Nostalginen Turku: Talvisota kylvi tuhoa Turkuun – vanhat kuvat pysäyttävät yhä

Ihmisiä Turun Sanomien väestönsuojassa 30.11. 1939  talvisodan ensimmäisen ilmahälytyksen takia. Pommeja ei tuolloin kuitenkaan Turkuun vielä pudotettu. Ihmisiä Turun Sanomien väestönsuojassa 30.11. 1939 talvisodan ensimmäisen ilmahälytyksen takia. Pommeja ei tuolloin kuitenkaan Turkuun vielä pudotettu. Kuva: TS-arkisto

Ensi viikolla tulee kuluneeksi 78 vuotta talvisodan syttymisestä. Sota alkoi 30. marraskuuta 1939, kun puna-armeijan tykistö avasi tulen Karjalankannaksella aamulla kello 6.50. Ensimmäisen päivän aikana Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Suomessa kuuttatoista paikkakuntaa Lapissa, Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa. Pelkästään Helsinkiin pudotettiin kaksisataa pommia, jotka tappoivat 91 ihmistä.

Kuva: Arto Takala

Turku välttyi vielä tässä vaiheessa pommituksilta ja kaupungissa huhuiltiin, että Turkua ei pommitettaisi ehkä lainkaan. Todellisuudessa kyse oli heikosta lentosäästä, sillä Turku oli tärkeä satama- ja teollisuuskaupunki. Vihollisella oli lisäksi talvisodan alussa vielä vajavaiset tiedot Turun strategisesti tärkeimmistä kohteista.

Turku sai oman osansa pommeista 19. joulukuuta alkaen. Kaupungissa annettiin neljä erillistä ilmahälytystä. Puolen päivän jälkeen neuvostokoneet ilmestyivät kaupungin ilmatilaan. Ne tekivät kaksi erillistä hyökkäystä ja pudottivat kolmisenkymmentä pommia. Tuhot jäivät kuitenkin ihmeen vähäisiksi. Kohteena oli selvästikin satama- ja telakka-alue.

Turun pommittaminen alkoi 19. joulukuuta 1939. Puutarhakatu 40 tuhoutui pahoin. Turun pommittaminen alkoi 19. joulukuuta 1939. Puutarhakatu 40 tuhoutui pahoin. Kuva: Ts-arkisto

Pahinta tuhoa syntyi Portsassa, kun Puutarhakadulla sijainnut Asuntoyhtiö Vuorelan toinen kerros paloi kokonaan. Joulukuun 21. päivänä taivaalle ilmestyi vajaat parikymmentä viholliskonetta, jotka pudottivat nelisenkymmentä pommia. Ensimmäiset kuolonuhrit tulivat tämän hyökkäyksen jäljiltä. Korppolaismäellä kuusi miestä nousi pommisuojasta pahaa aavistamatta ja seuraava aalto osui suoraan heihin. Kaikki menehtyivät.

As Oy Koulumäki sai pommista täysosuman tapaninpäivänä 1939. As Oy Koulumäki sai pommista täysosuman tapaninpäivänä 1939. Kuva: TS-arkisto

Jouluaatosta tuli rauhallinen, sillä Turussakin satoi kunnolla lunta. Joulupäivä oli sen sijaan kirkas pakkaspäivä ja siitä alkoi varsinainen rumputuli, joka kesti aina tammikuun alkuun asti. Seuraava suurempi hyökkäys alkoi 12. tammikuuta 1940 ja kesti aina helmikuun puolelle asti. Näiden pommitusten uutena piirteenä olivat sataman lisäksi keskusta-alueelle kohdistetut hyökkäykset.

Eerikinkatu 22:sta jäi jäljelle vain savupiippuja mustan maanantain pommituksissa. Eerikinkatu 22:sta jäi jäljelle vain savupiippuja mustan maanantain pommituksissa. Kuva: TS-arkisto

Kolmas hyökyaalto alkoi helmikuun puolessa välissä ja jatkui lähes talvisodan loppuun asti. Nyt uutena ilmiönä olivat yöpommitukset. Turun pommitusten takana oli Erillinen Lentoprikaati, joka teki iskuja Virosta käsin.

Postitalo tuhoutui pommituksissa pahoin mustana maanantaina 29.1.1940. Postitalo tuhoutui pommituksissa pahoin mustana maanantaina 29.1.1940. Kuva: TS-arkisto

Kaikkiaan talvisodan pommituksissa Turussa sai surmansa 52 ihmistä, haavoittuneita oli 151. Suurimmat tuhot osuivat yhdelle ainoalle päivälle. ”Mustana maanantaina” 29. tammikuuta kaupungin ilmavalvonta petti jostain syystä ja neuvostohyökkäyksen jäljet olivat musertavat, pelkästään Eerikinkadun ja Humalistonkadun kulmilta löytyi 36 kuolonuhria.

Heikki Möttönen

Radisson Blu Marina Palace Hotel sai juhlatilalleen Paistinkääntäjien kilven

Radisson Blu Marina Palace Hotelin Juhlakerrokselle on myönnetty Suomen Paistinkääntäjät ry:n Chaine des Rôtisseurs -kilpi.

Radisson Blu Marina Palace Hotelin Juhlakerrokselle on myönnetty Suomen Paistinkääntäjät ry:n Chaine des Rôtisseurs -kilpi. Kilven paljasti keskiviikkona Suomen Paistinkääntäjien valtavouti, Bailli Délégué Johanna Hornborg-Ojala Radisson Blu Marina Palacen Kristallisalissa.

