Pelastusarmeija tuunasi vanhoista kattiloista joulupatoja

Pelastusarmeijan joulupata sai alkunsa San Franciscossa 1890-luvulla. Suomessa ensimmäiset joulupadat nähtiin 1906. Pelastusarmeijan joulupata sai alkunsa San Franciscossa 1890-luvulla. Suomessa ensimmäiset joulupadat nähtiin 1906. Kuva: Jane Iltranen

Pelastusarmeijan perinteiset joulupadat ilmestyvät katukuvaan jälleen joulun alla. Tänä vuonna osa padoista on ihmisiltä saatuja vanhoja kattiloita.

– Järjestimme tänä vuonna ensimmäistä kertaa julkisen keräyksen, jossa ihmiset saivat tuoda omia vanhoja kattiloitaan Pelastusarmeijalle. Meille tuli kaikkiaan toista sataa pataa ja kattilaa. Kaikkia ei ehditä vielä täksi jouluksi tehdä joulupadoiksi, koska padan tuunaamiseen liittyy aika paljon työtä, kertoo Pelastusarmeijan markkinointivastaava Anne Fredriksson.

Vaikka täksi vuodeksi kaikkia jo lahjoitettuja patoja ei ehditäkään saada katujen varsille, Pelastusarmeija ottaa vanhoja kattiloita vastaa ympäri vuoden.

– Vanhoja kattiloita otetaan vastaan ympäri vuoden, eikä sekään häiritse joulupatakäytössä, jos kattila on palanut kotikäytössä pohjaan, kun kaikki joulupadat maalataan joka tapauksessa mustaksi. Joulupatana pata saa uuden elämän, joka voi jatkua vuosikausia, Fredriksson sanoo.

Monet käytössä olevat joulupadat ovat palvelleet vuosia joulupatoina. Jonkin verran vaihtuvuutta padoissa kuitenkin on. Myös muita syitä joulupatatempaukselle oli.

– Keräys tukee kestävää kehitystä, joka on yksi keskeisiä arvojamme. Toinen merkittävä asia on, että keräys tukee Pelastusarmeijan työpajatoimintaa. Kaikki padat käsitellään Pelastusarmeijan työpajoissa, Fredriksson kertoo.

– Kiinnostus oli sen verran suurta, että en näe miksei tällainen kattiloiden keräys jatkuisi tulevinakin vuosina.

Jo vuodesta 1906 Suomen katukuvaan kuuluneet joulupadat ovat perinteisesti mustia. Lahjoitettujen kattiloiden käsittelytarve vaihtelee, mutta lopputuloksena ne näyttävät perinteisiltä Pelastusarmeijan joulupadoilta.

– Miten pataa tuunataan, riippuu totta kai siitä, millainen kattila tai pata on alunperin ollut. Joidenkin kohdalla tehdään aika isojakin muutostöitä. Kahvat poistetaan, raha-aukko lisätään, lukitusmekanismi kiinnitetään ja padat maalataan mustaksi, Fredriksson luettelee.

Joulupatakeräys on yli satavuotinen perinne, joka ei viime vuosina ole ainakaan menettänyt merkitystään. Viime vuosina joulupatakeräys on tuottanut maanlaajuisesti noin 800 000 – 900 000 euroa. Viime vuonna joulupatakeräys tuotti 930 000 euroa.

– On hienoa, että ihmiset kokevat joulupatakeräyksen niin tärkeänä asiana, sillä avuntarvitsijoiden määrä ei ole viime vuosina vähentynyt, pikemminkin päin vastoin.

– Monille joulupatakeräykseen osallistuminen on vuosia ja vuosikymmeniä jatkunut perinne. Se lämmittää suuresti, kun kuulee ihmisiltä niitä tarinoita, että joulupadalla on käyty lahjoittamassa jo pikkulapsena ja sitten siitä on muodostunut perinne, joka jatkuu.

Ilkka Lappi

Nyt on eläkeläisten vuoro

Suomessa on paljon eläkeläisiä, joille arki on sinnittelyä päivästä toiseen. Poliitikot ovat luvanneet eläkeläisille vuosien saatossa vaikka mitä. Erityisesti vaalien alla eläkeläisiä muistetaan, mutta vaalikentillä annetut lupaukset harvemmin päätyvät hallitusohjelmaan ja sitä kautta pysyviksi parannuksiksi. Eläkeläiset ovat olleet mukana talkoissa rakentamassa yhteiskuntaamme. Nyt on yhteiskunnan aika huolehtia heistä.

Maskussa tulipalo omakotitalon saunatilassa

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen mukaan omakotitalon saunatilassa syttyi tulipalo lauantaina illalla Maskussa Halisojantiellä.

Uutta tieliikennelakia täydennetään

Uuteen tieliikennelakiin tehdään täydennyksiä. Lain hyväksymisen jälkeen muualla lainsäädännössä on tapahtunut muutoksia, jotka edellyttävät täsmennyksiä myös tieliikennelakiin.

