Kiertotalous haastaa kertakäyttökulttuuriin ja luo jätteelle arvoa

Olli Hakala. Olli Hakala.

Suomi on tarkoitus nostaa kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä. Kiertotalous vaatii kuitenkin muutoksia kulutustottumuksissa, lainsäädännössä, arvoissa ja markkinoiden muutoksessa.

– Yksi tärkeä muutos syntyy tavallisten kuluttajien kautta, ja moni onkin nykyään valmis maksamaan eettisesti tärkeinä pitämistään asioista. Uudenlaiset tuotteet ovat aina aluksi kalliimpia, mutta ajan myötä hinnat varmasti tasoittuvat. Paras tilanne olisi tietysti se, että hinnat eivät nouse kuluttajille, sanoo erityisasiantuntija Olli Hakala Varsinais-Suomen ELY -keskuksesta.

Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen, jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen.

– Yksi keino on palveluiden ostaminen sen sijaan, että omistetaan esineitä. Se kannustaisi yrityksiä valmistamaan kestäviä ja päivitettäviä tuotteita. Kuluttaja maksaisi kuukausimaksun esimerkiksi pesukoneen käytöstä, ja koneen rikkoutuessa korjaus sisältyisi hintaan. Tämä saa yritykset valmistamaan kestäviä koneita, joita on helppoa purkaa ja joihin on helppo vaihtaa osia tarpeen vaatiessa. Eli päästäisiin eroon siitä kulttuurista, jossa rikkinäisen tilalle ostetaan automaattisesti uutta, Hakala selittää.

Kiertotaloudessa on kyse siitä, että resurssit säilyvät vielä sen jälkeen kun tuote on kulunut loppuun. Kiertotalouden idea on se, että tuotteita valmistetaan kestäviksi niin, että ne pysyvät käytössä ja kierrossa mahdollisimman pitkään.

Yhtenä esimerkkinä kiertotaloudessa käytettävästä raaka-aineesta voisi mainita muovin. Tällä hetkellä muovin kierrätyspotentiaali on vielä todella heikko. Kierrätetyn muovin kysyntä Euroopassa on vain 6 prosenttia muovin kysynnästä. Toisaalta vain alle 30 prosenttia EU:n alueella syntyvästä muovijätteestä kerätään kierrätystä varten.

– Tarvitaan uutta osaamista, ideoita ja teknologiaa, jotta kiertotalous tulee osaksi arkea. Kiertotalouden tärkein ajatus on, että neitseellisten materiaalien käyttöä vähennetään, joka puolestaan vähentää ympäristöhaittoja. Kun raaka-aineet saadaan kierrätettyä ja otettua talteen paikallisesti, niin ne ovat myös paikallisten yritysten hyödynnettävissä, Hakala sanoo.

Kiertotaloudessa jäte hyödynnettäisiin, ja aikaisemmin negatiivisen arvon saaneet roskat nousisivatkin positiivisesti uudelleenkäytettäviksi ja niille tulisi arvoa.

– Tavallisesti pitää maksaa, jotta jäte kuljetetaan pois ja käsitellään. Tämä on se malli mihin olemme tottuneet. Kiertotaloudessa yhden jäte on kuitenkin toisen raaka-aine, ja sillä voi olla markkina-arvoa, Hakala toteaa.

Marianne Rovio

Ilmastonmuutoksella monia terveysriskejä

Tunnetun tiedejulkaisu Lancetin asiantuntijaryhmä on tiivistänyt näkemyksensä ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista kolmeen johtopäätökseen. Ilmastomuutos muodostaa suuren riskin väestön terveydelle, sen torjunta voi muodostua tämän vuosisadan suurimmaksi terveysteoksi ja haasteet eivät ole teknisiä tai taloudellisia vaan pääosin poliittisia. Oikea aika toimia on nyt, toteavat johtava tutkija Timo Lanki ja THL:n entinen pääjohtaja Juhani Eskola Duodecim -lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan.

Mystiikka ja meditaatio avuksi ympäristöahdistuksessa

Panu Pihkala.

Mystiikkaa tosielämän tarpeisiin -luentosarjan viidennellä luennolla Ympäristöahdistus ja toivo pohditaan, miten mystiikka ja meditaatio voivat auttaa ympäristöahdistuksen käsittelyssä. Luento alkaa Aureliassa, osoitteessa Aurakatu 18, keskiviikkona 27. helmikuuta kello 18.

Hiilinanoputkia voidaan valmistaa grafeenia kiertämällä

Grafeeni on materiaali, joka muodostuu tasoon asettuneista hiiliatomeista. Sen sisarmateriaaleja ovat hiilinanoputket, joita käytetään vahvistavana aineena kestävyyttä vaativissa tuotteissa kuten tuulivoimaloiden osissa, avaruuskomponenteissa, maaleissa ja urheiluvälineissä. Jyväskylän yliopiston tuoreen fysiikan ja nanotieteiden väitöstutkimuksen mukaan hiilinanoputkia voidaan valmistaan uudella tavoin nauhamaista grafeenia kiertämällä.

Kaskenpuiston palvelutaloa aiotaan laajentaa noin 30 uudella asunnolla

Seniorikeskus Kaskenpuiston palvelutalon laajentaminen Vähäheikkiläntien varrella halutaan mahdollistaa asemakaavanmuutoksella. Keskukseen tulee noin 30 uutta asuntoa. Samalla pysäköintialuetta laajennetaan.

