Yrittäjän jaksaminen on koko yrityksen hyvinvoinnin perusta

Jutta Simonen (vas.) ja Paula Noresvuo Suomen mielenterveysseurasta muistuttavat yrittäjää huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Jutta Simonen (vas.) ja Paula Noresvuo Suomen mielenterveysseurasta muistuttavat yrittäjää huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Kuva: Marianne Rovio

Omasta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen on yrittäjälle tärkeää. Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen mukaan jopa 62 prosenttia Varsinais-Suomen yrittäjistä nosti oman jaksamisen ja terveyden eniten huolta aiheuttavaksi asiaksi.

– Yrittäjille on tarjolla hyvin erilaista tukea yritysasioissa, mutta monesti unohdetaan yrittäjän oma hyvinvointi. Esimerkiksi yksin- tai pienyrittäjälle konkurssi voi olla iso kriisi, jonka kanssa hän helposti jää yksin, kun avun mahdollisuuksista ei ole tarpeeksi tietoa, toteaa projektisuunnittelija Paula Noresvuo Yrittäjien Hyvinvointikillasta.

Kaikki yrittäjät eivät kuitenkaan saa tai löydä heti apua. Noresvuo toteaakin, että monesti yrittäjä sinnittelee ja pyytää apua yleensä liian myöhään.

– Tärkeää olisi saada syntymään paikallisia verkostoja Yrittäjien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tueksi, jotta kynnys hakea tarvittaessa apua olisi riittävän matala.

Yrittäjien Hyvinvointikilta on Suomen Mielenterveysseuran ja Suomen Yrittäjien kehittämä toimintamalli, joka tukee pk-yrittäjien henkistä hyvinvointia ja arjessa jaksamista koulutusten, vertaisryhmätoiminnan ja yhteistyön avulla.

Turussa Yrittäjien hyvinvointiryhmää ohjaava Jutta Simonen Kriisikeskuksesta kertoo yrittäjien vertaistuen toimivan todella hyvänä apuna esimerkiksi yksinään yrittävien kesken. Ryhmä on ilmainen ja seuraavaksi vapaita paikkoja on tulevan syksyn ryhmässä.

– Yrittäjien on todella tärkeä verkostoitua ja näin he saavat toinen toisiltaan vinkkejä ja tukea myös jaksamiseen tai jopa rajojen vetämiseen. Yrittäjät voivat rohkaista toisiaan esimerkiksi työn ja vapaa-ajan rajaamiseen liittyvissä asioissa. Aina ei ehkä tarvitsekaan olla asiakkaiden tavoitettavissa. On hyvä pyhittää aikaa itselleen ja perheelleen.

Ahdistuksen noustessa kovaksi yrittäjä voi soittaa kuten kuka tahansa muukin valtakunnalliseen kriisipuhelimeen.

– Tärkeä on muistaa, että mielen huoltamisessa ei ole mitään hävettävää. Ja monesti on helpompi puhua jollekin ulkopuoliselle, Noresvuo sanoo.

– Uupumisen ennaltaehkäisy on todella tärkeä asia, minkä vuoksi on hyvä tehdä mahdollisimman paljon ennaltaehkäisyn kannalta. Yrittäjän on monesti esimerkiksi vaikea pitää tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä. Myös palautuminen on tärkeää. Esimerkiksi rentoutumisharjoitukset sekä syvään hengittäminen auttaa kun on todella stressaantunut olo, Simonen muistuttaa.

– Hyvinvoiva yrittäjä lisää hyvinvointia lähipiirissään ja yrityksessään, Noresvuo lisää.

Marianne Rovio

Turun Vesihuolto Oy:n tulos tuloutetaan osinkona Turun kaupungille

Turun kaupunginhallituksen konsernijaosto käsitteli Turun Seudun Vesihuolto Oy:n toiminnallisten tuottojen tulouttamista kokouksessaan. Jaosto päätti, että yhtiön tilikauden tulos 2,5 miljoonaa euroa jaetaan kokonaisuudessaan yhtiön omistajalle Turun kaupungille osinkona.

Vesijohtotyö sulkee ajokaistan Akselintiellä

Vesijohtotyö sulkee ajokaistan Akselintie 10:n kohdalta Iso-Heikkilässä Nuutintien suuntaan 25.–29. maaliskuuta. Varsinainen työ alkaa 26. maaliskuuta kello 7.

Toiminnallisten häiriöiden kuntoutusta halutaan kehittää

Työterveyslaitos kartoitti, millaisia kuntoutusmuotoja työikäisille on toiminnallisiin häiriöihin ja miten eri kuntoutusmuodot soveltuvat Kelan järjestämään kuntoutukseen. Toiminnalliset häiriöt ovat työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua haittaavia oireita, joita perinteiset sairaustilat eivät selitä. Niistä seuraa yksilöille ja yhteiskunnalle merkittäviä hyvinvointi- ja tuottavuusmenetyksiä.

Suomeen muuttavien ja ulkomaille lähtevien oikeudet saada etuuksia muuttuvat

Huhtikuun alussa voimaan tuleva laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa vaikuttaa siihen, kuinka kauan Suomesta tilapäisesti ulkomaille muuttanut henkilö on oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan ja Kelan etuuksiin. Lainmuutokset koskevat myös ulkomailta Suomeen muuttavia.

Nostotyö sulkee ajokaistan Eerikinkadulla

Nostotyö sulkee ajokaistan Eerikinkatu 13:n kohdalta 26.–29. maaliskuuta. Nostotyöt tapahtuvat yöaikaan kello 21.30–5.30.

