Jälkipeli: Rauteen suku on tärkeä osa Turun Kisa-Veikkojen historiaa

Rauteen suku on ollut Turun Kisa-Veikkojen toiminnassa mukana jo kolmen sukupolven ajan. Isoisä Urho Rautee aloitti, pojat Pekka (vas.) ja Matti jatkoivat. Nyt Pekan poika Mikko vetää seuran jääkiekkotoimintaa ja tytär, Katja, on koko seuran puheenjohtaja. Rauteen suku on ollut Turun Kisa-Veikkojen toiminnassa mukana jo kolmen sukupolven ajan. Isoisä Urho Rautee aloitti, pojat Pekka (vas.) ja Matti jatkoivat. Nyt Pekan poika Mikko vetää seuran jääkiekkotoimintaa ja tytär, Katja, on koko seuran puheenjohtaja. Kuva: Hannu Tuominen

Historiallinen Rientolan urheilutalo on täyttynyt ääriään myöten. Turun Kisa-Veikkojen talvikauden päätöstilaisuus todistaa, miten perinteitä huokuvalla seuralla menee hyvin. ”Kisurit” on tärkeä osa turkulaista urheiluseuraperinnettä.

Raunistula, Kärsämäki, Virusmäki, Kaerla, Räntämäki, Saramäki… Tuttuja Turun kaupunginosia. Nuorempi väki ei ehkä tiedä, että edellä mainitut alueet kuuluivat aikoinaan lakkautettuun Maarian kuntaan. Näiltä nurkilta löytyvät myös Turun Kisa-Veikkojen juuret.

Liki 90-vuotiaalla seuralla on pitkät perinteet. Innostus seuratoimintaan on siirtynyt isältä pojalle, äidiltä tyttärelle. Turun Kisa-Veikkojen seurahistoria vilisee tunnettujen turkulaisten henkilöiden nimiä, joiden jälkipolvi on ollut kukin vuorollaan vetovastuussa.

Rauteen suvussa on menossa jo kolmas sukupolvi. Isoisä Urho Rautee aloitti ensimmäisenä, kiekkoilevat pojat Matti ja Pekka Rautee seurasivat perässä. Pekan poika Mikko ja tytär Katja ovat tulleet myös mukaan ”Kisureiden” toimintaan.

– Muutimme Turkuun isäni Urhon työn perässä vuonna 1960. Isä oli ollut jo aikaisemmin Kuopion Riennon puheenjohtaja. Turussa hänestä tuli myös Kisa-Veikkojen puheenjohtaja. Vuorostaan veljeni Matti oli vuosikausia seuran puheenjohtajana. Tyttäreni Katja on nyt suvun kolmas puheenjohtaja, kertoo Pekka Rautee.

Kisa-Veikkojen alku ajoittuu itsenäisyytemme alkuvuosikymmenille. Alun perin toiminta tapahtui Maarian Kisa-Tovereiden Kärsämäen osastona, kunnes oli aika vuonna 1927 perustaa oma seura, Maarian Kilpa-Veikot.

Monien muiden työväen urheiluseurojen tavoin Kilpa-Veikot lakkautettiin oikeuden päätöksellä vuonna 1931. Tilalle perustettiin Maarian Kisa-Veikot. Kun Maarian kunta vuonna 1944 liitettiin Turkuun, seuran nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa Turun Kisa-Veikot. Tästä alkoi kehitys, joka on johtanut pienestä kyläseurasta tärkeäksi turkulaiseksi palloilulajien erikoisseuraksi.

Kun seuralla on ikää jo useita vuosikymmeniä, on Turun Kisa-Veikkojen lajikirjo käsittänyt historiansa aikana yleisurheilusta rullakiekkoon. Kun vanhoja lajeja poistui, tuli uusia tilalle. Yksilölajeista painopiste siirtyi joukkuelajien puolelle. Vuosien myötä jääkiekosta tuli laji, josta Kisa-Veikot nykyään ehkä parhaiten tunnetaan. Rauteen suvun ohella Kärsämäen kasvatteja ovat muun muassa Veli-Matti Vittasmäki, Antti Virtanen, Miika Elomo ja Anrei Hakulinen.

Rauteen veljesten, Matin ja Pekan, siirtyminen aikoinaan kasvattajaseura Turun Kisa-Veikoista Turun Palloseuraan oli 1960-luvulla erikoisuus. Kisa-Veikkojen vahvasti vasemmistohenkinen ilmapiiri ja koko seuran työväenliikkeeseen sidottu syntyhistoria oli jyrkkä vastakohta porvariseurana tunnetulle Turun Palloseuralle.

– Siirron jälkeen jo heti seuraavassa vuosikokouksessa isän puheenjohtajuus kyseenalaistettiin. Se oli poliittisesti kiivasta aikaa. Isä ei itse vastustanut meidän siirtymistä Tepsiin. Edellisellä kaudella Kisa-Veikot ja TPS pelasivat molemmat Suomi-sarjassa. Kisa-Veikot putosi alaspäin ja TPS nousi Mestaruussarjaan.

