Koirien hoitamisesta tuli Henna Takatalolle työ

Henna Takatalo haluaa vaikuttaa yhteisiin asioihin. Henna Takatalo haluaa vaikuttaa yhteisiin asioihin. Kuva: Tiina Pitkänen

Lietolainen eläinhoitolayrittäjä ja kuntapoliitikko Henna Takatalo on tiennyt aina haluavansa asua maalla. Maatilalla kasvanut nuori nainen perusti eläinhoitolan vuonna 2015 vanhempiensa kotitilan yhteyteen Liedon asemalle. Kaurinkosken eläinhoitola ottaa hoitoonsa koiria, mutta majapaikan ja hoivan tarjoamisen lisäksi Takatalo tekee kotikäyntejä myös muiden eläinasiakkaiden luokse.

– Minun on tarkoitus jatkaa kotitilani pyörittämistä vanhempieni jälkeen ja isoisäni ehdotti koirahoitolan perustamista tähän yhteyteen. Ajatus tuntui luontevalta, sillä olen kasvanut koirien kanssa ja viihdyn niiden parissa hyvin. Tässä työssä tuntuu erityisen antoisalta se, miten vahvasti koirat minuun kiintyvät hoitojaksojen aikana.

Kaurinkosken eläinhoitolaan pääsevät hoitoon kaikki koirat, joiden rokotukset ovat kunnossa. Hoitolapaikkoja on yhdeksän ja jokaisella koiralla on oma koppi. Niiden kanssa myös ulkoillaan paljon ja koiria haastetaan leikkimielisillä tehtävillä.

Takatalo painottaa koirien tarvitsevan liikunnan ja ulkoilun lisäksi myös älyllisiä haasteita. Koira saattaa muuten masentua ja stressaantua.

– Jokainen koira on yksilö ja hoidamme jokaista hoitoon tulevaa asiakasta kuin omaamme. On luonnollista, että koiran hoitoon jättäminen jännittää, mutta vakuutan koirien olevan hoitolassamme hyvissä käsissä. Meillä on ammattitaitoa selviytyä erilaisista eteen tulevista tilanteista ja pystymme arvioimaan esimerkiksi sen, milloin on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin.

Henna Takatalo opiskeli yrityksen perustamisen jälkeen eläintenhoitajaksi. Teoriaopinnot ja käytännön työ ovat täydentäneet hyvin toisiaan ja opiskeluaika kasvatti myös hänen verkostojaan. Kokiksi aikaisemmin valmistunut ja alalla työskennellyt Takatalo kertoo yrityksen jatkavan toimintaansa myös silloin, jos hänet valitaan eduskuntaan keskustan listalta muutaman kuukauden kuluttua. Silloin eläinhoitolan ohjaksiin tarttuu hänen äitinsä, joka auttaa koirien hoidossa jo nyt säännöllisesti.

Takatalo istuu ensimmäistä kauttaan Liedon kunnanvaltuustossa. Hän kertoo, ettei hänen asemaansa valtuuston kuopuksena enää juurikaan kiinnitetä huomiota. Hän on ottanut luontevasti paikkansa vanhempien kuntapäättäjien joukossa.

– Meillä on ollut aina kantaaottava keskustelukulttuuri kotona ja äitini on myös toiminut aikaisemmin kunnanvaltuutettuna. Aloin ajatella syvällisesti ja kyseenalaistaa asioita jo peruskoulussa erityisesti historian ja yhteiskuntaopin opettajan innoittamana. Haluan vaikuttaa erityisesti siihen, että maaseutu pysyisi elävänä ja pienyrittäjien olisi helpompi työllistää ensimmäinen työntekijä.

Tiina Pitkänen

Vesijohtotyö sulkee ajokaistan Akselintiellä

Vesijohtotyö sulkee ajokaistan Akselintie 10:n kohdalta Iso-Heikkilässä Nuutintien suuntaan 25.–29. maaliskuuta. Varsinainen työ alkaa 26. maaliskuuta kello 7.

Toiminnallisten häiriöiden kuntoutusta halutaan kehittää

Työterveyslaitos kartoitti, millaisia kuntoutusmuotoja työikäisille on toiminnallisiin häiriöihin ja miten eri kuntoutusmuodot soveltuvat Kelan järjestämään kuntoutukseen. Toiminnalliset häiriöt ovat työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua haittaavia oireita, joita perinteiset sairaustilat eivät selitä. Niistä seuraa yksilöille ja yhteiskunnalle merkittäviä hyvinvointi- ja tuottavuusmenetyksiä.

Suomeen muuttavien ja ulkomaille lähtevien oikeudet saada etuuksia muuttuvat

Huhtikuun alussa voimaan tuleva laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa vaikuttaa siihen, kuinka kauan Suomesta tilapäisesti ulkomaille muuttanut henkilö on oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan ja Kelan etuuksiin. Lainmuutokset koskevat myös ulkomailta Suomeen muuttavia.

Nostotyö sulkee ajokaistan Eerikinkadulla

Nostotyö sulkee ajokaistan Eerikinkatu 13:n kohdalta 26.–29. maaliskuuta. Nostotyöt tapahtuvat yöaikaan kello 21.30–5.30.

Rahankeräyslaki uudistuu, keräysten järjestäminen jatkossa helpompaa

Rahankeräysten järjestäminen aktiivisen kansalaistoiminnan tukemiseksi on jatkossa huomattavasti helpompaa. Keräystoimintaa kuitenkin valvotaan edelleen väärinkäytösten estämiseksi ja lahjoittajien turvaksi.

