Suomalaisten mielestä olut on paras saunajuoma

Olut pitää pintansa suomalaisten saunasuosikkina. Olut pitää pintansa suomalaisten saunasuosikkina. Kuva: Timo Jakonen

Yli kolmannes (35 %) suomalaisista on sitä mieltä, että olut on paras saunajuoma. Miehistä 49 prosenttia ja naisista 22 prosenttia on tätä mieltä. Tämä selviää Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Olut on saunajuomana suosituin vaihtoehto miesten keskuudessa. Naiset valitsevat kivennäisveden hieman olutta useammin. Olutta pidettiin parhaana saunajuomana lähes kaikissa kyselyn ikäryhmissä. Ainoastaan 18−24-vuotiaiden keskuudessa suosituimmaksi vaihtoehdoksi nousi limonadi.

– Oluella on Suomessa saunajuomana pitkät perinteet ja olut kuuluu myös suomalaisten ruokapöytiin. Olutvalikoima on Suomessa monipuolinen ja kesän eri grilliruokiin löytyvät sopivat oluet, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton viestintäpäällikkö Outi Heikkinen.

Kaikkien kyselyyn vastanneiden mielestä oluen jälkeen suosituin saunajuoma oli kivennäisvesi. Kolmannelle sijalle kyselyssä ylsi limonadi.

Taloustutkimuksen kyselyssä vastaajat valitsivat parhaan saunajuoman kuudesta eri panimojuomasta. Suosituimman saunajuoman tittelistä kisasivat olut, kivennäisvesi, limonadi, lonkero, siideri ja alkoholiton olut. Kyselyssä oli mahdollista vastata myös, ettei mikään mainituista juomista ole paras saunajuoma.

Panimojuomien suurin sesonki on kesällä, kun juomamyyntiä edistävät lämmin sää ja monenlaiset kesän juhlat. Suomalaiset osallistuvat myös ahkerasti erilaisiin kesätapahtumiin ja ovat innokasta festarikansaa. Poikkeuksellisen pitkään jatkuva helle vauhdittaa yleensä enemmän alkoholittomien kuin alkoholipitoisten juomien myyntiä. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten kesäkuukausien juomamyynti on arviolta kolmannes koko vuoden myynnistä.

Oluen asema kesän sauna- ja seurustelujuomana on vahva. Kesäkuussa olutta myydään noin kaksinkertainen määrä tammikuuhun verrattuna. Oluen kokonaiskulutus henkilöä kohti oli viime vuonna 80,8 litraa. Siideriä suomalaiset joivat viime vuonna 7,3 litraa henkilöä kohti ja long drink -juomia eli lonkeroita 9,6 litraa henkilöä kohti. Luvut sisältävät viranomaisten arvion yksityisestä matkustajatuonnista.

Virvoitusjuomia suomalaiset kuluttivat arviolta 53 litraa henkilöä kohti vuonna 2016. Kulutus on Länsi-Euroopan pienimpiä. Kivennäisvesiä suomalaiset joivat noin 20 litraa henkilöä kohti vuonna 2016. Määrä on vähiten Euroopassa. Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien koko Suomen kattavat arviot kulutuksesta perustuvat eurooppalaisen kattojärjestön Unesdan (Soft Drinks Europe) tilastoihin.

Vuonna 2017 kotimainen panimo- ja virvoitusjuomateollisuus myi juomia yhteensä 761,9 miljoonaa litraa. Olutta myytiin 380,0 miljoonaa litraa, long drink -juomia 37,0 miljoonaa litraa, siideriä 29,1 miljoonaa litraa, virvoitusjuomia 240,7 miljoonaa litraa ja kivennäisvesiä 75,2 miljoonaa litraa. Tilasto perustuu Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus­liiton jäsenyritysten kotimaanmyyntiin.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton teettämä tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa helmi-maaliskuussa 2018. Tutkimukseen vastasi 1420 suomalaista, jotka ovat iältään 18−70-vuotiaita.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Nyt on eläkeläisten vuoro

Suomessa on paljon eläkeläisiä, joille arki on sinnittelyä päivästä toiseen. Poliitikot ovat luvanneet eläkeläisille vuosien saatossa vaikka mitä. Erityisesti vaalien alla eläkeläisiä muistetaan, mutta vaalikentillä annetut lupaukset harvemmin päätyvät hallitusohjelmaan ja sitä kautta pysyviksi parannuksiksi. Eläkeläiset ovat olleet mukana talkoissa rakentamassa yhteiskuntaamme. Nyt on yhteiskunnan aika huolehtia heistä.

Maskussa tulipalo omakotitalon saunatilassa

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen mukaan omakotitalon saunatilassa syttyi tulipalo lauantaina illalla Maskussa Halisojantiellä.

Uutta tieliikennelakia täydennetään

Uuteen tieliikennelakiin tehdään täydennyksiä. Lain hyväksymisen jälkeen muualla lainsäädännössä on tapahtunut muutoksia, jotka edellyttävät täsmennyksiä myös tieliikennelakiin.

