Yli puolet suomalaisista asuu haluamallaan tavalla

38 prosenttia suomalaisista unelmoi asuvansa omassa talossa. 38 prosenttia suomalaisista unelmoi asuvansa omassa talossa. Kuva: Ari-Matti Ruuska

Suomalaiset haluavat asua yleisimmin omassa omakotitalossa, kertoo Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksen asumista käsittelevä osa. Neljännes suomalaisista asuu vuokralla, vaikka haluaisi asua omistamassaan kodissa.

Omistusasuminen on edelleen yleinen unelma suomalaisille. 71 prosenttia haluaa asua itse omistamassaan talossa tai huoneistossa, kertoo Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -tutkimus.

Asumismuodoista omakotitalo on suosituin, sillä 38 prosenttia suomalaisista unelmoi asuvansa omassa talossa. Omistamassaan kerros- tai rivitaloasunnossa taas haluaisi asua 33 prosenttia.

– Oma tupa on edelleen yleinen unelma suomalaisille. Pohjoismainen vertailu kuvaa kuitenkin, että unelma omakotitalosta on Suomessa muita maita harvinaisempi. Keskimäärin lähes puolet pohjoismaalaisista haluaisi asua omistamassaan talossa, norjalaisista jopa 55 prosenttia, kertoo Danske Bankin vähittäispankin johtaja Riikka Laine-Tolonen.

Vuokralla asumisen nimeää ihanneasumismuodokseen 15 prosenttia suomalaisista. Asumismuotona vuokraaminen on viime vuosina lisääntynyt, erityisesti suurissa kaupungeissa, mikä Laine-Tolosen mukaan heijastelee sitä, että oman kodin ostaminen karkaa useamman ulottuvilta erityisesti kasvukeskuksissa. Erityisesti nuoret valitsevat jo useammin vuokra-asumisen muista syistä. Kyselyn mukaan tällä hetkellä noin neljännes vuokra-asujista haluaisi omistusasuntoon.

Suurin syy olla asumatta unelmansa mukaan on talous. Suomalaisista yli puolet kertoo, että ei voi hankkia haluamaansa kotia taloussyistä, kun taas Tanskassa talous on vain joka kolmannen asumisunelmien tiellä.

Kun katsotaan omistusmuotoa, 59 prosenttia suomalaisista asuu haluamallaan tavalla. Sama osuus suomalaisista on tyytyväisiä nykyiseen asumiseensa myös, kun tarkastellaan asuntotyyppiä.

– Omakotitalon ja kerros- tai rivitaloasunnon suosioon vaikuttaa paljon ikä. Nuorissa ikäluokissa, aina 18-vuotiaasta 54-vuotiaaksi saakka suurempi osa haaveilee omasta talosta. Eläkkeelle jäätyä yli 65-vuotiaana suurempi osa haluaakin jo asua mieluummin kerrostaloasunnossa, Laine-Tolonen toteaa.

Suomalaisten asumista on viime vuosina jakanut paitsi asuntomarkkinoiden alueellinen kehittyminen myös vuokrien nousu ja omistusasujia suosinut matala korkotaso. 10 prosenttia on huolissaan korkotason noususta.

– Asuntomarkkinoilla on nyt myös sellainen sukupolvi, joka ei ole nähnyt positiivisia korkoja tai kokenut asuntojen hintojen laskua. Alueelliset erot on hyvä tiedostaa ja huomata, että kaikkialla Suomessa kodin hinta ei myytäessä tule olemaan yhtä suuri saati korkeampi kuin ostettaessa.

Seitsemän prosenttia on huolissaan, että oman asunnon hinta tulee laskemaan. Huoli on alueellinen: helsinkiläisistä aiheesta on huolissaan 5 prosenttia, kun itä- ja pohjoissuomalaisista lähes 15 prosenttia.

– Huoli oman asunnon arvon kehittymisestä on polttava kysymys. Finanssikriisin jälkeen asuntojen hinnat ovat kehittyneet eri puolilla Suomea epätasaisesti. Toisaalta omistusasuminen on Uudellamaalla harvinaisempaa kuin muualla maassa, minkä takia asuntojen hintakehitys ei huoleta, Laine-Tolonen kiteyttää.

Danske Bank kysyi 3 000 suomalaiselta, millä tasolla heidän taloudellinen mielenrauhansa on: millaisena oma taloudellinen tilanne ja sen tulevaisuus suomalaisille itselleen näyttäytyy.

