Jälkipeli: Kiekkolegenda Ville Vahalahden komea ura tuli päätökseen

Vahalahden koko perhe oli mukana hienosti järjestetyssä juhlaottelussa. Vahalahden koko perhe oli mukana hienosti järjestetyssä juhlaottelussa.

- Totta kai järjestämme! Ville Vahalahti on loistava pelaaja ja upea ihminen.

Näin vastasi toimitusjohtaja Timo Rajala, kun toimittaja uteli, järjestääkö Rauman Lukko todellakin juhlaottelun turkulaiselle TPS-ikoni Vahalahdelle.

Äkkiseltään voisi kuvitella, että juhlavan tapahtuman taustalla olisi kahden seuran välistä kädenvääntöä, nokkapokkaa. Olihan Vahalahden siirto Turun Palloseurasta Rauman Lukkoon muutama vuosi sitten kiekkomaailman kohu-uutinen. Tästä ei ole kuitenkaan kysymys, etenkin kun tapahtuman päivänsankari on itse ollut kiekkokaukaloiden herrasmies.

- Lukko on markkinoinut tapahtumaa yhteistyönä. Tämä ei ole mitenkään Lukon oma juttu. Onhan itse ottelussakin molemmat seurat vastakkain. Ei tilaisuuteen haluta mitään kahden seuran välistä jännitetä. Ehkä ne jännitteet ovat enemmänkin joukkueiden kannattajien välillä, kertoo Vahalahti ennen juhlaotteluaan.

Vahalahden siirrosta Turusta Raumalle on kerrottu monenlaisia versioita. Tapahtumissa on ollut kuitenkin vähemmän dramatiikkaa kuin mitä on värikynällä kirjoitettu. Kun pääsarjakausia kertyi kasvattajaseurassa jo neljätoista, oli melko luonnollista harkita uran kehittymisen kannalta maisemanvaihtoa. Sattumallakin oli osansa.

- Minulla oli alla hieman huonompi kausi Tepsissä. Se oli kausi, jolloin NHL:n lakon ansiosta Turussa pelasi useita NHL-pelaajia. Heidän tulonsa myötä oma peliaikani väheni. Lisäksi minulta murtui käsi. Olin neljä viikkoa sivussa. Joulun jälkeen NHL-pelaajat lähtivät ja sen jälkeen ei oikein pärjätty. Tein silti silläkin kaudella yli 30 pistettä.

TPS tarjosi Vahalahdelle sopimusta seuraavalle kaudelle. Oleellista oli kuitenkin hyvän ystävän, Petteri Nummelinin, puhelinsoitto.

- TPS:n tarjous oli vähän sitä sun tätä. Petteri oli jo siirtynyt Raumalle ja houkutteli minuakin sinne. Ei Lukonkaan sopimus mikään ihmeellinen ollut, mutta tein päätöksen lähteä Raumalle. Huomasin, että kaikki Turussa olivat jo hieman kyllästyneet toisiinsa. Hallille menosta oli tullut rutiinia. Pidin päätöstä vaihtaa maisemaa siinä elämäntilanteessani hyvänä ratkaisuna.

Muuttoa Raumalle helpotti asuminen kimppakämpässä Petteri Nummelinin, Aki Uusikartanon ja Jerry Ahtolan kanssa.

- Kun pääsin MM-kisoihin, olin Petterin kanssa kuukauden ajan kämppäkavereita. Raumalla asuimme vielä vuoden verran samassa asunnossa. Ensimmäisen kauden jälkeen koko perheeni muutti Raumalle.

Vahalahden pelit kulkivat hyvin Lukon paidassa. Ensimmäisen kauden päätteeksi tuli pistepörssin voitto, ensimmäistä kertaa Vahalahden pitkän uran aikana. Moni luuli, että pistenikkari on lähtenyt Raumalla uuteen nousuun. Näin ei ollut kuitenkaan todellisuudessa.