Paraisten kirkon Frobenius-urut täyttävät 50 vuotta

Paraisten kirkon urut täyttävät 50 vuotta.

Paraisten kirkon Frobenius-urut täyttävät tänä vuonna 50 vuotta. Soittimen on valmistanut tanskalainen rakentamo Th.Frobenius vuonna 1969, ja se edustaa monin tavoin aikakautensa ja neobarokin parhaimmistoa. Keskisuuressa soittimessa on kolme sormiota ja yhteensä 33 äänikertaa. Soinniltaan se on onnistuneen moni-ilmeinen ja taipuu monen eri aikakauden ja tyylisuunnan urkumusiikin esittämiseen.

Huumeita käyttävillä uusia hiv-tartuntoja

Reilun puolen vuoden aikana on pääkaupunkiseudulla todettu neljä Suomessa saatua hiv-tartuntaa pistämällä huumeita käyttävillä nuorilla aikuisilla. Tämä on poikkeuksellista, koska tätä edeltävinä viitenä vuotena vastaavia tapauksia on todettu yhteensä vain kaksi.

Maarakennusalan kustannukset nousivat helmikuussa kaksi prosenttia

Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 2,0 prosenttia vuoden 2018 helmikuusta vuoden 2019 helmikuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin betonirakenteiden 0,8 prosentista maarakenteiden 3,3 prosenttiin.

Kesäleirien myynti alkaa Naantalin kaupungin verkkokaupassa

Naantalin kaupunki on ottanut käyttöön verkkokaupan, johon siirtyvät lasten ja nuorten kesätoiminnan ilmoittautuminen ja maksaminen. Verkkokaupassa on 28. maaliskuuta alkaen ostettavissa osallistumiset muun muassa tulevan kesän retkille, päivätoimintaan ja leireille.

Urheilu

Jälkipeli: Maailmanmestari Kalle Palander kävi turkulaisten vieraana

Kun maailmanmestari Kalle Palander saapuu paikalle, nimikirjoitukset ja yhteiskuvat ovat tärkeitä. Laura Fröjdö oli ottanut lapset, Ellenin ja Robertin, mukaan Hirvensalon laskettelutapahtumaan.

Näin lehdet kirjoittivat talvella 2003, kun Kalle Palander oli voittanut pujottelun maailmancupin. Sanat eivät ehkä tulleet suoraan Palanderin suusta, mutta mahdollisesti hän itsekin ajatteli näin.

Jälkipeli: Viisi väittämää FBC Turusta

FBC Turun divarikausi päättyi Tiikereitä vastaan puoliväriin. Liigapaikka jäi toistaiseksi saavuttamatta. Valmentaja Perttu Kytöhongan mukaan nousu on mahdollista vasta, kun joukkue on liigatasoinen.

Vuosi sitten Aamuset kirjoitti, miten FBC Turun kausi oli ollut kahtiajakautunut edellisen vuoden tapaan. Nyt mennyt divarin kolmas kausikaan ei tehnyt poikkeusta. Monen mielestä miesten edustusjoukkue lähti jälleen kesälomille ennakoitua aikaisemmin. Mutta mikä olikaan totuus?

Tuto Volley pelaa välierissä

Kirill Borichev on Tuton tehomies.

Lentopallon ykkössarjan Tuto Volley raivasi tiensä puolivälieristä neljän parhaan joukkoon. Semifinaalisarjassa Tuto kohtaa semifinaaleissa Karelian Hurmoksen. Runkosarjassa joukkueet sijoittuivat peräkkäin, Hurmos toiseksi ja Tuto kolmanneksi.

Turun Uimareiden vesipallonaiset runkosarjan voittoon

Turun Uimarit oli jälleen naisten vesipaollilun SM-runkosarjan ykkönen.

Naisten vesipallon SM-runkosarja saatiin päätökseen viikonloppuna. Runkosarjan voiton vei jo neljännen kerran peräkkäin Turun Uimarit vahvan alkukauden siivittämänä. Joukkue koki ainoat tappiot sarjassa viime vuoden finaalivastustajalleen ja kauden etukäteisasetelmissakin vahvimmaksi arvioidulle Uinti Tampereelle. Joukkueet kohtasivat toisensa neljä kertaa ja TU:n ja UiTa:n keskinäisten otteluiden voitot menivät tasan 2–2.

FC Inter perusti vähävaraisten perheiden junioreille tukirahaston

Timo Furuholm lupasi lahjoittaa pistebonusrahansa juniorien tukirahastoon.

FC Inter on perustanut oman tukirahaston heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien lasten ja nuorten jalkapalloharrastuksen tukemiseksi. Rahasto jakaa vuosittain haettavien stipendien kautta avustusta niille seuran junioreille, joiden perheillä on vaikeuksia harrastusmaksujen kanssa. Seurassa on tällä hetkellä noin 500 junioripelaajaa.

Puukkokatsomo: Katsojapula haasteena

Toiseksi korkein runkosarjan katsojakeskiarvo oli TPS:llä, vajaat 5 500 katsojaa.

Jääkiekon Liigalla on käsillä tärkeä kevät. Suomen ykköslajin korkeimmalla sarjatasolla riittää pohdittavaa, sillä päättyneen runkosarjan katsojamäärät eivät valtakunnallisella tasolla mairittele. Kaudella 2018–19 koko Liigan katsojakeskiarvo oli 4 232 katsojaa.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?