Matti ja Pekka olivat lahjakkaita nuoria pelaajia, mutta ennen aikuisikää kumpikaan ei saanut kutsua maajoukkueleireille.

– Tällä alueella toimi 1960-luvun alussa Suomipoika-joukkue, mutta ei sinne otettu nuoria pelaajia TUL:n seuroista. Siirto Turun Palloseuraan sujui hyvin, mutta ehkä joku ihmetteli, kun tulimme isän Mossen kanssa harjoituksiin. Ei meille kukaan tullut suoraan sanomaan, mutta ehkä vähän selän takana ihmeteltiin. Monet Kisa-Veikkojen pelaajat olivat vastajännäreitä, mutta siirtomme myötä kaverit tulivat Kupittaalle meitä kannustamaan.

TPS:n pääsarjaotteluissa Aulis Virtanen sai Kupittaalla ahkerasti kuuluttaa Kärsämäen poikien, Rauteen veljesten, nimiä maalintekijöinä ja syöttäjinä. Veljesten tilastoihin on ikuistettu merkintä yhdestä Suomen mestaruudesta ja muutamasta himmeämmästä SM-mitalista. Matti esiintyi kuusi kertaa A-maaottelussakin.

Toisen polven kiekkoilijasta Mikosta tuli omalla urallaan TPS:n edustusjoukkueen fanien suosikki. Nyt hän on Kisa-veikkojen kiekkopuolen puheenjohtaja. Isä Pekka on jääkiekkojaoston kunniapuheenjohtaja.

Turun Kisa-Veikot oli alun perin yleisseura, mutta nyt seuran päälajit ovat jalkapallo ja jääkiekko. Poliittinen ajattelukin seuratoiminnassa on jäänyt kauas menneisyyteen.

– Olemme nykyään tärkeä kasvattajaseura. Toive olisi, että juniorit pelaisivat meillä pidempään ennen kuin ehkä siirtyvät isompiin seuroihin. Lasten kanssa ei kannata hosua. Esimerkiksi Vittasmäki ja Hakulinen pelasivat meillä pitkään ennen siirtymistä muualle.

Olennainen osa Turun Kisa-Veikkojen historiaa on seuran omistama entinen Kärsämäen työväentalo, nykyinen urheilutalo Rientola. Vuosikymmenien ajan omalla tontilla sijaitseva Rientola on ollut seuratoiminnan keskus tarjoten urheilun ohella monipuolista virkistystoimintaa. Teatteriesitykset, iltamat ja tanssit ovat olleet olennaisessa osassa seuran varainhankinnassa.

– Alkuaikoina Rientola oli tärkeä alueen asukkaille. Nyt Kisa-Veikkojen toiminta ei ole enää tiettyyn kaupunginalueeseen sidottu. Varsinainen toiminta tapahtuu jalkapallokentillä ja jäähalleissa eri puolilla kaupunkia, mutta Rientola on tärkeä seuran kokoontumispaikka, tukikohta.

Hannu Tuominen

Turun Kisa-Veikot oli alun perin yleisseura, mutta nyt ”Kisurit” tunnetaan parhaiten nuorten kiekkoilijoiden kasvattajaseurana. Turun Kisa-Veikot oli alun perin yleisseura, mutta nyt ”Kisurit” tunnetaan parhaiten nuorten kiekkoilijoiden kasvattajaseurana. Kuva: Hannu Tuominen

Street Food Fiesta Turkuun kesäkuun lopulla

Katuruokafestivaali Street Food Fiesta saapuu Turkuun juhannuksen jälkeen. Street Food Fiestaa vietetään Itäisellä rantakadulla 27.–30. kesäkuuta.

Autoilijat haluavat edullisia mutta laadukkaita renkaita

Rengasmarkkinoilla on ollut erityisen kova kysyntä tänä keväänä. Kysyntä on painottunut korkealaatuisiin mutta edullisiin renkaisiin.

Aluehallintoviraston rahanpesun valvontarekisteri käyttöön heinäkuussa

Aluehallintoviraston valvomien yritysten ja yksityisten elinkeinonharjoittajien tulee hakeutua uuteen rahanpesun valvontarekisteriin. Rekisteriin voi hakeutua 24. kesäkuuta alkaen sähköisellä lomakkeella.

Ateljeesäätiön taiteilijat esittäytyvät Logomon Teatrossa

Logomossa työskentelevien taiteilijoiden töitä on esillä kesällä.

Logmon luovan talouden keskuksessa työskentelee suuri joukko kuvataiteilijoita, jotka nyt esittelevät uusimpia töitään Logomon kesänäyttelyssä Logmo Artists . Näyttely avautuu 18. kesäkuuta ja kestää 11. elokuuta saakka.