- Voitin pistepörssin pienellä pistemäärällä. Tepsissä olin tehnyt jo samoja lukemia. Eli niitä samoja pistemääriä olin saavuttanut aikaisemminkin. Nyt se riitti pistepörssin voittoon. Monet otaksuivat, että olin päässyt Raumalla uudelle tasolle. Olihan se kausi hyvä, mutta ei juurikaan poikkeuksellinen.

Vahalahden uralle kertyi reilusti yli 1 000 pääsarjaottelua. Hän on eniten SM-liigaotteluja pelannut hyökkääjä. Määrän suuruudesta kertoo paljon, että pelkästään Turun Palloseurassa kertyi enemmän otteluita kuin seuralegendoista suurimmalle Timo Nummelinille. Rauman Lukossa Vahalahti ehti pelata vielä 271 ottelua 36-40-vuotiaana. TPS:n kaikkien aikojen pistepörssin lukemat ovat SM-liigan historian kolmanneksi suurimmat Janne Ojasen ja Arto Javanaisen jälkeen.

41-vuotiaan Vahalahden uran pituudesta kertoo myös se, miten hän oli jo liigapelaaja ennen huoltaja Matti Aarnion tuloa. ”Mälliä” pidetään sentään ikiaikaisena huoltajaikonina TPS:n pukukopissa.

Vaikka Vahalahden kiekkouran pituus on poikkeuksellinen, ei hän ollut juniorina joukkueensa tähtipelaaja. Syykin oli selvä, etenkin aikakaudella, jolloin jääkiekossa fyysisyys korostui.

- Olin pienikokoinen, mutta nopea luistelija. Olin pieni aina A-junnuihin asti.

Oman alkuajan haasteensa toi myös pitkä välimatka harjoituksiin.

- Viisivuotiaana menin ensimmäisen kerran Paraisilla seuran harjoituksiin. Se oli silloin ulkojäillä pelaamista. Valmentajina olivat lähinnä poikien isät. Paraisilta siirryin Turun Palloseuraan. Palmroosin Lauri otti minut suojiinsa.

TPS:ssä oli poikkeuksellinen 1977-syntyneiden ikäluokka. Pekka Karapuu valmensi Suntut-nimistä ja Palmroos Kiilit-nimistä juniorijoukkuetta. Pelaajien keskinäinen kilpailu oli kovaa, sillä molemmat joukkueet olivat ikäluokkansa huippuja. Suntut oli epävirallisesti ykkösjoukkue ja Kiilit kakkosjoukkue. Vahalahti aloitti kakkosjoukkueessa, mutta nousi sieltä Karapuun valmentamaan ryhmään.

- Isoveljeni olivat kulkeneet harjoituksiin jo aikaisemmin Paraisilta Turkuun isäni kuljettamana. Isä lupasi olla joukkueen huoltaja, kun ajoi Turkuun asti eikä kannattanut välillä ajaa takaisin Paraisille.

Karapuu oli vaativa ja systemaattinen valmentaja. Urheilijaelämään kasvettiin muun muassa tulemalla polkupyörällä kesäharjoituksiin. Paraisilla asuva Vahalahti sai helpotusta.

- Meillä oli sukulaisia Kaarinassa. Minulla oli siellä polkupyörä odottamassa, joten sain polkea harjoituksiin vain Kaarinasta Turkuun.

Kun ura ei oikein avautunut TPS:ssä, Vahalahti haki vauhtia naapuriseura Kiekko-67:sta.

- ”Kiekosta” palasin takaisin Tepsin A-junnuihin. Sen jälkeen siirryin Tutoon, kun TPS:n farmiseura Kiekko-67 toiminta oli hiipunut. Tutossa olin vain kolme kuukautta, kunnes Hannu Jortikka soitti ja pyysi Tepsin edustukseen. Kolmen kuukauden aikana minut ehdittiin valita divarin vuoden tulokkaaksi. Oli silloin hieman yli parikymppinen.

