Omakotiasuminen kalleinta Kemiönsaarella, Paraisilla ja Raisiossa

Kuva: Omakotiliitto

Omakotiasumisen menot eriytyvät Suomen kuntien välillä entisestään. Ero on kasvanut peräti 1 500 euroon vuodessa. Kalleimmassa kunnassa Kemiönsaaressa asuminen omakotitalossa maksaa vuodessa runsaat 4 700 euroa, kun huokeimmassa kunnassa Kempeleessä perhe selviää reilulla 3 200 eurolla. Omakotiliitto vaatii, että asumismenoja on leikattava tehostamalla kuntien ja yhtiöiden toimintaa.

Omakotiliitto selvitytti jo kolmatta kertaa kunnallisesti ja alueellisesti päätettäviä asumismenoja sadassa kunnassa. Selvityksen perusteella asuminen on kalleinta Pohjois-Savon maakunnassa. Vuonna 2019 kärkipäihin sijoittuivat uudet kunnat.

Kalleinta asuminen on Kemiönsaarella ja huokeinta Kempeleessä. Kemiönsaarelainen perhe maksaa asumisestaan vuodessa runsaat 4 700 euroa, kun perhe Kempeleessä selviää reilulla 3 200 eurolla. Ero on revennyt peräti 1 500 euroon, vuonna 2018 kuilu oli huomattavasti maltillisempi, noin 1 000 euroa. Keskimäärin omakotiasuminen maksaa lähes 4 000 euroa, kun vuosi sitten selvittiin noin 250 euroa halvemmalla.

Kalleimmat kunnat Kemiönsaaren jälkeen ovat Parainen ja viime vuonna kärkeä pitänyt Raisio. Neljänneksi kalleinta on asua Järvenpäässä. Kempeleen lisäksi muita edullisia kuntia ovat Pietarsaari, Keminmaa ja Seinäjoki. Kun vertailukuntia on tänä vuonna enemmän, tippui Seinäjoen sijoitus kolmella.

Isoin kuluerä asumisessa on lämmitys, ja suurimmat kustannuserot kuntien välillä löytyvätkin lämmityskuluista. Kalleinta lämmitys on Savossa. Pieksämäellä, Siilinjärvellä, Iisalmessa, Varkaudessa ja Leppävirralla 120 neliön omakotitalon lämmitys kustantaa vuodessa 2 393 euroa, kun taas Pietarsaaressa koti lämpeää 1 644 eurolla vuodessa.

Eroa on peräti liki 750 euroa. Lämmityskustannukset (14 000 kWh/v) eivät pidä sisällään käyttösähköä (4 000 kWh/v). Selvityksessä käytetty energian hinta on paikallisen energiayhtiön toistaiseksi voimassa oleva hinta, jolloin kotitalous voi kilpailuttamalla hyötyä energian hinnasta.

Suurimmat kustannuserot selittyvät sähkön siirtomaksuilla. Sähkön siirtoyhtiöt ovat alueellisia monopoleja, joita kuluttaja ei voi kilpailuttaa. Viime vuoden tapaan kallein sähkön siirtomaksu lämmityksen osalta on Kajaanissa, lähes 915 euroa. Paikan se jakaa tänä vuonna Kuhmon kanssa.

Huokein lämmityksen siirtokulu on, jopa hieman yllättäen, Rovaniemen reilu 391 euroa. Kansalaisia eniten kiukuttava kulu on siirron kiinteä perusmaksu, johon kotitalous ei voi juuri lainkaan vaikuttaa. Kalleimmillaan siirron perusmaksu on 32 euroa kuukaudessa jälleen Kajaanissa sekä Kuhmossa. Edullisin perusmaksu löytyy Tampereelta, 4 euroa kuukaudessa. Kajaanilaisperhe maksaa kiinteästä perusmaksusta vuositasolla noin 340 euroa enemmän.

Merkittäviä eroja on myös kiinteistöverossa ja vesimaksuissa. Omakotiliiton edunvalvontatyön seurauksena kiinteistöverotuksen alarajoja ei nostettu vuodelle 2018, ja viime syksynä koko kiinteistöverouudistus lykättiin ensi vaalikaudelle. Omakotiliitto ei pidä missään tapauksessa hyväksyttävänä, että uudistuksessa kiinteistöverotuksen painopiste siirretään pientaloille.