Sama kyselytutkimus toteutettiin myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, mikä mahdollistaa mielenkiintoisen vertailun Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä.

Suomalaisista 38 prosenttia unelmoi asuvansa omistamassaan omakotitalossa. Omistamassaan asunnossa haluaisi taas asua 33 prosenttia suomalaisista. 15 prosenttia suomalaisista haluaa asua vuokralla.

Suomalaista 46 prosenttia asuu omassa asunnossa, kuten haluaakin. Vuokralla asuu 13 prosenttia suomalaisista, kuten haluaakin. kaksi prosenttia suomalaisista asuu nyt omassa kodissa, mutta haluaa vuokralle. 23 prosenttia suomalaisista asuu nyt vuokralla, mutta haluaa omaan asuntoon.

20 prosenttia suomalaisista asuu omakotitalossa, kuten haluaakin. 39 prosenttia asuu asunnossa kerros- tai rivitalossa, kuten haluaakin. 20 prosenttia asuu asunnossa, mutta haluaisi asua omakotitalossa. 20 prosenttia taas asuu omakotitalossa, mutta haluaisi asuntoon.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Suurmarkkinoilla uusi ennätys, kävijöitä yli 110 000

Suurmarkkinoilla oli yli 110 000 kävijää neljän päivän aikana. Kuva on viime kesältä.

Turun Kansainvälisten Suurmarkkinoiden tapahtumavastaava Ari Kallas kertoo, että nelipäiväiset markkinat olivat menestyksekkäät. Markkinoilla tehtiin uusi kävijäennätys. Yleisöä kävi markkinoilla neljässä päivässä yli 110 000.

Mikromuoviongelmaan tartuttava nopeasti

Tuore WWF:n tilaama tutkimus kertoo, että mikromuovia päätyy ihmisten elimistöön n. viisi grammaa viikossa. Suurimmaksi mikromuovien lähteeksi paljastui juomavesi. Tutkimus on tehty Newcastlen yliopistossa Englannissa, ja sen näkökulma on kansainvälinen. Asiaa on luonnollisesti välttämätöntä tarkastella myös kotimaisesta ja turkulaisesta perspektiivistä.

Grönholmin pilli naulaan

Erotuomari Marko Grönholm urakka Veikkausliigassa päättyi.

Turkulaisen jalkapalloerotuomari Marko Grönholmin , 37, ura päättyi 13. heinäkuuta puhallettuun SJK–VPS-ottelussa. Vuonna 1996 tuomariuransa aloittanut Grönholm ehti tuomita Veikkausliigassa kaikkiaan seitsemän vuoden ajan.

Rauhaa kaipaavat suomalaiset

Suurin osa suomalaisista haluaa olla vapaa-ajan asunnollaan veden äärellä, omassa rauhassa paikkakunnalla, jossa on hyvä ilmapiiri ja hyvät lähipalvelut, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Muita enemmistön arvostamia asioita ovat hyvät ulkoilu-, lenkkeily- ja marjastusmahdollisuudet, hyvät liikenneyhteydet, sijainti lähellä vakituista kotia sekä vapaa-ajan asunnon hyvä varustelutaso mukavuuksilla.

Viherrakennustyö haittaa liikennettä Vähäheikkiläntiellä

Viherrakennustyö sulkee ajokaistan ja kevyenliikenteenväylän tai kaventaa niitä Vähäheikkiläntiellä Rykmentintien ja Uittamontien välillä maanantaina.

Parkkisakosta voi tulla ikävä lommo lomakassaan

Pysäköintivirhemaksuista voi tulla ikävä lommo lomakassaan. Parkkisakon suuruus on Suomessa monissa paikoissa jo 80 euroa. Ulkomailla mennään helposti yli sadan euron. Tukholmassa parkkisakko on noin 115 euroa ja Lontoon kalliimmilla vyöhykkeillä jopa 145 euroa. Summalla saisi lomalainen palkittua itsensä vaikkapa jäätelökioskilla tai terassilla useaan kertaan.

Asfaltoinnista haittaa liikenteelle Raisionkaarella alkuviikosta

Asfaltointityö haittaa liikennettä Raisionkaarella Nesteentien ja Raisiontien välillä 22.-24. heinäkuuta. Yksi ajokaista on käytössä.