Vajalahti debytoi TPS:n edustuksessa kaudella 1998–99. Tämän siirron jälkeen tehtiin kotimaista kiekkohistoriaa.

Jortikan johdolla Vahalahti voitti neljästä Suomen mestaruudestaan kolme ensimmäistä. Nuori Vahalahti oli osa Jortikan joukkuetta, mutta ei ollut kuitenkaan vielä tärkeä vastuunkantaja.

- Edustuksessa oli tullut loukkaantumisia, ja sain näin näyttöpaikan. Pääsin pelaamaan Kalle Sahlstedtin ja Tony Virran vierelle. Tein heti ensimmäisessä liigaottelussani kaksi maalia. Oma roolini ei ollut siinä vaiheessa vielä iso. Silloinen joukkue oli TPS:n historian paras.

- Vuosituhannen alun joukkue oli kuin maajoukkue. Menimme voitosta voittoon. Muistan, miten valmentaja Jortikka kävi runkosarjan toiseksi viimeisessä pelissä aivan kuumana, kun hävisimme merkityksettömässä ottelussa SaiPalle. Ja se oli vasta koko vuoden kymmenes tappio.

Kolmen mestaruuden jälkeen koitti uusi aika, jolloin alkoi ilmaantua myös taloushuolia. Vahalahti on niitä harvoja, joka on pelaajana kokenut TPS:n 2000-luvun nousut ja laskut.

- Vielä muutama vuosi triplamestaruuksien jälkeen joukkue oli hyvä, mutta vähitellen taso alkoi pudota. Budjetti pieneni ja vahvistukset eivät olleet enää kovia. Jos katsoo tilastojani, niin itse suoritin koko ajan samalla tasolla.

Syksyllä 2007 TPS:n kapteeniksi nimetyn Vahalahden peliurassa tapahtui oleellinen muutos. Ville jätti vuodeksi kasvattajaseuransa ja siirtyi pelaamaan Ruotsiin.

- Lähtökohdat Ruotsiin lähdölle olivat erikoiset. Minulla oli voimassa oleva sopimus Tepsin kanssa. Seuralle tuli talousvaikeuksia, joten TPS antoi mahdollisuuden siirtyä muualle. Ei kuitenkin pakotettu. Minulla oli hyvä kausi alla ja Lindköping HC oli minusta kiinnostunut. Ikäni puolesta oli muutenkin sopiva aika lähteä välillä muualle.

Ruotsissa ei kuitenkaan kaikki mennyt suunnitellusti. Vahalahti pelasi joukkueessa, jossa vilisi kiekkomaailman huippuja. Peliaika jäi vähiin.

- Ruotsin kaudestani tuli vaikea. Joukkue oli äärimmäisen kova. Siellä oli paljon eri maiden maajoukkuepelaajia. Monet olivat Ruotsin tähtipelaajia. Itse en saanut oikein peliaikaa. Pyysin jopa mahdollisuutta lähteä Sveitsiin, mutta seura ei päästänyt. Lopulta pääsin pelaamaan pelkkää alivoimaa. Pisteitä ei juurikaan kertynyt, kun pelasin vain noin kolme minuuttia ottelussa.

Vaikka kausi Ruotsissa oli pienen lapsen isälle raskas, Vahalahti näkee nyt jälkeenpäin siinäkin siirrossa positiivisia puolia.

- Ruotsin vuosi on ollut urani opettavaisin. Se näytti, mitä jääkiekko oikeasti on. Minulla oli kahden vuoden sopimus, mutta ensimmäisen kauden jälkeen päädyin palamaan takaisin Turkuun.

Kai Suikkanen siirtyi syksyllä 2008 Kajaanin Hokista Turun Palloseuran päävalmentajaksi. Hänen johdollaan TPS nousi runkosarjan viimeiseltä sijalta pudotuspeleihin. Kaudesta 2009-2010 tuli Vahalahden pitkän kiekkouran kohokohta.