Katovuodet nostivat rehuviljan hinnan ennätystasolle

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi ja kuluttajahintaindeksi 2015=100, 1/2010–12/2018.

Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 5,5 prosenttia vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä. Tuotantotarvikkeet ja palvelut maksoivat 6,8 prosenttia enemmän ja maatalouden investoinnit 2,4 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Rehujen hinnat nousivat keskimäärin 14 prosenttia.

Fimea: Apteekkien taloustilanne edelleen hyvä

Fimean tekemän apteekkien talouden kehittymistä kuvaavan tilinpäätösanalyysin perusteella apteekkien toiminta on vuonna 2017 ollut liiketaloudellisesti kannattavaa ja apteekit ovat pääsääntöisesti vakavaraisia, vaikka liikevaihdoissa, liikevoitoissa ja myyntikatteissa oli havaittavissa laskua ja apteekkien maksuvalmius oli heikentynyt. Maakunnissa ja paikkakunnilla, joissa väestömäärä apteekkia kohden on suuri, voitaisiin apteekkien määrää hyvin talouslukujen perusteella lisätä.

Poliisi valvoo tehostetusti raskasta liikennettä, erityisesti ajoneuvojen kuntoa

Poliisi valvoo tehostetusti raskasta liikennettä koko maassa maanantaista sunnuntaihin 18.-24. helmikuuta.

Rakennuskustannukset nousivat tammikuussa 1,9 prosenttia

Rakennuskustannusindeksin pitkän aikavälin kehitys.

Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat tammikuussa 1,9 prosenttia vuodentakaisesta. Tarvikepanosten hinnat nousivat 2,5 prosenttia, työpanosten hinnat 1,4 prosenttia ja palveluiden hinnat 0,7 prosenttia edellisen vuoden tammikuuhun verrattuna.

Varhaiskasvatusmaksuihin tehdyt alennukset hillitsevät lapsiperheiden pienituloisuuden kasvua

Lapsilisien, kotihoidontuen ja yleisen asumistuen indeksileikkaukset, eli etuuksien vuosittaisista korotuksista luopuminen, ovat lisänneet lapsiperheiden pienituloisuutta tällä hallituskaudella. Toisaalta varhaiskasvatusmaksujen alennukset ja vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan korotus ovat tasoittaneet tilannetta, kertoo THL:n tuore selvitys.

Pudota lumi turvallisesti

Karkeana suosituksena voidaan sanoa, että kun lumen korkeus katolla lähentelee puolta metriä, olisi viimeistään hyvä aika ryhtyä lumenpudotusurakkaan.

Urheilu

Jälkipeli: Kiekkolegenda Ville Vahalahden komea ura tuli päätökseen

Vahalahden koko perhe oli mukana hienosti järjestetyssä juhlaottelussa.

- Totta kai järjestämme! Ville Vahalahti on loistava pelaaja ja upea ihminen.

Aleksi "Sählä" Salonen tuo ääntä ja huumoria TPS:n koppiin

Aleksi Salonen tuli Turkuun ottamaan isoa vastuuta ja kovia peliminuutteja.

Kun jääkiekkoilija siirtyy seurasta toiseen, moni asia muuttuu. Jos siirto tapahtuu kesken kauden, muutoksen pureskeluun ei pahemmin jää aikaa.

Jälkipeli: Hirvensalon rinteet ovat mainiossa kunnossa

Hirvensalon laskettelukeskuksessa vietetään vuoden kiireisintä aikaa. Iltavalaistuksessa kelpaa lasketella, sillä rinteet ovat hyvässä kunnossa.

– Odota! Nyt on pakko keskeyttää haastattelu hetkeksi. Pihalle tuli juuri tärkeä postilähetys Itävallasta.

TPS:n Julius Perälä U18-leirille

TPS:n Julius Perälä matkaa alle 18-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueen vuoden avaavalle leirille Eerikkilän urheiluopistolle. Kaikkiaan päävalmentaja Kai Nyyssönen nimesi leiriryhmään 27 pelaajaa.

Åboraakkeli: Odottaako tulevaisuus häkissä?

Olli Santalahti.

Tulevana lauantaina, 16. helmikuuta, Helsingissä otellaan vapaaottelutapahtuma Cage 46. Illassa on turkulaisittain panoksia parissakin ottelussa.

Näkökulma: Tallinder – yksi parhaista

Henrik Tallinderin pitkä ura päättyi loukkaantumiseen, mutta miehen vaikutus TPS:lle on ollut todella suuri.

Kuinka moni muistaa, että kauden 2000–2001 alla TPS:ään tuli Ruotsista kaksi uutta pelimiestä? Molemmat olivat 21-vuotiaita. Toinen Tukholman AIK:n juniorimyllyn läpikäynyt ja toinen Färjestadissa edeltäneet vuodet pelannut.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?