Entäs punapartisaanien tappotyöt?

Partisaanien uhrien muistoristiä pystytettiin Juntusrannan-Murtovaaran maantien varrella heinäkuussa 1943.

Nyt ollaan taas saatu tietoon se valtava asia, että suomalaiset SS-miehet ovat tehneet pahojaan. Sodassahan pahoja tehdään aina.

Valtion nettolainanoton tarve kasvaa

Valtion verotuloarviota alennetaan yhteensä 150 miljoonalla eurolla. Arvonlisäveron tuottoa alennetaan 196 miljoonalla eurolla johtuen muun muassa yksityistä kulutusta koskevien ennusteiden päivittymisestä. Lisäksi ansio- ja pääomatuloveron tuottoa kasvatetaan 156 miljoonalla eurolla ja yhteisöverotuottoa alennetaan 110 miljoonalla eurolla.

Aluehallintovirastoissa ruuhkaa, epäkohtailmoitusten ja kanteluiden määrä moninkertaistunut alkuvuoden aikana

Hoivakoti Ulrikan toiminnan keskeyttäminen tammikuussa nousi laajasti julkisuuteen. Sen seurauksena yhteydenotot aluehallintovirastoon ovat moninkertaistuneet aiempaan verrattuna.

Valtion t&k-rahoitus kasvaa kuluvan vuoden talousarviossa

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus tavoiteluokan mukaan 2018–2019.

Tutkimukseen ja kehittämistoimintaan kohdistuvat valtion talousarvion määrärahat kasvavat Tilastokeskuksen mukaan 107,9 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Vuoden 2019 valtion talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettävät määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1 991,1 miljoonaa euroa. Julkisen tutkimusrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on arviolta 0,83 prosenttia.

Taksvärkki ry:n Ole rohkea! -valokuvanäyttely esillä Turun kaupunginkirjastossa

Taksvärkki ry:n Ole rohkea! -valokuvanäyttely on parhaillaan esillä Turun kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osasto Stoorissa. Seuraavat viikot näyttely kiertää Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa (vk 9), Kaarinan pääkirjastossa (vk 10) ja Teräsrautelan nuorisotilassa (vk 11).

Urheilu

Puukkokatsomo: Kuivin jaloin

Susanna Tapani, numero 77.

Naisten jääkiekon SM-liigaan täksi kaudeksi noussut TPS selvisi kaudesta lopulta kuivin jaloin, kun se onnistui välttämään karsinnat, mikä oli joukkueen tavoitteena.

Raision Loimun passari Kasper Vuorinen naisten maajoukkueen kakkosvalmentajaksi

Kasper Vuorinen.

Lentopallon naisten maajoukkueen kakkosvalmentajaksi on valittu Kasper Vuorinen . Raision Loimun passarina Mestaruusliigassa pelaava Vuorinen on opiskellut valmennusta Jyväskylän yliopistossa ja on hakenut valmennusoppia myös ulkomailta.

Jääkiekkoharrastuksen jatkumiseen vaikuttaa monta tekijää juniori-iässä

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kolmen vuoden seurantatutkimuksen mukaan 15-vuotiaana jääkiekkoa harrastaneista 60 prosenttia jatkoi lajia edelleen 18-vuotiaana. Alueelliset erot harrastuksen jatkumisessa olivat kuitenkin suuria vaihdellen 20–80 prosentin välillä. Mitä aikaisemmin jääkiekko oli aloitettu, sitä todennäköisempää oli harrastuksen jatkuminen.

Teemu Packalénin paluu häkkiin lähestyy

Teemu Packalén hioo parhaillaan huippukuntoa Montrealissa maineikkaalla Tristar-salilla. Miehen tähtäimessä on paluu tositoimiin vielä tänä keväänä.

Suomalainen vapaaotteluväki on joutunut odottamaan pitkään Teemu Packalénin paluuta tositoimiin. Turkulaisen edellisestä ottelusta tulee maaliskuussa kuluneeksi kaksi vuotta. Tuolloin ottelu päättyi puolessa minuutissa tyrmäystappioon Marc Diakiesea vastaan.

Kankaisten Golf ehdolla vuoden golfseuraksi Suomessa

Timo Tuominen.

Maskussa toimiva Kankaisten Golf ry on ehdolla vuoden golfseuraksi Suomessa. Kankaisten Golfin lisäksi ehdolla ovat Espoon Ringside Golf ja oululainen Virpiniemi Golf. Vuoden golfseura julkistetaan lauantaina 16. maaliskuuta Helsingissä pidettävässä Golfgaalassa.

Åboraakkeli: Huuhkajat laskeutuvat Kupittaalle?

Päävalmentaja Markku Kanerva ja Huuhkajat valmistautuivat Kupittaalla Turkki-otteluun lokakuussa 2017.

Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen taival EM-karsinnoissa alkaa runsaan kuukauden kuluttua. Tänä vuonna Suomi pelaa kymmenen karsintaottelua, joista viisi kotikentällä. Bosnia-Hertsegovina, Kreikka ja Italia kohdataan varmuudella Tampereella, mutta lokakuun Armenia-ottelun ja marraskuun Liechtenstein-ottelun pelipaikkaa ei ole vielä päätetty.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?