllistämisaikeet vahvimmillaan viiteen vuoteen

Viimeisen vuosineljänneksen työmarkkinabarometria varten haastateltiin 625 työnantajaa Suomesta. Suomalaiset työnantajat raportoivat rohkaisevia työllistämisaikeita loka–joulukuulle: kahdeksan prosenttia ennustaa henkilökunnan määrän kasvavan, kaksi prosenttia odottaa henkilöstön vähenevän ja 89 prosenttia arvioi henkilöstömäärän pysyvän ennallaan. Viimeisen vuosineljänneksen kausitasoitettu työllistämisaikeiden indikaattori on +8 prosenttia ja on vahvin viiteen vuoteen. Työvoimantarpeen ennustetaan kasvavan kaikilla alueilla sekä kaikilla toimialoilla.

Työllisyysnäkymät kohentuvat kolme prosenttiyksikköä viime neljännekseen verrattuna. Viime vuoteen verrattuna näkymät kohenevat kuusi prosenttiyksikköä.

Työvoimatarpeiden odotetaan kasvavan ympäri Suomea. Itä-Suomen työmarkkinoista ennustetaan vahvimpia sitten kyselyn alkamisen Suomessa viisi vuotta sitten. Lisäksi kaikilla toimialoilla työvoimatarpeiden ennustetaan kasvavan vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vankimmat työllistämisaikeet ovat rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalalla sekä liike-elämän palveluissa (indikaattori +18 %).

– Suomessa työllistämisaikeet ovat parantuneet jo neljänä perättäisenä vuosineljänneksenä ja ovat nyt korkeimmalla tasollaan sen jälkeen, kun barometri käynnistettiin Suomessa vuonna 2012”, kommentoi ManpowerGroupin Suomen toimitusjohtaja Matti Kariola.

– Tulokset ovat linjassa sekä tänä vuonna raportoidun talouskasvun että lähitulevaisuuden positiivisten odotusten kanssa.

Euroopassa vahvimmat työmarkkinanäkymät ovat Unkarissa (indikaattori +18 %). Lähes kolmannes maan teollisuusalan työnantajista ennustaa henkilöstötarpeen kasvavan seuraavan kolmen kuukauden aikana, ja sektorin indikaattori on maan vahvin sitten kyselyn alkamisen vuonna 2009. Lisäksi on huomionarvoista, että Kreikan työnantajat kertovat työllistämisaikeidensa olevan vahvimmillaan yli yhdeksään vuoteen (indikaattori +15 %). Pohjoismaissa työllistämisaikeet ovat kohtuulliset, Ruotsin indikaattorin ollessa +5 prosenttia ja Norjan +4 prosenttia.

– Tällä kertaa työllistämisaikeet ovat meillä jopa korkeammat kuin Ruotsissa, missä talous on kuitenkin ollut tasaisen hyvässä vedossa jo pitempään, analysoi Kariola.

Työvoimatarpeiden odotetaan kasvavan kaikilla alueilla vuoden 2017 viimeisen vuosineljänneksen aikana. Itä-Suomen työnantajat ennustavat vahvimpia työllistämisaikeita (indikaattori +17 %). Länsi- ja Etelä-Suomessa työllistämisaikeet ovat kohtuulliset (indikaattorit +8 % ja +6 %). Pohjois-Suomessa näkymät ovat varovaisen positiiviset (indikaattori +4 %).

Työllistämisaikeet vahvistuvat kolmella alueella neljästä edelliseen neljännekseen verrattuna. Länsi- ja Itä-Suomessa työllistämisaikeet paranevat huomattavat 17 ja 15 prosenttiyksikköä. Pohjois-Suomessa indikaattori kohoaa kuusi prosenttiyksikköä. Etelä-Suomessa työllistämisaikeet pysyvät vuositasolla kohtuullisen vakaina.

– Myönteinen kehitys näkyy selkeästi nyt myös Länsi- ja Itä-Suomessa, missä työllistämisaikeet ovat vahvimmat viiteen vuoteen, kertoo Kariola.

Kaikki kymmenen toimialaa arvioivat palkkaavansa lisää työvoimaa vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä. Vahvimpia työmarkkinoita ennustetaan rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalalla sekä liike-elämän palveluissa (indikaattori +18 %).

Hotelli- ja ravintola-alan työnantajat ennustavat vakaita työllistämisaikeita (indikaattori +12 %). Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuollon sektorilla työllistämisindikaattori on +8 prosenttia ja rakennusalalla +7 prosenttia. Varovaisimmat työllistämisaikeet ovat kuljetus-, varastointi- ja viestintäaloilla (indikaattori +1 %). Edelliseen neljännekseen verrattuna työllistämisaikeet vahvistuvat yhdeksällä toimialalla kymmenestä. Vahvinta kasvu on rakennusalalla, jonka työllistämisaikeiden indikaattori nousee 25 prosenttiyksiköllä.