Keskittyminen kiihtyy entisestään

Turun seutu on yksi Suomen kolmesta merkittävästä kasvukeskuksesta.

Miltä Suomi näyttää vuonna 2040.? Mikäli ennusteisiin on uskominen, väestö keskittyy entistä enemmän ja kiihtyvällä vauhdilla etelän kasvukeskuksiin eli suurten kaupunkien työssäkäyntialueille. Muu maa autioituu.

Vuoden hätäkeskuspäivystäjäksi nimettiin turkulainen Päivi Mattila

Turun hätäkeskuksessa vuoromestarina toimiva Päivi Mattila on valittu vuoden hätäkeskuspäivystäjäksi. Mattila johtaa hätäkeskuksen salitoimintaa vankalla ammattitaidolla ja rautaisilla hermoilla.

Uutuusteos Time of My Life johdattaa kuuman tanssin pyörteisiin 1980-luvun tanssilattialle

Aurinkobaletin syyskauden ohjelmisto on julkaistu. Syksyn ensi-iltateoksena on 1980-luvun kuumalle tanssilattialle tempaiseva, Sanna Silvennoisen ohjaama, Time of My Life . Ohjelmistossa jatkavat lastenteos Todellinen prinssi ja tanssisatu Snödrottningen – Lumikuningatar .

Espanjan suurlähettiläs vierailulla Turussa

Luis Tejada Chacón ja Jussi Hakala.

Espanjan suurlähettiläs Luis Tejada Chacón on keskiviikkona ollut vierailulla Turussa. Suurlähettilään vierailua isännöi muun muassa Liedon Säästöpankin toimitusjohtaja, Espanjan kunniakonsuli Jussi Hakala .

Noin sataneliöinen ulkorakennus tulessa Tarvasjoella

Noin sataneliöinen ulkorakennus palaa Tarvasjoen keskustassa Hämeen Härkätiellä.

Tupakkatuotteiden jäljitettävyysvaatimukset tulevat voimaan porrastetusti

Tupakkalain jäljitettävyysjärjestelmää koskeva sääntely tulee voimaan porrastetusti 20. toukokuuta alkaen. Ensimmäisessä vaiheessa sääntely koskee savukkeita ja kääretupakkaa ja toisessa vaiheessa (20.5.2024 alkaen) kaikkia muitakin tupakkatuotteita.

Silmukoiden sahaus sulkee ajokaistoja Savitehtaankadulla keskiviikkona illalla

Silmukoiden sahaus sulkee ajokaistoja Savitehtaankadun ja Vanhan Littoistentien risteysalueella 22. toukokuuta kello 18–2.

Uudet professorit johdattavat matematiikkaan, kirurgiaan ja tietotekniikkaan

Turun yliopiston uudet professorit pureutuvat professoriluennoillaan matematiikkaan, kirurgiaan ja tietotekniikkaan. Kaikille avoimet yleiskieliset professoriluennot pidetään keskiviikkona 22. toukokuuta kello 18 alkaen Turun yliopiston Medisiina D-rakennuksen (Kiinamyllynkatu 10) Sakari Alhopuro -salissa.

Urheilu

Oskari Siiki vahvistaa Tuton hyökkäystä

Oskari Siiki vetää ensi kaudella päälleen Tuton paidan.

Tuto Hockey ja Oskari Siiki ovat solmineet kauden 2019–20 kattavan pelaajasopimuksen. Siiki siirtyy Tutoon Turun Palloseurasta.

Jere Karlssonille ja Eetu Salmelalle jatkosopimukset Tuto Hockeyn kanssa

Jere Karlsson.

Jere Karlsson ja Eetu Salmela ovat tehneet Tuto Hockeyn kanssa jatkosopimukset kaudelle 2019–20.

Uran joukkue rakentuu pala kerrallaan

Kristian Palotien työ Uran päävalmentajana jatkuu.

Paikkansa Korisliigassa karsintojen jälkeen säilyttänyt Kaarinan Ura Basket kokoaa vähitellen ensi kauden palapeliään. Viime viikolla pari isompaa palasta loksahti paikalleen, kun Ura tiedotti päävalmentaja Kristian Palotien sopimuksen jatkumisesta. Lisäksi Ura julkisti sopimukset Miikka Luosmaan ja Marius van Andringan kanssa.

Kankaisten Golfille Golfliiton junioritoiminnan laatuseuramerkki

Kankaisten Golf ry:lle myönnettiin lauantaina Suomen Golfliiton junioritoiminnan Laatuseuramerkki. Tunnustus vastaan otettiin Kankaisten Golfin avoimien ovien päivän yhteydessä ja sen kävi luovuttamassa Golfliiton seurakehittäjä Hannu Paatelo . Tunnustusta olivat ottamassa vastaan seuran junioritoimikunnan puheenjohtaja Mika Aho ja seuran puheenjohtaja Timo Vainio .

Nimpparisankari: Tavallinen Minna sopii hyvin

Minna Grusander viihtyy tavallisen nimisenä.

Vuonna 1989 vapaaottelija Minna Grusanderin vanhempien piti antaa tyttärelleen nimeksi Anu, mutta sattuman vuoksi piti turvautua b-suunnitelmaan ja antaa tytölle nimeksi Minna.

Tuto teki jatkosopimukset Juho Mäkelän ja Juho Virtasen kanssa

Juho Mäkelä.

Jääkiekon Mestiksessä pelaava Tuto Hockey on tehnyt jatkosopimukset Juho Mäkelän ja Juho Virtasen kanssa. Hyökkääjien sopimukset kattavat kauden 2019–20.

Täysosuma
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!