Matkailututkimus 2019: Suomalaiset kaipaavat paikallista kulttuuria ja aitoja kokemuksia

Matka 2019 -messujen toteuttaman Matkailututkimuksen mukaan suomalaisia kiinnostaa matkalla erityisesti paikallisen kulttuurin ja arjen kokeminen sekä rentoutuminen. Matkalla suomalainen on vastuullinen ja noudattaa kohteiden tapoja sekä ohjeita. Matkailututkimus selvitti suomalaisten matkustamisen syitä ja matkailuun liittyviä mielipiteitä.

Suomalaisia matkalla kiinnostaa paikallisen kulttuurin ja arjen kokeminen hotellialueilla pysyttelyn sijaan. Kiinnostavampina koettiin myös paikalliset putiikit ennemmin kuin suuret ostoskeskukset tai hotellien ostosmahdollisuudet. Vastaajista 62 prosenttia kertoi suuntaavansa mieluummin vähemmän tunnettuihin kohteisiin kuin suosittuihin turistikohteisiin ja 75 prosenttia kertoi matkalla syövänsä mieluummin katukeittiöissä kuin kuuluisissa ravintoloissa.

Matkalta haetaan ensisijaisesti lepoa ja rentoutumista, ja yli 60 prosenttia vastaajista suosiikin yli viikon mittaisia lomamatkoja. 84 prosenttia vastaajista haluaa myös pitää työ- ja lomamatkat erillään näiden yhdistämisen sijaan.

– Suomalaiset ovat tällä hetkellä erityisen kiinnostuneita paikallisen kulttuurin kokemisesta. Tämä näkyy esimerkiksi ostoksilla käymisessä paikallisten kaupoissa ja toreilla. Arjessa olevat elämykset ja paikalliset tavat, myös katukeittiöiden ja pienten ravintoloiden ruoka – näitä suomalaiset haluavat matkoiltaan, kertoo Kantar TNS:n tutkimuspäällikkö Anne Lahtinen.

Suurin osa suomalaisista on matkustaessaan suosinut paikallisia palveluntarjoajia, kuten esimerkiksi hotelleja tai ravintoloita. Suuri osa on myös vähentänyt kohteen kuormitusta matkustamalla kiireisimmän sesongin ulkopuolella. Suomalainen matkailija onkin vastuullinen ja noudattaa paikallisen kulttuurin tapoja sekä ohjeita.

Vastuullisuus lentomatkoissa hiilidioksidikompensaatiota maksamalla on vasta yleistymässä. Lentomatkoista hiilidioksidikompensaatioita kertoi maksaneensa yhdeksän prosenttia vastaajista. Tietoa asiasta tarvitaan lisää, sillä 18 prosenttia saman kysymyksen vastaajista kertoo, ettei tiedä onko maksanut hiilidioksidikompensaatioita lentomatkoistaan.

Tieto heinäkuussa voimaan tulleesta, EU-laajuisesta uudesta matkapakettilainsäädännöstä ei ole vielä lyönyt läpi matkustavan kansan keskuudessa. Noin 60 prosenttia vastanneista ei ollut aiemmin kuullut tai osannut sanoa oliko kuullut matkustajan oikeuksia koskevasta lainsäädännöstä. Tietoisuus on lisääntynyt, sillä edellisvuoden kyselyssä vastaava luku oli 79 prosenttia.

– Uudella matkapakettilainsäädännöllä niin EU:n kuin kansalliset lainsäätäjät ovat halunneet laajentaa taloudellisen ja sopimusoikeudellisen turvan koskemaan entistä useampaa matkustajaa ja matkaa. Myös matkailutoimiala on ollut tässä kehitystyössä aktiivisesti mukana, jotta matkustajat voisivat tehdä valveutuneita päätöksiä ostaessaan matkoja. Siinä mielessä on harmillista, että peräti 55 prosenttia kyselyyn vastanneista ei usko, että matkapakettilainsäädäntö vaikuttaa heidän matkavaraustottumuksiinsa tai asia ei heitä kiinnosta tai heillä ei ole asiasta edes mielipidettä, pohtii Suomen matkatoimistoalan liitto ry:n (SMAL) toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti.

