Taloyhtiöt haluavat kierrättää nykyistä enemmän

Jätteiden lajittelun arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna entisestään. Jätteiden lajittelun arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna entisestään. Kuva: Jane Iltanen

Yli puolet taloyhtiöiden vastuuhenkilöistä kertoo lisänneensä jätteiden kierrätystä viime vuonna. Joka kolmas arvioi, että jätteiden lajittelu lisääntyy tänä vuonna entisestään. Kiinteistöliitto toteutti vuodenvaihteessa jäsentaloyhtiöilleen jätehuoltoon ja kiertotalouteen liittyvän kyselyn, johon vastasi lähes 5 000 taloyhtiöiden edustajaa.

Muovipakkauksia kierrättää 40 prosenttia vastaajien taloyhtiöistä. Pääkaupunkiseudulla osuus on muuta maata suurempi, 56 prosenttia. Kartonkipakkaukset lajitellaan jo 83 prosentissa taloyhtiöistä. Kaikkein säntillisimmin koko maassa lajitellaan keräyspaperia, jota kerää 95 prosenttia vastanneiden taloyhtiöistä. Lähes yhtä moni, 93 prosenttia taloyhtiöistä, lajittelee biojätteen.

– Kaiken kaikkiaan taloyhtiön vastuuhenkilöillä tuntuu olevan selkeän myönteinen tahtotila jätteiden säntilliseen käsittelyyn ja kierrätykseenkin, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Kolme neljästä kyselyn vastaajasta arvioi, että lajittelun ja kierrätyksen esteenä on kansalaisten välinpitämättömyys. Miltei kolmannes vastaajista katsoi, että kulutustavarat on valmistettu liian lyhytkestoisiksi. Miltei neljännes vastaajista katsoi, että tiedonpuute jätehuollon tavoitteista ja merkityksestä on esteenä lajittelulle ja kierrätykselle.

Yhtiötasolla 55 prosenttia vastaajista arvioi asukkaiden välinpitämättömyyden olevan haasteena kierrätyksen lisäämisessä. Pienissä yhtiöissä tämän ei uskota olevan läheskään yhtä usein haasteena. Huono lajitteluaktiivisuus nähtiin syyksi noin 38 prosentissa vastauksia ja jätekeräystilojen pienuus noin kolmanneksessa vastauksia. Odotuksien mukaista on se, että pienten yhtiöiden tapauksessa hieman runsaat puolet näki tilojen pienuuden olevan haaste.

Joka toinen taloyhtiö pitää mahdollisena lisätä muovipakkausten kierrätystä.

Myös pienissä yhtiöissä muovipakkausten nykyistä suurempaan keräyspotentiaaliin uskotaan, sillä miltei puolet enintään kymmenen huoneiston taloyhtiöistä uskoi, että muovijakeen keräystä voi lisätä. Metallin, lasin ja pakkauskartongin kierrätystä uskoi pystyvänsä lisäämään 20–25 prosenttia pienten yhtiöiden edustajista. Kaikista vastaajista hieman runsas viidennes kertoi, ettei osaa sanoa, mitä jätejaetta heidän yhtiössä voitaisiin kerätä lisää.

Kyselyn vastaajat saivat sanallisesti kertoa, millaisia tiedontarpeita he näkevät lajittelun ja kierrätyksen edistämisessä. Vastaajat toivoivat konkreettisia lajitteluohjeita, joita haluttiin nähtäville myös jätehuoneisiin.

– Tietoa tarvitaan lajittelun onnistumisen ja motivaation lisäämisen kannalta. Tietoa tarvitaan myös jätehuollon käytännön organisoimisesta, Kero sanoo

Kero muistuttaa, että Suomen noin 90 000:stä taloyhtiöstä 60 prosenttia on enintään kymmenen huoneiston yhtiöitä, joihin jätehuollon kiristyvät määräykset iskevät lähivuosina. Pienissä taloyhtiöissä hallinto on hyvin ohutta, mikä asettaa haasteita myös jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

– Jätehuollon viestinnässä ei enää riitä pelkästään suomen ja ruotsin kieli. Viestinnän tulee kattaa nettiviestinnän ohella monipuolisesti esimerkiksi printtimedia. Asukkaiden saatavilla tulee olla konkreettisia lajitteluohjeita ja koulutusaineistoa. Tietoa on löydyttävä myös sosiaalisen median kanavista, Kero toteaa.