Ecom osaksi Finago-perhettä

Turkulainen ohjelmistotalo Ecom on liittynyt tiiviimmäksi osaksi Accountorin Finago-ohjelmistotuoteperhettä, johon kuuluvat Finago Ecomin lisäksi jo Finago Procountor ja Finago Tikon.

Ian Anderson Plays Jethro Tull -kokoonpano Logomossa ensi maaliskuussa

Ian Anderson.

Ilmaus Too Old To Rock And Roll: Too Young To Die kuuluu monen keski-ikäisen perusrokkarin lausevalikoimaan tänäkin päivänä. Kyseessä on Jethro Tullin legendaarinen levytys keväältä 1976.

Urheilu

Otteluanalyysi: Interin tehokkuus liikaa Hongalle

Filip Valencic on tällä hetkellä pysäyttämätön Vaikkausliigassa.

Interin hyökkäysvoima on tällä hetkellä liikaa muille jalkapalloilun Veikkausliigan joukkueille. Interin tehoista sai tuta myös Honka, joka kärsi Kupittaalla tappion 3-1 (1-0) muutoin varsin tasaisessa ottelussa. Inter oli yksinkertaisesti vain parempi tilanteissa, joissa pallo piti panna maaliverkkoon.

Grönholmin pilli naulaan

Erotuomari Marko Grönholm urakka Veikkausliigassa päättyi.

Turkulaisen jalkapalloerotuomari Marko Grönholmin , 37, ura päättyi 13. heinäkuuta puhallettuun SJK–VPS-ottelussa. Vuonna 1996 tuomariuransa aloittanut Grönholm ehti tuomita Veikkausliigassa kaikkiaan seitsemän vuoden ajan.

Jälkipeli: David Mooren värikäs matka Aston Villasta Interin huoltajaksi

FC Interin edustusjoukkueen huoltaja David Moore tuli yli kaksikymmentä vuotta sitten Suomeen pelaamaan. Tällä piti viihtyä vain pari kuukautta, mutta nyt David onkin viettänyt Suomessa jo puolet elämästään.

Hyvä ystävä ja valmentajakollega John Allen soitti ja esitti David Moorelle hämmentävän kysymyksen. Kyse ei ollut aprillipilasta. Allen pyysi Moorea miettimään ja vastaamaan vasta myöhemmin. David ensin nauroi, sitten mietti ja vastasi myöntävästi, ja näin hänestä tuli FC Interin Veikkausliigassa pelaavan edustusjoukkueen huoltaja.

Otteluanalyysi: Haka menee menojaan Ykkösessä

Matej Hradecký teki vahvan paluun kentille 2,5 vuoden tauon jälkeen.

Valkeakosken Haka venytti kaulaa jo kymmeneen pisteeseen lyömällä TPS:n Kupittaalla 3-2 (2-0) jalkapalloilun Ykkösen kärkikamppailussa. Haka on käynyt kahdesti Kupittaalla ja voittanut kahdesti. Jossiteltavaa ei siis ole. Vai onko kuitenkin? TPS tuli vahvasti lopussa ja pääsi yrittämään tasoitusta, kun Haka panikoi yllättävästi.

Henrik Goesch triathlonin puolimatkan mestariksi Joroisissa

Henrik Goesch.

Henrik Goesch ja Tiina Pohjalainen voittivat triathlonin puolimatkan yleisen sarjan SM-lähdöt lauantaina Joroisissa. Puolimatkan SM-mitaleista kilpailtiin Joroisissa lauantaina. Kilpailu käytiin upeissa olosuhteissa, tyynessä ja lämpimässä säässä. Puolimatkalla kilpailumatkat ovat 1,9 kilometrin uinti, 90 kilometrin pyöräily ja 21,1 kilometrin juoksu.

Matej Hradeckýn paluu tapahtumassa huikeissa puitteissa

Matej Hradecký on pelannut viimeksi TPS:n raitapaidassa kaudella 2015.

Kaksi ja puoli vuotta on pitkä aika kenen tahansa elämässä Erityisen pitkä pätkä se on parhaassa iässä olevan jalkapalloilijan elämää. Huhtikuussa 24 vuotta täyttänyt Matej Hradecký pelasi edellisen pelinsä helmikuussa 2017. Tuolloin SJK:ta edustanut Hradecký pelasi Suomen Cupissa MuSaa vastaan, mutta sittemmin hän on joutunut katsomaan pelejä katsomon puolelta.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.