Suomalaisten matkustuspäätöksiin ja matkustusinspiraatioon vaikuttivat eniten ystävien tai tuttavien matkustuskokemukset. Seuraavaksi eniten matkustuskimmokkeita saatiin matkanjärjestäjien, lentoyhtiöiden ja hotellien mainoksista. Erityisesti naiset saivat inspiraatiota laajasti eri lähteistä. Nuoret alle 25-vuotiaat saivat kimmokkeen ystäviensä päivityksistä ja kuvista sosiaalisessa mediassa, ja kaikista vastaajista kolmannes saikin matkustusinspiraationsa sosiaalisen median kanavissa näkemästään sisällöstä, kuten Instagram-kuvista, blogeista tai YouTube-videoista.

Suurimmaksi osaksi päätöksen vapaa-ajan matkasta tekee henkilö itse. Mitä vanhemmaksi tullaan, sitä enemmän matkustuspäätöksissä kuunnellaan puolisoa tai kumppania. Naiset tekevät miehiä enemmän päätöksen itse tai vanhempia tai lapsia kuunnellen, miehet mukautuvat puolison tai kumppanin päätökseen useammin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Talvitulva yhdessä maan jäätymisen kanssa heikentää juurten kasvua seuraavan kasvukauden aikana

Ilmaston lämpenemisen on ennustettu lisäävän talviaikaista sadantaa pohjoisilla leveysasteilla. Seurauksena on lumipeitteen oheneminen, maan routaantuminen sekä jäätymissulamissyklien ja talvitulvien lisääntyminen nykyilmastoon verrattuna. Nämä talviaikaiset maaperän muutokset kohdistuvat juuriin. Vaikutukset kuitenkin ilmenevät juurissa ja maanpäällisissä kasvinosissa vasta sen jälkeen, kun kasvukausi on käynnistynyt.

Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä väheni viime vuoden lopulla

Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä neljännesvuosittain.

Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä kuorma-autoilla kuljetettiin tavaroita 66 miljoonaa tonnia, mikä oli 16 prosenttia vähemmän kuin edeltävän vuoden vastaavalla neljänneksellä.

Norjalaisen lohen vienti Suomen kautta lisääntyi edelleen

Suomesta vietiin kalaa ja kalatuotteita 85 miljoonaa kiloa vuonna 2018. Viennin määrä kasvoi kahdeksalla ja puolella miljoonalla kilolla edellisvuodesta. Viennin arvo, 181 miljoonaa euroa, kasvoi 33 miljoonaa euroa.

Radioaktiiviselle metaanille uusi mittauskeino

Juho Karhun väitöstutkimuksessaan kehittämä mittausmenetelmä on ensimmäinen askel kohti riittävän tarkan mittauslaitteen luomista. Karhun artikkeli ilmestyi helmikuussa Optics Letters -julkaisussa, joka on fotoniikan alan arvostetuimpia kansainvälisiä julkaisuja. Artikkeli käsittelee radioaktiivisen metaanin uudenlaista mittaustapaa.

Neljän naisäänen ja kontrabasson taikaa perjantaina Café Tiljanissa

Signe saapuu perjantaina Flame Jazzin vieraaksi.

Signen musiikki kulkee jazzin, nykymusiikin ja kuunnelman rajapinnoilla. Yhtyeen omintakeinen soundi syntyy varsin poikkeuksellisesta instrumentaatiosta: kokoonpanossa laulavat Riikka Keränen , Selma Savolainen , Josefiina Vannesluoma sekä myös kontrabassoa soittava Kaisa Mäensivu , joka asuu ja työskentelee tällä hetkellä New Yorkissa.

Koiratutkimukselle lisärahoitusta atopian syiden ja ihmisen syövän varhaiseen löytämiseen

Koirien avulla voidaan saada lisätietoa ihmisten allergioista ja tunnistaa kasvaimet jo aikaisessa vaiheessa. Eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta on saanut kaksi apurahaa Svenska Kulturfondenilta. Ensimmäisen, 35 000 euron suuruisen, apurahan hän sai koiraprojektiin, jossa tutkitaan esimerkiksi, miten suoliston mikrobisto, aineenvaihdunta ja geenien ilmeneminen muuttuvat dieetin ja ympäristön ansioista atooppisilla ja terveillä koirilla.

Pk-yritysten hallituksiin kaivataan uutta osaamista

Kaisa Leiwo.