Kiinteistöliiton kyselyn perusteella taloyhtiöissä nähdään erityisenä haasteena vuokralaisten ja liikehuoneistojen jätehuollon sovittaminen muun taloyhtiön ja sen osakkaiden velvoitteisiin sekä käytäntöihin.

Kiinteistöliiton jäsenyhdistyksille kohdistettu kyselyn toteutettiin joulu–tammikuussa. Kyselyyn vastasi nettilomakkeelle 4 798 vastaajaa kaikkialta Suomessa ja kaiken kokoisista taloyhtiöistä. Pieni osa vastaajista tavoitettiin sosiaalisen median välityksellä. Vastaajien taloyhtiöissä isojen yhtiöiden osuus on suurempi kuin koko taloyhtiökannassa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

SAK: Aktiivimallin poistuminen helpotus työttömille

Rinteen hallituksen ensimmäinen budjetti keskittyi toimeenpanemaan hallitusohjelmassa sovittuja päätöksiä. Isommat päätökset työllisyystoimista jäivät hallitusohjelman mukaisesti ensi kevään kehysriiheen.

Konkurssien määrä väheni alkuvuonna 3,3 prosenttia

Vireille pannut konkurssit tammi–elokuussa 2017–2019.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–elokuussa pantiin vireille 1 719 konkurssia, mikä on 58 konkurssia (3,3 prosenttia) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 8 129, mikä on 457 henkilöä (5,3 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna.

Hemsö valitsi Aren Turun sote-kiinteistöjensä ylläpito- ja huoltokumppaniksi

Are on solminut sopimuksen Hemsön sote-kiinteistöjen ylläpidosta ja huollosta. Hemsö osti keväällä Turun kaupungilta 18 sosiaali- ja terveyskiinteistöä, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on reilut 80 000 neliömetriä. Kiinteistöissä toimivat Turun kaupunginsairaala, neljä hoivakotia, terveysasema sekä muita terveydenhuollon kiinteistöjä. Kiinteistöjen pääkäyttäjiä ovat Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.

Naantali ottaa käyttöön henkilöstön pikapalkitsemisen

Naantalin kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina henkilöstöohjelman vuosille 2020–21. Uuden ohjelman myötä kaupungissa otetaan käyttöön pikapalkitseminen ja kehittämispalkinnot, joiden avulla halutaan sekä palkita henkilöstöä, että kannustaa työn kehittämiseen.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen: "Toivottavasti emme astu holtittoman talouspolitiikan tielle”

Suomen Yrittäjät on huolissaan Suomen kansantalouden tilasta ja finanssipolitiikan virityksestä.

Veronmaksajat: Keskituloisen verotus kiristyy 0,4 prosenttiyksikköä

Budjettiriihen veroratkaisut merkitsevät palkkaverotuksen selvää kiristymistä vuonna 2020. Keskituloisen 3 452 euroa kuussa ansaitsevan palkansaajan veroprosentti on ensi vuonna nousemassa 0,4 prosenttiyksikköä 30,4 prosentista 30,8 prosenttiin. Verotuksen kiristyminen leikkaa nettopalkasta 160 euroa vuodessa.

Menoviikko: Canth-klassikko juhlavuoteen

Papin perhe -näytelmä vie 1800-luvun tunnelmiin.

Jo-Jo Teatterin syksyssä palataan ajassa taaksepäin, kun lavalle tuodaan Minna Canthin Papin perhe .

K-ryhmä kehittää hiilineutraalin ruokakaupan

K-ryhmä rakentaa Luonnonvarakeskuksen (Luken) kanssa mallin, joiden avulla ruokakaupasta voi tehdä hiilineutraalin. Mallin ottavat käyttöönsä syksyn aikana kolme K-ruokakauppaa. Kokemusten perusteella mallia on tarkoitus laajentaa vuoden 2020 aikana myös muihin K-ryhmän ruokakauppoihin.