– Paremmat työllistämisaikeet merkitsevät väistämättä kasvavaa osaajapulaa, huomauttaa Kariola.

– Työnantajien onkin tarkasteltava osaamisen hankkimista mahdollisimman laajasti ja huolehdittava työnantajamielikuvansa jatkuvasta kehittämisestä. Monilla aloilla kilpailu osaajista kiristyy entisestään, jolloin työpaikkoja on osattava myydä ja niiden on oltava houkuttelevia.

Edellisvuoteen verrattuna työllistämisaikeet parantuvat seitsemällä toimialalla kymmenestä. Kuljetus-, varastointi- ja viestintäaloilla työllistymisaikeet kasvavat 29 prosenttiyksikköä. Rakennusalalla sekä kaivos- ja louhintasektorilla indikaattori nousee 13 prosenttiyksikköä. Hotelli- ja ravintola-alan työnantajat raportoivat 12 prosenttiyksikön parannusta, ja rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalalla ennuste on 10 prosenttiyksikköä parempi.

Kaikissa yrityskokoluokissa odotetaan positiivisia työllistämisnäkymiä tulevalla neljänneksellä. Suurten yritysten (250 työntekijää tai enemmän) työllisyysnäkymien indikaattori on +23 prosenttia, kun taas keskikokoisissa yrityksissä (50–249 työntekijää) ja pienissä yrityksissä (10–49 työntekijää) indikaattorit ovat +17 prosenttia ja +12 prosenttia. Mikroyrityksissä (alle 10 työntekijää) työllistämisaikeet ovat varovaisempia (indikaattori +5 %).

Edelliseen neljännekseen verrattuna suurten yritysten työllistämisaikeet paranevat huomattavat 14 prosenttiyksikköä. Keskisuuret yritykset raportoivat työllistämisaikeiden kohenevan kuusi prosenttiyksikköä. Pienten ja mikrokokoisten yritysten työllistämisaikeet pysyvät kohtuullisen vakaina.

Vuosivertailussa suuret työnantajat kertovat työllistämisaikeiden kohonneen seitsemän prosenttiyksikköä. Mikroyritysten kohdalla puolestaan indikaattori on viisi prosenttiyksikköä vahvempi. Pienten yritysten työllistämisaikeet pysyvät vakaina, kun taas keskikokoisten yritysten työllistämisaikeet heikkenevät kaksi prosenttiyksikköä.

Työllistämisaikeita kuvaava indikaattori (Net Employment Outlook) vuoden 2017 neljännelle kvartaalille on Suomessa +8 prosenttia. Indikaattori saadaan, kun henkilöstömääränsä lisäämistä suunnittelevien työnantajien prosenttiosuudesta vähennetään henkilöstömääränsä vähentämistä suunnittelevien työnantajien prosenttiosuus. Suomen työmarkkinabarometrin tuloksissa huomioidaan kausitasoitettu data. Kausitasoitus on laskennallinen menetelmä, jonka avulla tutkimustuloksista pyritään poistamaan säännöllisenä toistuva kausivaihtelu, joka liittyy esimerkiksi vuodenaikoihin, pyhäpäiviin, lomakausiin ja eri toimialojen sesonkivaihteluihin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kymppikuvien suosio vahvaa

Kymppikuvan suosio kestää digiaikanakin.

Valokuvaaminen muuttuu digitaalisemmaksi, mutta perinteisten paperikuvien aika ei silti ole ohi. Päinvastoin, suomalaiset teettävät edelleen kymmeniä miljoonia paperikuvia vuosittain.

Reliikkinäyttely avautuu tuomiokirkossa torstaina

Turun tuomiokirkot reliikit ovat esillä kesäkuusta marraskuuhun.

Turun tuomiokirkon etelälehterillä sijaitsevaan Tuomiokirkkomuseoon on kesän ja syksyn ajaksi koottu Pieni reliikkinäyttely. Museossa ovat esillä Turun tuomiokirkon Pyhän Kertun reliikki sekä Getsemanen kivet ja reliikkien säilytyspussi.

Suurin osa autoilijoista ohittaa hevosen rauhallisesti

Valtaosa Liikenneturvan kyselyyn vastanneista autonkuljettajista kertoo ohittavansa ratsukon tai ravikärryn hiljaisella nopeudella ja kunnon turvavälillä. Liikenneturva muistuttaa, että seesteisinkin polle saattaa pelästyä auton kaasuttelua tai prätkän päristelyä ja pillastua. Huomaavaisuus on valttia myös hevosta kohdatessa.