Erot kuntien välillä ovat jo nyt suuret: Espoossa, selvityksen keskimääräisessä tyyppiomakotitalossa, kiinteistövero on 807 euroa, kun Kemiönsaarella ja Keuruulla se on 174 euroa – eroa on 633 euroa. Kemiönsaari pitää ykköstilaa kalleimpana veden (vesi, jätevesi ja hulevesi) laskuttajana. Ero Kempeleeseen on jopa liki 850 euroa, jossa vedenkäyttö vuodessa maksaa 522 euroa. Yli tuhat euroa vedestä rokottavia kuntia on peräti kahdeksan. Vesimaksut ovat keskimäärin jo reilu viidennes kotitalouden asumismenoista.

Omakotiliitto haluaa puuttua alueellisten yhtiöiden ja kuntien erilaiseen toimintaan. Sähköenergian ja siirron kulut ovat kasvaneet viime vuoteen verrattuna melkein kaikissa kunnissa (vertailussa vuoden 2018 selvityksessä mukana olleet 52 kuntaa). Eniten energian kustannukset ovat kasvaneet Lappeenrannassa, noin 500 eurolla, kun huomioidaan sekä lämmitys- ja käyttösähkö.

– On selvästi nähtävissä, että osa kunnista on etukäteen varautunut mahdollisiin muutoksiin korottamalla säännöllisesti kiinteistöveroa sekä vesi- ja jätemaksuja. Jo 33 kuntaa on ottanut käyttöön hulevesimaksut, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen korostaa.

Kunnallisveroprosentit vaihtelevat merkittävästi. Suurin kuntaveroprosentti, 22,25, löytyy Savonlinnasta ja Akaalta, kun Espoossa ja Helsingissä se on 18. Kalleimmissa kunnissa, Kemiönsaarella, Paraisilla ja Raisiossa kunnallisvero on maltillinen, 19,75 prosenttia. Huokeimmat kunnat verottavat kovemmin, Kempele 20,5 prosenttia ja Pietarsaari sekä Keminmaa 21,25 prosenttia.

– Päättäjiltä on jäänyt huomiotta, että asuminen on perustarve. Ei ole kestävää, että veroja ja maksuja vain nostetaan. Myös asumistukien (nyt jo 2,1 miljardia euroa) ja saajien määrä (15 % väestöstä) kasvaa jatkuvasti. Yhtiöiden ja kuntien toimintaa tulee tehostaa. Varsinkin sähkön siirtoyhtiöiden valvontaa tulee kehittää. Kansanedustajilla on mahdollisuus ja erityisesti velvollisuus puuttua tähän”, painottaa toiminnanjohtaja Savolainen.

Omakotiliitto on selvittänyt kunta-/aluekohtaisesti päätettävien kunnallisten maksujen suuruutta omakotitaloissa. Näitä maksuja ovat kiinteistövero, lämmityssähkö, käyttösähkö, vesimaksut ja jätemaksu. Tutkimuksen on tehnyt KTI Kiinteistötieto Oy ja vertailussa tarkastellaan tyyppiomakotitaloa: 120 neliön suuruinen, 30 vuotta vanha puurakenteinen, sähkölämmitteinen omakotitalo (lämmityksen kulutus 14 000 kWh/v), 1 000 neliön omalla tontilla. Tutkimus tehtiin kolmatta kertaa, ja se laajennettiin tänä vuonna koskemaan sataa kuntaa, jotka edustavat jo 83 prosenttia Suomen asukasluvusta.

Kunta- tai aluekohtaisesti päätettävissä asumismenoissa ei ole huomioitu asuntolainaa, lainan korkokuluja, asunnon vakuutuksia, vartiointia eikä korjauskustannuksia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Läpiajo estetty Fleminginkadulla

Linnanfältin ajojärjestelyissä on muutoksia ajalla 26.8-15.9. Kaivutyöt ovat edenneet niin, että läpiajo on estetty Fleminginkadulla. Ajoneuvoliikenne kulkee Fleminginkatu 8:aan sekä Raitiokujaan saakka Amiraalistonkadun kautta. Fleminginkatu 1-7:n liikenne kulkee Linnankadun kautta.

Suurten järvien vedenkorkeudet jatkavat laskua

Sunnuntaille suurimpien sateiden ennustetaan tulevan Pohjois-Pohjanmaalle, mikä voi nostaa hieman jokien vedenkorkeuksia. Alkuviikosta sään ennustetaan poutaantuvan, minkä vuoksi vedenkorkeuksien nousu jää vähäiseksi.