Saaristomerellä kerätään romua ja vaarallisia jätteitä heinäkuun alussa

Saaristossa kerätään romua kesällä.

Lounais-Suomen Jätehuolto ja Pidä Saaristo Siistinä ry järjestävät perinteisen saariston romunkeräyksen 1.–4. heinäkuuta. Huoltoalus M/S Roope poimii Paraisten ja Naantalin saarikohteista kyytiinsä asukkaiden ja mökkiläisten siivoamaa metalli- ja sähkölaiteromua, vaarallisia jätteitä sekä rakennus- ja siivousjätettä.

TurvaSiipi-yhteistyöhankkeessa kehitetään hoitotyötä ja työturvallisuutta psykiatrisilla osastoilla

Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian toimiala kehittävät TurvaSiipi-mallia vaativien potilaiden hoitoon psykiatrian osastoilla. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin uuteen psykiatriseen sairaalaan suunniteltavat ja rakentuvat TurvaSiipi-tilat tuovat vaativien potilaiden hoitoon uuden lähestymistavan, jossa potilasta hoidetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa rauhallisessa tilassa hoitajan läsnäollessa.

Föli liikennöi läpi juhannuksen

Juhannusaattona, perjantaina 21. kesäkuuta Föli-bussit kulkevat koko päivän ajan lauantaiaikatauluin. Myös yölinjat liikennöivät normaalisti.

Juhannusviikko tietää Alkolle piikkiä myyntiin

Juhannuksena Alkon myynti kasvaa noin 55 %. Viime vuoden ja tämän alkuvuoden suurin hitti on roseeviinit, joita nautitaan nyt muulloinkin kuin laiturinnokassa tai piknikillä. Juhannus tuo roseeviineille yli 60 %:n myynnin kasvun. Puna- ja valkoviinien kysyntä kasvaa noin 40 % ja kuohuviinien 72 %. Kuohuviineistä Prosecco ja kuohuviineistä valmistettavat erilaiset drinkit ovat erityisesti nostaneet suosiotaan.

Kakskerran Suvi soi 2019 -konsertit alkavat

Kakskerran kesäiset konsertit pyörähtävät jälleen käyntiin ensi sunnuntaina Kakskerran kirkossa.

Urheilu

HC TPS:n kausi alkaa kotona Ässiä vastaan

HC TPS aloittaa ensi syksynä Liigan lauantaina 14. syyskuuta. Tuolloin TPS saa Turkuhallissa vastaansa Ässät.

Åboraakkeli: Kahden kauppa?

Jalkapallon Ykköstä on ehditty pelata vajaa kolmannes, mutta jo nyt näyttää siltä, että kärkitaistosta on tulossa kahden kauppa. Haka ja TPS ovat erottumasta muusta ryhmästä.

Jälkipeli: Ilmojen halki käy laskuvarjohyppääjän tie

Tandemhyppy on nopein tapa kokea laskuvarjohypyn huumaa. Ville Pulkkinen (vas.) pääsi polttareidensa kunniaksi hyppäämään taivaalta alas. Turun Laskuvarjourheilijoiden hyppymestari Matti Pahikkala huolehti käytännön järjestelyistä ja turvallisuudesta. Ilo oli yhteinen, kun elämys oli täydellinen.

Mieli tyhjenee kaikesta muusta. Hyppääjä elää vain siinä hetkessä. Näin kuvaa laskuvarjohyppääjä Niko Kiviniemi harrastustaan. Laskeutuminen ilmojen halki koukuttaa nopeasti.

Maalikuningas Heikki Suhosen tarina kirjaksi elokuussa – luvassa paljastus kohuttujen TPS-potkujen syistä

Heikki Suhosesta kertova kirja ilmestyy 15. elokuuta.

Iso pala turkulaista urheiluhistoriaa lyödään elokuussa koviin kansiin, kun jalkapallolegenda Heikki Suhosesta kertova Super-Hessu – Maalikuningas ilmestyy.

Otteluanalyysi: MuSa hyödynsi TPS:n virheet

Voittomaalin tehneellä Taiki Kagayamalla oli syytä hymyyn pelin jälkeen.

TPS kärsi kauden toisen kotitappionsa, kun MuSa kävi hakemassa pisteet Kupittaan perjantai-illasta. Porilaiset eivät esittäneet säkenöivää pelaamista, mutta käyttivät paikkansa tehokkaasti ja puolustivat uhrautuvasti. Palloseura esiintyi kotiyleisön edessä hengettömästi, mikä jättää paljon pohdittavaa jatkoon.

FC TPS kunnioittaa Wahlstenin muistoa

Juhani Wahlsten menehtyi maanantaina 81 vuoden iässä.

FC TPS kunnioittaa perjantain kotiottelussaan 14. kesäkuuta Juhani "Juuso" Wahlstenin muistoa.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.