Maksuhäiriöinen voi jo nyt nopeuttaa merkintöjen poistumista

Joukko kansanedustajia jätti juhannuksen alla lakialoitteen, jossa esitetään luottotietolain muuttamista niin, että kuluttajan maksuhäiriömerkinnät tulisi poistaa heti, kun niitä koskeva saatava on maksettu. Suomen Asiakastieto Oy:n maksuhäiriödataan ja pitkäaikaiseen tilastolliseen analyysiin perustuvan arvion mukaan muutos nykytilaan ei olisi kovin suuri.

34 miljoonaa ammatillisen koulutuksen kehittämiseen

Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää 34 miljoonaa euroa ammatillisen koulutuksen strategiarahoitusta. Strategiarahaa sai 68 koulutuksen järjestäjää. Tänä vuonna suurin osa rahoituksesta myönnettiin ammatillisen koulutuksen järjestäjille toimintakulttuurin uudistamiseen reformin tavoitteiden mukaiseksi sekä vastaamaan digitaalisen murroksen tuomiin haasteisiin. Lisäksi strategiarahoituksella tuetaan koulutuksen järjestäjien fuusioita ja ammattitaitokilpailujen järjestämistä.

Street Food Fiesta osa Turun Käsityöläismarkkinoita

Street Food Fiesta kiertää Suomea toukokuusta syyskuuhun ja tarjoilee herkullista ruokaa ja kulttuuria ilman rajoja Kouvolasta Kemiin. Tapahtumat ovat kaikille avoimia, koko perheen ilmaisia kesätapahtumia.

Rikoksesta epäillyn lapsen oikeuksiin ehdotetaan parannuksia

Rikoksesta epäiltyjen tai syytettyjen lasten oikeuksia rikosprosessin aikana halutaan parantaa ja yhtenäistää EU:ssa. Oikeusministeriön työryhmä on laatinut ehdotuksen EU:n niin sanotun lapsidirektiivin edellyttämistä muutoksista Suomen lainsäädäntöön.

HKScan aloittaa yt-neuvottelut

HKScan suunnittelee tuotantotoimintojensa tehostamista ja sopeuttamista Suomessa. Suunnitelluilla toimilla yhtiö pyrkii parantamaan liiketoimintansa kannattavuutta ja kilpailukykyä.

Urheilu

Puukkokatsomo: Derby toisellakin rintamalla

Yhdysvalloissa Lea Kaszas on viime vuosina pelannut myös pelintekijänä, mutta Turku Trojansissa hän on viihtynyt keskushyökkääjän roolissa.

Turun Trojansin miesjoukkue rakentaa uutta tulevaisuutta 3. divisioonassa, mutta Trojansin nimi on silti vahvasti esillä kotimaisessa jenkkifutiksessa.

Lucas Garcia jättää FC Interin

Keskikenttäpelaaja Lucas Garcia jättää FC Interin kesken kauden jäätyään vähälle peliajalle.

Otteluanalyysi: Pisteet jakoon derbyssä

TPS ja Inter päätyivät pistejakoon kauden toisessa derbyssä. Kaikkiaan keskiviikon tasatulos oli derbyhistorian 13. tasapeli Veikkausliigassa. Tapahtumiin nähden lopputulos oli oikeutettu ja molemmat joukkueet tuntuivat olevan tyytyväisiä pisteeseen. Kumpikin joukkue olisi kuitenkin tarvinnut kolmea pistettä.

Jälkipeli: Jyrkkälän Tykit kaipaa nuorta verta noustakseen Kolmoseen

Jyrkkälän Tykit on tärkeä osa turkulaista palloiluhistoriaa. Joukkueen possunpunainen peliasu herätti aikoinaan ihmetystä, ei enää. Viime kaudella housutkin olivat pinkkiset. Nyt niiden väri on vaihtunut mustaan. Tykit pelaa Nelosen kotiottelunsa Pansion urheilukentän tekonurmella.

Henri Lehtosella on takanaan yli 300 Veikkausliigaottelua. Lähes samoihin lukuihin yltää Jarno Heinikangas . Kun tähän lisätään vielä kotkalaislähtöisen Jani Lauretsalon pääsarjatason ottelut ja Petri Lehtosen pitkä FC Inter -ura, on kasassa lukemat, mihin harva Nelosessa pelaava jalkapallojoukkue yltää.

Täysosuma
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.