- Suikkasen tullessa valmentajaksi, lähti toiminta nousuun. Keväällä 2009 pääsimme säälipleijareitten kautta jatkoon ja hallit täyttyivät taas yleisöstä. Siitä alkoi hyvä hypetys, vaikka seuraavan kauden runkosarja menikin ailahtelevasti. Lopuksi kuitenkin voitimme Suomen mestaruuden. Suikkanen ei ole mikään taktikko, mutta on äijämäinen hengenluoja. Tämä vuoden 2010 mestaruus on minulle tärkein, koska olin silloin joukkueen kapteenina johtavassa roolissa, muun muassa ylivoiman pyörittäjänä Ilari Filppulan kanssa.

Vain harva pelaaja tekee nykyään Liigassa yhtä pitkän uran kuin Vahalahti. Paraisten Sportista kuljettiin pitkä matka SM-liigan pistepörssin voittajaksi. Ville on kolmen lapsen isänä ”vanhan liiton” kiekkokonkari, joka neuvosta kannattaisi ottaa eri laji-ihmisten vaarin.

- Olen nuoruudessa pelannut kaikkia mahdollisia lajeja pihapelejä myöten. Nykyään halutaan erikoistua niin nuorena, että aikaa ei jää muiden lajien harrastamiselle. Vanhempana on vaikea arvioida, voiko oma lapsi pelata kaikkea muutakin vai jääkö jostain lajista jälkeen. Omaa poikaani ainakin kannustan kesällä pelaamaan jalkapalloa, vaikka samanaikaisesti olisi jääkiekkoharjoitukset.

Vahalahti ei edes harkinnut lopettamista, mutta viime kesänä ajatus tuli ajankohtaiseksi. Kiekkopelissä vammautunutta kättä ei saatu pelikuntoon. Leikkauksetkaan eivät auttaneet. Aluksi päätös lopettamisesta harmitti, mutta nyt Vahalahti on päätöksensä kanssa sinut. Katse on jo kohti tulevaa.

- Lopullisia päätöksiä en ole tehnyt, mutta uravalmentajani kanssa olemme miettineet erilaisia vaihtoehtoja. Pelaajayhdistyksellä on hyviä koulutusmahdollisuuksia uransa lopettaneille pelaajille. Vakuutusyhtiölläkin on sanansa sanottavana.

Jääkiekko antoi Vahalahdelle toimeentulon useamman vuoden ajan. Yksi asia on kuitenkin ylitse muiden.

- Kiekkouran mukana tuoma suurin rikkaus on lajin mukana tulleet hyvät ystävät.

Hyvistä ystävyyssuhteista on esimerkkinä, miten TPS:n vuonna 1977 syntyneet pelaajat pitävät yhä yhtä. Tuton nykyinen toimitusjohtaja Roope Paltta on tuntenut Vahalahden pikkupojasta alkaen. Hänelle on syntynyt vahva mielikuva ystävästään.

- Monella on ystäviä ja sitten on sydänystäviä, joille voi kertoa kaiken, murheet ja ilot. Meidän juniorivuosien joukkue oli tiivis. Yhteydenpito on jatkunut ja tulee jatkumaan läpi elämän. Ville on juuri tällainen, luotettava sydänystävä. Koskaan ei lähtenyt keulimaan, vaikka menestystäkin on tullut. Se kertoo aika paljon ihmisestä. On harvinaista nykyään, että jostakin ihmisestä ei koskaan puhuta mitään pahaa. Ville on juuri tällainen.

Hannu Tuominen

Raumalla juhlittiin TPS-legenda Ville Vahalahden uran päättymistä ennen Lukko-TPS -ottelua. Vaikka Äijänsuolla oltiin, oli TPS vahvasti mukana tapahtuma järjestelyissä. Vahalahti on jättänyt vahvan jäljen sekä Turkuun että Raumalle. Raumalla juhlittiin TPS-legenda Ville Vahalahden uran päättymistä ennen Lukko-TPS -ottelua. Vaikka Äijänsuolla oltiin, oli TPS vahvasti mukana tapahtuma järjestelyissä. Vahalahti on jättänyt vahvan jäljen sekä Turkuun että Raumalle.