Kortiton kuski törmäsi pakettiauton perään Pöytyällä ja yritti juosta karkuun

Alle 20-vuotias nuorukainen ajoi perjantaina hieman ennen kolmea iltapäivällä kuljettamallaan henkilöautolla pakettiauton perään Pöytyällä Turuntiellä Hevosmäentien risteyksen kohdalla. Tätä ennen kuljettaja oli suurella ylinopeudella ohittanut ainakin yhden ajoneuvon tieosuudella, jolla nopeusrajoitus on 60 km/h.

Nostotyö sulkee ajokaistan Linnankadulla ensi viikolla

Nostotyö sulkee Linnankatu 55:n kohdalla toisen ajokaistan liikenteeltä maanantaista perjantaihin kello 9-15.

Euroopan kemikaalivirasto laajentanut erityistä huolta aiheuttavien aineiden kandidaattilistaa

Euroopan kemikaalivirasto on laajentanut erityistä huolta aiheuttavien aineiden niin sanottua kandidaattilistaa. Listalla on nyt 201 ainetta.

Päällystystyö aiheuttaa haittaa liikenteelle Raisiossa Kerttulantien ja Kisakadun kiertoliittymässä

Päällystystyö aiheuttaa haittaa liikenteelle Raisiossa Kerttulantien ja Kisakadun kiertoliittymässä maanantaista alkaen.

Eloranta: Työelämän ja sosiaalipolitiikan epäkohtiin tartuttava EU:ssa

Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) haluaa, että EU tarttuu vahvasti työelämän ja sosiaalipolitiikan epäkohtiin. Eloranta osallistui lauantaina Turun Eurooppa-foorumin

Nostotyö sulkee ajokaistan Tukholmankadulla maanantaina

Nostotyö sulkee oikeanpuoleisen ajokaistan Tukholmankadulla Jaakkoo-Taaran kohdalla maanantaina kello 9 alkaen.

Lottoarvonnassa löytyi yksi täysosuma

Lottoarvonnassa (kierros 34/2019) löytyi yksi täysosuma. 3,6 miljoonan euron voiton tuonut rivi pelattiin S-market Karkkilassa.

Urheilu

Jälkipeli: Lahjakkaan Dan-Ola Eckermanin ura ja elämä päättyi varhain

Turun Palloseuran lahjakas maalivahti Dan-Ola Eckerman oli tuttu näky lehtien otsikoissa vielä 1990-luvun alussa. Kun ura eteni kohti valtakunnan eliittiä, kohtalo puuttui peliin. Tuula Eckerman, Danin aviovaimo ja yhteisen lapsen äiti, muistelee haikeudella traagisia tapahtumia.

Turun Räntämäen kaupunginosassa sijaitseva kaunis keskiaikainen Maarian kirkko oli täpötäynnä. Kaikki Dan-Ola Eckermania (1964–94) viimeiselle matkalle saattamaan saapuneet eivät edes mahtuneet sisälle kirkkoon. Eletään alkukesää vuonna 1994. Nuoren urheilijan elämä päättyi aivan liian varhain.

TPS-juniorit kamppailevat viikonloppuna SM-karsinnoissa

Useampi TPS:n juniorijoukkue aloittaa viikonloppuna virallisen kilpailukautensa SM-karsinnoissa. Tulessa ovat tyttöjunioreista B-tytöt sekä pojista B Akatemia, C1-pojat sekä C2-pojat.

HC TPS Turku Oy kasvatti liikevaihtoaan ja kavensi tappioitaan, Erkka Westerlund liittyy seuran hallitukseen

Erkka Westerlund.

HC TPS Turku Oy:n taloudelliseen tasapainoon tähtäävä tervehdyttämisprosessi etenee. Päättyneellä tilikaudella turkulaisseuran liikevaihto kasvoi ja tulos parani.

TPS jalkapallon kunniagalleria julkistetaan syyskuussa

TPS jalkapallo avaa erityisen ansioituneita henkilöitä varten oman mustavalkoisen Kunniagallerian syyskuussa.

Puukkokatsomo: Kisa muiden joukossa

Kansainvälinen yleisurheilukausi on Dohan MM-kisojen ajankohdasta johtuen poikkeuksellisen pitkä. Pitkä kausi miellyttää varmasti monia yleisurheilun ystäviä, mutta kärsijöitäkin löytyy.

Joel Laitinen Interin edustuksen harjoitusvahvuuteen

PEPO Lappeenrannan kapteeni Joel Laitinen harjoittelee loppukauden FC Interin edustusjoukkueen mukana. Laitinen pelaa kuitenkin PEPO:n mukana jäljellä olevissa Kakkosen otteluissa, ellei vielä tulevassa kuun vaihteessa toisin sovita.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.