Selvitysmies löysi kehitettävää vaativien betonirakenteiden koko toteutusketjusta

Betonirakentamisessa on tunnistettu parannettavaa prosessin kaikissa päävaiheissa: tilaajan toiminnassa, betonin valmistuksessa sekä työmaan työnsuunnittelussa ja betonoinnissa. Normaalirakenteissa laatu on pääosin hallinnassa, mutta vakavia poikkeamia on päässyt syntymään ainakin muutamissa vaativissa kohteissa, joissa on käytetty erikoisbetonia. Näin summaa selvitysmies Tapani Mäkikyrö, joka on viime vuonna ilmenneiden lujuuskatotapausten johdosta kartoittanut kattavasti betonirakentamisen ongelmia ja niiden aiheuttajia.

Erikoisbetonien lisäaineet ovat yksi merkittävä tekijä lujuuskadon synnyssä, mutta ne eivät selvitysmies Mäkikyrön mukaan yksinään selitä ilmiötä. Puutteita on noussut esiin pitkin ketjua: ohjeistuksessa, osaamisessa, työmenetelmissä, laadunvarmistuksessa ja eri osapuolten yhteistoiminnassa. Mäkikyrö kuuli kevään ja kesän aikana laajasti rakennusalan toimijoita ja vetää nyt julkaistussa raportissaan yhteen keskeisiä havaintoja.

- Alalla osataan valtaosin toimia hyvin, eivätkä puutteet välttämättä koske kaikkia toimijoita ainakaan yhtäläisesti. Laadunvarmistusmenettelyiden tulee kuitenkin olla sellaisia, että varsinkin vakavat laatupoikkeamat saadaan torjuttua kaikissa tapauksissa, Mäkikyrö korostaa.

Selvityksen, tutkimuksen ja tehostetun valvonnan myötä on vahvistunut, että lujuuskatoilmiö liittyy ensisijaisesti voimakkaasti notkistettuihin säänkestäviin betoneihin, kuten P-lukubetoniin. Sitä tarvitaan ehkäisemään korroosiota rakenteissa, jotka altistuvat toistuvalle jäätymiselle ja sulamiselle sekä suolarasitukselle. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi sillat ja pysäköintihallit.

P-lukubetonia käytetään usein vaativissa rakenteissa, jotka ovat tiheästi raudoitettuja ja joille on asetettu erittäin tiukat säilyvyysvaatimukset. Tämä edellyttää valettavien rakenteiden erityisen huolellista suunnittelua ja tekee betonointityöstä tavanomaista haastavampaa. Betonin työstettävyyttä ja säilyvyyttä parannetaan lisäämällä notkistinta ja huokostinta, joka kasvattaa betonin ilmamäärää.

Uudentyyppiset synteettiset lisäaineet voivat kohottaa betonin ilmamäärää vielä sekoituksen jälkeen, kun taas aikaisemmilla notkistintyypeillä tilanne oli päinvastainen, eli ilmamäärä lähti helposti laskuun. Liiallinen ilmapitoisuus tekee betonista liian huokoisen ja vähentää siten sen lujuutta.

- Uusien lisäaineiden käyttäytyminen on osin yllättänyt sekä betoniteollisuuden että työmaat. Lisäaineet voivat aiheuttaa hallitsemattoman ilmantuoton betonin sekoituksen jälkeen kuljetus- ja betonointivaiheessa. Aalto-yliopiston syksyllä valmistunut Robust-Air-tutkimus toi tähän lisävalaisua, Mäkikyrö sanoo.

Jotta betonirakentamisen koko laaduntuottoketju saadaan katkeamattomaksi, Mäkikyrö listaa joukon toimenpidesuosituksia kullekin taholle aina viranomaisohjauksesta ja rakennushankkeeseen ryhtyvästä tilaajasta suunnittelijoihin, betonitoimittajiin, lisäainevalmistajiin ja työmaihin saakka. Näitä ovat muun muassa tilaajan laatutavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen valvonta, ohjeistuksen selkeytys, lisäkoulutus ja betonin laadun läpinäkyvyyden lisääminen.

- Vikaa näyttää olevan niin sysissä kuin sepissäkin. Selvitysmiehen työ on auttanut hahmottamaan kokonaisuuden ja tunnistamaan, mitä kaikkea on kehitettävä, jotta vastaavia laatuongelmia ei enää jatkossa pääse syntymään. Otamme tästä opiksi ja panemme asiat yhdessä kuntoon, sanoo johdon neuvonantaja Tarmo Pipatti Rakennusteollisuus RT:stä, joka teki selvityksestä toimeksiannon viime keväänä.