Miksi Amazon palaa?

Amazonian ennätysmäisten palojen tuhot näkyvät muun muassa Porto Velhossa Brasiliassa.

Läntisten maiden johtajat Ranskan presidentti Macron etunenässä julistavat Amazonin sademetsien olevan ihmiskunnan yhteistä omaisuutta, maapallon keuhkot. Ranskassa, Suomessa ja muissa markkinatalouksissa metsä ja maa ovat lailla suojeltua yksityistä omaisuutta. Johtajien puheissa ihmisarvo on jakamaton, mutta maapallon resurssit eivät. Varakkaimmilla on niihin suurempi oikeus. Amazonin hapesta ja hiilinieluista he eivät ole valmiita maksamaan euroakaan.

Urheilu

PNG kurottaa kohti kultaa

Paavo Nurmi Games hakee Continental Circuit -sarjan korkeimmalle, niin sanotulle kultatasolle.

Kansainvälinen yleisurheiluliitto uudistaa ensi vuodeksi kisajärjestelmäänsä. Timanttiliiga-kisojen alle tulee kolmiportainen World Athletics Continental Circuit -sarja. Paavo Nurmi Games hakee sarjan korkeimmalle, niin sanotulle kultatasolle.

Puukkokatsomo: Päättyikö Teemu Packalenin UFC-ura?

Teemu Packalen.

Vähän jäi turkulaisittain kerrottavaa Abu Dhabissa syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna käydystä UFC-illasta. Teemu Packalenin ensimmäinen vapaotteluottelu kahteen ja puoleen vuoteen kesti kolme ja puoli minuuttia. Sitten tuli kova lyönti ja valot sammuivat. Samalla, hyvin todennäköisesti, päättyi myös turkulaisen UFC-ura.

Otteluanalyysi: Inter jatkaa voitolla sarjan kärjessä

Mika Ojala, Timo Furuholm ja Filip Valencic. Interin tehotrio.

Inter on vahvasti mukana jalkapallon Veikkausliigan mestaruuskamppailussa. Joukkue otti ison loikan kohti pyttyä lyömällä IFK Mariehamnin Kupittaalla 2-0 (0-0). Maarianhaminalaiset tarjosivat hyvän vastustuksen ja olivat kenttäpelissä tasapäisiä Interin kanssa. Kotijoukkue oli kuitenkin selvästi parempi murtautumisvaiheessa ja se kykeni luomaan maalipaikkoja. Ja myös maaleja.

Menoviikko: Matka kohti mestaruutta alkaa

FC Interillä on kaikki mahdollisuudet palauttaa Veikkausliigan mestaruusveistos Turkuun 11 vuoden tauon jälkeen. Ensimmäisenä vastaan asettuu IFK Mariehamn.

Veikkausliigan mestaruussarja alkaa ensi sunnuntaina. Piikkipaikalta loppuhuipennukseen starttaava Inter kohtaa ensimmäisessä ottelussaan IFK Mariehamnin. Ottelu Kupittaalla alkaa kello 17.

Tähen Toivomus vei Kavioliiga-pisteet ja samalla Pohjoismaiden mestaruuden Metsämäessä

Henri Bollströmin ohjastama Tähen Toivomus vei Kavioliiga-pisteet Metsämäessä.

Kavioliigan ensimmäinen kausi jatkui Turussa Metsämäen raviradalla molempien rotujen osakilpailuilla. Kylmäveristen osakilpailu oli samalla Pohjoismaiden mestaruus. Kavioliiga-pisteet ja Pohjoismaiden mestarin titteli jäivät Suomeen, kun Henri Bollström kannusti Tähen Toivomuksen voittoon. Lämminveristen osakilpailussa loisti Tapio Mäki-Tulokkaan valmentama Chief Orlando.

Åboraakkeli: Jäitä Huuhkajien sulkiin

Teemu Pukki.

Myönnettävä on, että Huuhkajilla on edelleen erinomainen mahdollisuus selvitä kesän 2020 jalkapallon EM-kisoihin. Karsintoja on jäljellä neljä peliä ja lähin uhkaaja takana on kolmen pisteen päässä oleva Armenia.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.