Pk-yritykset panostavat hallitustyöhön ja ovat löytäneet myös ulkopuolisia hallituksen jäseniä. Tulevaisuus haastaa hallituksen osaamisen esimerkiksi kasvutavoitteiden, kansainvälistymisen ja teknologisen murroksen muodossa, mikä huolettaa erityisesti toimitusjohtajia. Turun seudulla luottamus hallitusten osaamiseen on korkeampaa kuin Suomessa yleisesti.

Tulevaisuuden lämpimät talvet voivat heikentää metsäpuiden taimien selviytymistä

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan lämpenevällä ilmastolla voi olla sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia puustoon. Toisaalta lämpenemisen ennustetaan lisäävän huomattavasti puiden kasvua ja tuotosta, mutta samalla lumen vähyys heikentää havupuun taimien selviytymistä talven aikana. Tulokset viittaavat siihen, että ohuempi tai puuttuva lumipeite vaikuttaa eri tavalla havu- ja lehtipuihin, mikä puolestaan vaikuttaa näiden väliseen kilpailuun.

Toimialajohtaja: Vireillä olevista valvonta- ja kanteluasioista ei ole ollut tapana kertoa julkisuuteen

Jaakko Lindfors (vas.) on moittinut Turun siitä, että kaupunginhallitukselle ei ole kerrottu tarkkoja tietoja vireillä olevista vanhuspalveluiden valvonta- ja kanteluasioista. Turun kaupungin hyvinvointitoimialan toimialajohtaja Riitta Liuksa kertoo, että yleisenä käytäntönä on ollut, ettei vireillä olevista valvonta- ja kanteluasioista kerrota julkisuuteen ennen kuin asiasta on aluehallintoviraston päätös.

Urheilu

Puukkokatsomo: Katsojapula haasteena

Toiseksi korkein runkosarjan katsojakeskiarvo oli TPS:llä, vajaat 5 500 katsojaa.

Jääkiekon Liigalla on käsillä tärkeä kevät. Suomen ykköslajin korkeimmalla sarjatasolla riittää pohdittavaa, sillä päättyneen runkosarjan katsojamäärät eivät valtakunnallisella tasolla mairittele. Kaudella 2018–19 koko Liigan katsojakeskiarvo oli 4 232 katsojaa.

Paavo Nurmi Gamesissa jaossa Tokion olympiapaikat

Wilma Murto ja monet muut suomalaishuiput saavat venyä parhaimpaansa, jotta Tokion olympialaisten tulosrajat saavutetaan.

Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF julkisti maaliskuun alulla tulosrajat, joilla urheilijat lunastavat paikkansa Tokion 2020 olympialaisiin. Suomalaisittain tulosrajat ovat kovat ja oletettavasti vain muutama urheilija pääsee rajan rikkomalla olympialaisiin.

Inter kohtaa puolivälierissä VPS:n Kupittaalla

Jalkapalloilun Suomen Cupin puolivälierävaiheen otteluparit arvottiin tiistaina. Inter, joka on Cupin hallitseva mestari, saa kotiottelussa vastaansa Vaasan Palloseuran. Ottelu pelataan lauantaina 30. maaliskuuta kello 15 kentällä Kupittaa 5.

Seppo Paju kolmonen frisbeegolfin Disc Golf Pro Tourin osakilpailussa Yhdysvalloissa

Seppo Paju.

Vuoden miespelaajaksi Euroopassa valittu lietolainen Seppo Paju sijoittui kolmanneksi frisbeegolfin Disc Golf Pro Tourin osakilpailussa Teksasissa Yhdysvalloissa. Pajun sijoitus sivuaa parasta suomalaistulosta Disc Golf Pro Tourilla.

Elomo jatkaa Tuton päävalmentajana

Miika Elomo.

Tuto Hockey on solminut ensi kauden kattavan jatkosopimuksen päävalmentaja Miika Elomon kanssa. Käynnissä oleva kausi on Elomon kolmas kokonainen Tuto Hockeyn peräsimessä. Pesti alkoi helmikuussa 2016, jolloin hän otti joukkueen komentoonsa kesken kauden.

Interistä sähkärifutsalin maajoukkueeseen

Leo Ritola (vas.), Léo Järvi sekä Alex ja Aaron Lundell.

FC Inter Powerchairin Alex Lundell ja Onni Martikainen on valittu sähköpyörätuolijalkapallomaajoukkueeseen. Suomen maajoukkue matkaa lajin EM-kisoihin, jotka käydään toukokuun 21.–26. elokuuta Pajulahdessa.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?