- Selvitystyössä on laajasti käyty läpi valmisbetonirakentamisen kehittämistarpeita. Näiden toteuttamiseen on syytä ryhtyä ripeästi betonirakentamisen laadun varmistamiseksi, selvitystyön taustaryhmään osallistunut ympäristöministeriön rakennusneuvos Teppo Lehtinen toteaa.

Eri osapuolet ovat tehneet omat suunnitelmansa ja esimerkiksi betoniteollisuudessa on jo ruvettu tarkentamaan valmistusprosessia ja laadunmittauskäytäntöjä.

Vakavia laatuongelmia todettiin vuonna 2016 muutamissa merkittävissä betonirakennuskohteissa. Kemijärvellä jouduttiin purkamaan jo valettu ratasilta ja Tyksin T3-sairaalatyömaalla purettiin niin ikään merkittävä määrä rata- ja tiealueen päälle rakennettavan sairaalan perustuksia. Näiden tultua ilmi, Liikennevirasto tutki ensin 18 siltaa pistokoemaisesti. Havaituista poikkeamista johtuen Liikennevirasto on tänä vuonna tutkinut eri puolilla Suomea 93 suurta ja vilkasliikenteistä siltaa varmistaakseen, ettei niissä ole lujuusongelmia. Tutkimusten tulokset valmistuvat loppuvuodesta, kun kaikki näytteet on saatu analysoitua.

Myös muutamien suurimpien paikkakuntien rakennusvalvonnat ja rakennusyritykset ovat tämän vuoden aikana kartoittaneet lujuusongelman levinneisyyttä rakennekokein ja valvomalla uudisrakentamista tehostetusti. Turun alueella urakoitsijat ovat otattaneet pistokokeina näytteitä paikallavaletuista talorakenteista kaikkiaan 28 eri kohteesta. Kolmessa kohteessa oli tarve tehdä jatkoselvityksiä, joiden perusteella yhdessä kohteessa on vahvistettu rakenteita. Kyseinen kohde liittyy sairaalatyömaahan ja on jo aiemmin ollut tiedossa. Uusia lujuuskatokohteita ei tullut ilmi.

Rakennusteollisuus RT:n selvitysmieheksi kutsuma diplomi-insinööri Tapani Mäkikyrö on aiemmin toiminut muun muassa vaativien rakenteiden suunnittelijana, yliopistossa betonitekniikan opettajana ja Oulun kaupungin rakennusvalvonnan pitkäaikaisena johtajana, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 2015. Hän on toiminut myös muissa selvitysmiestehtävissä muun muassa ympäristöministeriön ja elinkeinoelämän toimeksiannoista.

Selvitystyössä tukena on ollut taustaryhmä, johon ovat kuuluneet edustajat seuraavista organisaatioista: valtionhallinnosta Liikennevirasto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ja ympäristöministeriö, tarkastuslaitoksista Kiwa Inspecta, yliopistokentästä Aalto-yliopisto, rakennusalan järjestökentästä Rakennustarkastusyhdistys RTY ry, RAKLI ry, SKOL ry ja Suomen Betoniyhdistys ry sekä Rakennusteollisuus RT ry:stä Talonrakennusteollisuus ry, INFRA ry, Rakennustuoteteollisuus RTT ry ja Betoniteollisuus ry.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Mystons janoaa verta uudella videolla

Turkulainen metalliduo julkaisi vastikään uuden musiikkivideon Can’t Tame the Demon in Me . Biisi on lohkaistu Mystonsin viidenneltä levyltä Destination Death . Musiikkivideo kuvattiin kevään 2018 aikana Turun historiallisten Domino-elokuvateatterin ja Kaasukellon tiloissa. Arttu Porkan ohjaama ja käsikirjoittama video leikittelee b-kauhuelokuvan ja splatterin hengessä. Videolla bändin jäsenet esiintyvät nyrkkeilevinä demoneina.

Juhannus muumien kanssa

Muumimaailman Vaaraton juhannus tarjoaa satumaiset puitteet juhannuksenvietolle. Muumipappa on pystyttänyt juhannussalon, Noita tekee juhannustaikoja ja Nuuskamuikkunen kertoo leirillään jännittävää juhannustarinaa. Ohjelmassa ovat myös laulun ja naurun täyteiset Pikku Myyn syntymäpäivät. Muumimaailma on avoinna 22.–23. kesäkuuta kello 10–18.

Yrityksillä luottoa bioenergiaan

Bioenergia ry:n MS Advisor Oy:ltä ja GreenStream Network:ltä tilaamassa selvityksessä kartoitettiin ensimmäistä kertaa tässä mittakaavassa bioenergiaan liittyvän viennin laajuutta ja tulevaisuudennäkymiä. Bioenergia-alan teknologia- ja palveluvientiyrityksistä 91 prosenttia uskoo bioenergiaan liittyvän liikevaihtonsa kasvavan lähivuosina. Rahoitus koetaan kuitenkin pullonkaulaksi yritysten viennille.