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve keskustelee Euroopan tulevaisuudesta Eurocities-kaupunginjohtajien huippukokouksessa Brysselissä

Samaan aikaan kun EU-maiden johtajat keskustelevat Euroopan tulevaisuudesta Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa, noin 60 Eurocities-kaupunginjohtajaa kokoontui torstaina Brysseliin julkistamaan kaupunkien asialistan Euroopalle. Verkoston kaupungit edustavat noin 130 miljoonaa ihmistä. Suomesta paikalla ovat Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Oulun ja Turun kaupunginjohtajat.

Siivous harmittaa suomalaisia arkirutiineista eniten

Suomalaisten arjen ilonaiheet liittyvät ystäviin, yhdessäoloon, perheen kanssa vietettyyn aikaan, lapsiin ja lapsenlapsiin, ruokailuun ja ruoanlaittoon, liikuntaan ja harrastuksiin sekä työhön ja työkavereihin. Sekä lapsiperheillä että pariskunnilla isoin arjen tyytyväisyyttä lisäävä asia on parisuhde ja perhe. Yksinasuvat puolestaan ovat tyytyväisimpiä vapaa-ajan laatuun ja määrään.

Turvaistuimen käytöstä lipsutaan liian usein

Pienelle lapselle turvallisinta on matkustaa selkä menosuuntaan asennetussa turvaistuimesta vähintään kolmivuotiaaksi.

Liikenneturva ja poliisi tarkastelivat viime viikolla päiväkoti-ikäisten lasten kuljettamista autossa ja turvaistuinten käyttöä. Suuri osa lapsista matkusti asianmukaisesti, mutta turvaistuinratsioissa ilmeni myös erittäin huolestuttavia puutteita. Turvaistuimesta oli luovuttu liian aikaisin ja pieni lapsi matkusti vain auton turvavöissä, muutamassa tapauksessa ei edes niissä. Pienimpien lasten kohdalla korostui se riski, että lapsi oli käännetty matkustamaan kasvot menosuuntaan aivan liian aikaisin.

Näitä seksiaiheisia kysymyksiä suomalaiset kysyvät nimettömästi verkossa

Kaalimadon seksuaaliterapeutti Annukka Lavikainen on vastannut suomalaisten seksiin ja seksivälineisiin liittyviin kysymyksiin lähes kymmenen vuoden ajan. Nimettömästi verkossa esitettävät kysymykset madaltavat kynnystä kysyä asiantuntijalta. Kaalimato listasi yleisimmät kysymykset ja vastaukset niihin.

Endometrioosia sairastaa jopa 200 000 naista Suomessa

Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry (ent. Endometrioosiyhdistys) järjestää valtakunnallisen Endometrioosiviikon 25.–31. maaliskuuta. Viikko on osa maailmanlaajuista kampanjaa ja se huipentuu lauantaina 30.3 maailmalla samaan aikaan järjestettäviin EndoMarch-tapahtumiin.

Suomalainen humala kiinnostaa viljelijöitä ja panimoita

Humalan viljely on Suomessa vielä vähäistä.

Suomalaiset humalakannat ovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusten mukaan kansainvälisesti varsin ainoalaatuisia. Osa niistä on mielenkiintoisia myös oluen panon kannalta. Pitkän aikavälin tavoitteena on valikoida humalista viljelyominaisuuksiltaan ja oluen teon kannalta parhaat kasvikannat viljelyyn.

Turun kaupungin tilinpäätös 47,8 miljoonaa euroa alijäämäinen

Turun kaupungin tilinpäätös vuodelta 2018 on 47,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä kokouksessaan 25. maaliskuuta.