Katovuodet nostivat rehuviljan hinnan ennätystasolle

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi ja kuluttajahintaindeksi 2015=100, 1/2010–12/2018.

Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 5,5 prosenttia vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä. Tuotantotarvikkeet ja palvelut maksoivat 6,8 prosenttia enemmän ja maatalouden investoinnit 2,4 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Rehujen hinnat nousivat keskimäärin 14 prosenttia.

Fimea: Apteekkien taloustilanne edelleen hyvä

Fimean tekemän apteekkien talouden kehittymistä kuvaavan tilinpäätösanalyysin perusteella apteekkien toiminta on vuonna 2017 ollut liiketaloudellisesti kannattavaa ja apteekit ovat pääsääntöisesti vakavaraisia, vaikka liikevaihdoissa, liikevoitoissa ja myyntikatteissa oli havaittavissa laskua ja apteekkien maksuvalmius oli heikentynyt. Maakunnissa ja paikkakunnilla, joissa väestömäärä apteekkia kohden on suuri, voitaisiin apteekkien määrää hyvin talouslukujen perusteella lisätä.

Poliisi valvoo tehostetusti raskasta liikennettä, erityisesti ajoneuvojen kuntoa

Poliisi valvoo tehostetusti raskasta liikennettä koko maassa maanantaista sunnuntaihin 18.-24. helmikuuta.

Rakennuskustannukset nousivat tammikuussa 1,9 prosenttia

Rakennuskustannusindeksin pitkän aikavälin kehitys.

Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat tammikuussa 1,9 prosenttia vuodentakaisesta. Tarvikepanosten hinnat nousivat 2,5 prosenttia, työpanosten hinnat 1,4 prosenttia ja palveluiden hinnat 0,7 prosenttia edellisen vuoden tammikuuhun verrattuna.

Varhaiskasvatusmaksuihin tehdyt alennukset hillitsevät lapsiperheiden pienituloisuuden kasvua

Lapsilisien, kotihoidontuen ja yleisen asumistuen indeksileikkaukset, eli etuuksien vuosittaisista korotuksista luopuminen, ovat lisänneet lapsiperheiden pienituloisuutta tällä hallituskaudella. Toisaalta varhaiskasvatusmaksujen alennukset ja vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan korotus ovat tasoittaneet tilannetta, kertoo THL:n tuore selvitys.

Pudota lumi turvallisesti

Karkeana suosituksena voidaan sanoa, että kun lumen korkeus katolla lähentelee puolta metriä, olisi viimeistään hyvä aika ryhtyä lumenpudotusurakkaan.

Urheilu

Jälkipeli: Kiekkolegenda Ville Vahalahden komea ura tuli päätökseen

Vahalahden koko perhe oli mukana hienosti järjestetyssä juhlaottelussa.

- Totta kai järjestämme! Ville Vahalahti on loistava pelaaja ja upea ihminen.

Aleksi "Sählä" Salonen tuo ääntä ja huumoria TPS:n koppiin

Aleksi Salonen tuli Turkuun ottamaan isoa vastuuta ja kovia peliminuutteja.

Kun jääkiekkoilija siirtyy seurasta toiseen, moni asia muuttuu. Jos siirto tapahtuu kesken kauden, muutoksen pureskeluun ei pahemmin jää aikaa.

Jälkipeli: Hirvensalon rinteet ovat mainiossa kunnossa

Hirvensalon laskettelukeskuksessa vietetään vuoden kiireisintä aikaa. Iltavalaistuksessa kelpaa lasketella, sillä rinteet ovat hyvässä kunnossa.

– Odota! Nyt on pakko keskeyttää haastattelu hetkeksi. Pihalle tuli juuri tärkeä postilähetys Itävallasta.

TPS:n Julius Perälä U18-leirille

TPS:n Julius Perälä matkaa alle 18-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueen vuoden avaavalle leirille Eerikkilän urheiluopistolle. Kaikkiaan päävalmentaja Kai Nyyssönen nimesi leiriryhmään 27 pelaajaa.

Åboraakkeli: Odottaako tulevaisuus häkissä?

Olli Santalahti.

Tulevana lauantaina, 16. helmikuuta, Helsingissä otellaan vapaaottelutapahtuma Cage 46. Illassa on turkulaisittain panoksia parissakin ottelussa.

Näkökulma: Tallinder – yksi parhaista

Henrik Tallinderin pitkä ura päättyi loukkaantumiseen, mutta miehen vaikutus TPS:lle on ollut todella suuri.

Kuinka moni muistaa, että kauden 2000–2001 alla TPS:ään tuli Ruotsista kaksi uutta pelimiestä? Molemmat olivat 21-vuotiaita. Toinen Tukholman AIK:n juniorimyllyn läpikäynyt ja toinen Färjestadissa edeltäneet vuodet pelannut.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?