Helppo kastike lihapaketin marinadista

Vaikka yksi valmiiksi maustettujen lihojen trendi tällä hetkellä on rub-maustaminen – eli lihan maustaminen karkealla pintamausteella – ovat suomalaisten suosikkilihoja edelleen erilaiset marinoidut porsaan ja broilerin lihat. Nestemäinen marinadi kaadetaan viemärin täytteeksi, vaikka siitä voisi valmistaa helposti herkullisen kastikkeen. Kaavi loppu marinadi rasiasta nuolijalla viimeistä pisaraa myöten kattilaan. Lisää joukkoon tilkka vettä tai kermaa ja kuumenna seos kiehuvaksi.

Liikenteen päästöjen vähentämisessä yhteistyö avainasemassa

Liikenteen ilmastovaikutusten vähentäminen on laaja-alaista yhteistyötä, missä sekä yksilön että yhteiskunnan valinnat ovat tärkeissä osissa. Monialaisuus ja konkreettiset ratkaisut tukevat ilmastotavoitteiden saavuttamista tehokkaimmin.

Ura kaappasi Croonen

Lapuan Kobrissa Korisliigaa viime kaudella pelannut amerikkalainen takamies Stephen Croone saapuu ensi kaudeksi Korisliigaan nousseen Ura Basketin vahvuuteen. 183-senttinen Croone pussitti viime kaudella ottelua kohden 14,6 pistettä, otti neljä levypalloa ja antoi 4,1 syöttöä peliä kohti. Croone on Uran ensimmäinen ulkomaalaisvahvistus ensi kaudeksi. Joukkue hakee vielä kahta muuta ulkomaalaista.

Suomen luonnon päivää juhlistetaan Turussa elokuussa

Elokuussa jo kuudetta kertaa järjestettävä Suomen luonnon päivä tarjoaa jälleen kaikille avoimia yleisötapahtumia ympäri maan. Turussa päivää vietetään 80-vuotiaan Suomen luonnonsuojeluliiton kunniaksi. Tämän vuoden teemana on luonnossa liikkuminen.

Kaupunki
Urheilu

Ura kaappasi Croonen

Lapuan Kobrissa Korisliigaa viime kaudella pelannut amerikkalainen takamies Stephen Croone saapuu ensi kaudeksi Korisliigaan nousseen Ura Basketin vahvuuteen. 183-senttinen Croone pussitti viime kaudella ottelua kohden 14,6 pistettä, otti neljä levypalloa ja antoi 4,1 syöttöä peliä kohti. Croone on Uran ensimmäinen ulkomaalaisvahvistus ensi kaudeksi. Joukkue hakee vielä kahta muuta ulkomaalaista.

Jälkipeli: Jyrkkälän Tykit kaipaa nuorta verta noustakseen Kolmoseen

Jyrkkälän Tykit on tärkeä osa turkulaista palloiluhistoriaa. Joukkueen possunpunainen peliasu herätti aikoinaan ihmetystä, ei enää. Viime kaudella housutkin olivat pinkkiset. Nyt niiden väri on vaihtunut mustaan. Tykit pelaa Nelosen kotiottelunsa Pansion urheilukentän tekonurmella.

Henri Lehtosella on takanaan yli 300 Veikkausliigaottelua. Lähes samoihin lukuihin yltää Jarno Heinikangas . Kun tähän lisätään vielä kotkalaislähtöisen Jani Lauretsalon pääsarjatason ottelut ja Petri Lehtosen pitkä FC Inter -ura, on kasassa lukemat, mihin harva Nelosessa pelaava jalkapallojoukkue yltää.

Åboraakkeli: Isot saappaat

Viime viikolla saatiin odotettu vahvistus sille, että Tomi Kallion komea pelaajaura päättyy.

Vapaaotteluorganisaatio Cage ehkä palaamassa Turkuun

Edellisen kerran Cage vieraili Turussa syksyllä 2014. Tuolloin Teemu Packalen pääsi tuulettamaan voittoa Hyram Rodriguezista.

Muutama vuosi sitten turkulaista vapaaottelukansaa hemmoteltiin, kun Cage-promootio järjesti säännöllisesti otteluiltoja Turussa. Tuolloin Cagen illoissa nähtiin muun muassa myöhemmin UFC:hen asti ponnistaneet Tom Niinimäki , Makwan Amirkhani ja Teemu Packalen .

Täysosuma
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.