Työryhmä ehdottaa lunastuslain korvausperusteiden uudistamista

Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa lunastuslain korvausperusteiden uudistamista. Tarkoituksena on turvata lunastettavan omaisuuden haltijan asemaa ja varmistaa, että lunastuskorvaus täyttää perustuslain edellyttämän täyden korvauksen vaatimuksen kaikissa tilanteissa.

Opetuslupalaiset useammin läpi ensimmäisellä yrityskerralla ajokokeesta

Viime heinäkuussa voimaan tullut kuljettajantutkintouudistus lisäsi opetuslupaopetuksen hyödyntämistä ajokorttia suorittavien parissa. Tutkinnossa vaaditaan aiempaa kokonaisvaltaisempaa ajotaidon hallintaa, mikä näkyy myös ensimmäisellä kerralla läpipäässeiden osuuksissa.

Urheilu

Turun Uimareiden vesipallonaiset runkosarjan voittoon

Turun Uimarit oli jälleen naisten vesipaollilun SM-runkosarjan ykkönen.

Naisten vesipallon SM-runkosarja saatiin päätökseen viikonloppuna. Runkosarjan voiton vei jo neljännen kerran peräkkäin Turun Uimarit vahvan alkukauden siivittämänä. Joukkue koki ainoat tappiot sarjassa viime vuoden finaalivastustajalleen ja kauden etukäteisasetelmissakin vahvimmaksi arvioidulle Uinti Tampereelle. Joukkueet kohtasivat toisensa neljä kertaa ja TU:n ja UiTa:n keskinäisten otteluiden voitot menivät tasan 2–2.

FC Inter perusti vähävaraisten perheiden junioreille tukirahaston

Timo Furuholm lupasi lahjoittaa pistebonusrahansa juniorien tukirahastoon.

FC Inter on perustanut oman tukirahaston heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien lasten ja nuorten jalkapalloharrastuksen tukemiseksi. Rahasto jakaa vuosittain haettavien stipendien kautta avustusta niille seuran junioreille, joiden perheillä on vaikeuksia harrastusmaksujen kanssa. Seurassa on tällä hetkellä noin 500 junioripelaajaa.

Puukkokatsomo: Katsojapula haasteena

Toiseksi korkein runkosarjan katsojakeskiarvo oli TPS:llä, vajaat 5 500 katsojaa.

Jääkiekon Liigalla on käsillä tärkeä kevät. Suomen ykköslajin korkeimmalla sarjatasolla riittää pohdittavaa, sillä päättyneen runkosarjan katsojamäärät eivät valtakunnallisella tasolla mairittele. Kaudella 2018–19 koko Liigan katsojakeskiarvo oli 4 232 katsojaa.

Paavo Nurmi Gamesissa jaossa Tokion olympiapaikat

Wilma Murto ja monet muut suomalaishuiput saavat venyä parhaimpaansa, jotta Tokion olympialaisten tulosrajat saavutetaan.

Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF julkisti maaliskuun alulla tulosrajat, joilla urheilijat lunastavat paikkansa Tokion 2020 olympialaisiin. Suomalaisittain tulosrajat ovat kovat ja oletettavasti vain muutama urheilija pääsee rajan rikkomalla olympialaisiin.

Inter kohtaa puolivälierissä VPS:n Kupittaalla

Jalkapalloilun Suomen Cupin puolivälierävaiheen otteluparit arvottiin tiistaina. Inter, joka on Cupin hallitseva mestari, saa kotiottelussa vastaansa Vaasan Palloseuran. Ottelu pelataan lauantaina 30. maaliskuuta kello 15 kentällä Kupittaa 5.

Seppo Paju kolmonen frisbeegolfin Disc Golf Pro Tourin osakilpailussa Yhdysvalloissa

Seppo Paju.

Vuoden miespelaajaksi Euroopassa valittu lietolainen Seppo Paju sijoittui kolmanneksi frisbeegolfin Disc Golf Pro Tourin osakilpailussa Teksasissa Yhdysvalloissa. Pajun sijoitus sivuaa parasta suomalaistulosta Disc Golf Pro Tourilla.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?