Rahankeräyslaki uudistuu, keräysten järjestäminen jatkossa helpompaa

Rahankeräysten järjestäminen aktiivisen kansalaistoiminnan tukemiseksi on jatkossa huomattavasti helpompaa. Keräystoimintaa kuitenkin valvotaan edelleen väärinkäytösten estämiseksi ja lahjoittajien turvaksi.

Paraisten kirkon Frobenius-urut täyttävät 50 vuotta

Paraisten kirkon urut täyttävät 50 vuotta.

Paraisten kirkon Frobenius-urut täyttävät tänä vuonna 50 vuotta. Soittimen on valmistanut tanskalainen rakentamo Th.Frobenius vuonna 1969, ja se edustaa monin tavoin aikakautensa ja neobarokin parhaimmistoa. Keskisuuressa soittimessa on kolme sormiota ja yhteensä 33 äänikertaa. Soinniltaan se on onnistuneen moni-ilmeinen ja taipuu monen eri aikakauden ja tyylisuunnan urkumusiikin esittämiseen.

Huumeita käyttävillä uusia hiv-tartuntoja

Reilun puolen vuoden aikana on pääkaupunkiseudulla todettu neljä Suomessa saatua hiv-tartuntaa pistämällä huumeita käyttävillä nuorilla aikuisilla. Tämä on poikkeuksellista, koska tätä edeltävinä viitenä vuotena vastaavia tapauksia on todettu yhteensä vain kaksi.

Maarakennusalan kustannukset nousivat helmikuussa kaksi prosenttia

Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 2,0 prosenttia vuoden 2018 helmikuusta vuoden 2019 helmikuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin betonirakenteiden 0,8 prosentista maarakenteiden 3,3 prosenttiin.

Urheilu

Jälkipeli: Maailmanmestari Kalle Palander kävi turkulaisten vieraana

Kun maailmanmestari Kalle Palander saapuu paikalle, nimikirjoitukset ja yhteiskuvat ovat tärkeitä. Laura Fröjdö oli ottanut lapset, Ellenin ja Robertin, mukaan Hirvensalon laskettelutapahtumaan.

Näin lehdet kirjoittivat talvella 2003, kun Kalle Palander oli voittanut pujottelun maailmancupin. Sanat eivät ehkä tulleet suoraan Palanderin suusta, mutta mahdollisesti hän itsekin ajatteli näin.

Jälkipeli: Viisi väittämää FBC Turusta

FBC Turun divarikausi päättyi Tiikereitä vastaan puoliväriin. Liigapaikka jäi toistaiseksi saavuttamatta. Valmentaja Perttu Kytöhongan mukaan nousu on mahdollista vasta, kun joukkue on liigatasoinen.

Vuosi sitten Aamuset kirjoitti, miten FBC Turun kausi oli ollut kahtiajakautunut edellisen vuoden tapaan. Nyt mennyt divarin kolmas kausikaan ei tehnyt poikkeusta. Monen mielestä miesten edustusjoukkue lähti jälleen kesälomille ennakoitua aikaisemmin. Mutta mikä olikaan totuus?

Tuto Volley pelaa välierissä

Kirill Borichev on Tuton tehomies.

Lentopallon ykkössarjan Tuto Volley raivasi tiensä puolivälieristä neljän parhaan joukkoon. Semifinaalisarjassa Tuto kohtaa semifinaaleissa Karelian Hurmoksen. Runkosarjassa joukkueet sijoittuivat peräkkäin, Hurmos toiseksi ja Tuto kolmanneksi.

Turun Uimareiden vesipallonaiset runkosarjan voittoon

Turun Uimarit oli jälleen naisten vesipaollilun SM-runkosarjan ykkönen.

Naisten vesipallon SM-runkosarja saatiin päätökseen viikonloppuna. Runkosarjan voiton vei jo neljännen kerran peräkkäin Turun Uimarit vahvan alkukauden siivittämänä. Joukkue koki ainoat tappiot sarjassa viime vuoden finaalivastustajalleen ja kauden etukäteisasetelmissakin vahvimmaksi arvioidulle Uinti Tampereelle. Joukkueet kohtasivat toisensa neljä kertaa ja TU:n ja UiTa:n keskinäisten otteluiden voitot menivät tasan 2–2.

FC Inter perusti vähävaraisten perheiden junioreille tukirahaston

Timo Furuholm lupasi lahjoittaa pistebonusrahansa juniorien tukirahastoon.

FC Inter on perustanut oman tukirahaston heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien lasten ja nuorten jalkapalloharrastuksen tukemiseksi. Rahasto jakaa vuosittain haettavien stipendien kautta avustusta niille seuran junioreille, joiden perheillä on vaikeuksia harrastusmaksujen kanssa. Seurassa on tällä hetkellä noin 500 junioripelaajaa.

Puukkokatsomo: Katsojapula haasteena

Toiseksi korkein runkosarjan katsojakeskiarvo oli TPS:llä, vajaat 5 500 katsojaa.

Jääkiekon Liigalla on käsillä tärkeä kevät. Suomen ykköslajin korkeimmalla sarjatasolla riittää pohdittavaa, sillä päättyneen runkosarjan katsojamäärät eivät valtakunnallisella tasolla mairittele. Kaudella 2018–19 koko Liigan katsojakeskiarvo oli 4 232 katsojaa.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?