Maaperästä ratkaisu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?

Suomalaiset tutkijatselvittävät parhaillaan, kuinka paljon maaperällä ja maatalouden käytännön toiminnalla on potentiaalia sitoa hiiltä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Näistä aineksista on syntynyt suuri suomalainen pilottiprojekti, jossa huippututkimus kohtaa suoraan käytännön ruohonjuuritason.

Ilmatieteen laitoksen, Baltic Sea Action Groupin ja Sitran yhteisessä pilottiprojektissa yhdistetään huippututkimusta suoraan kenttätason toimijoiden eli viljelijöiden kanssa. Hankkeessa kehitetään ja tutkitaan keinoja nopeuttaa hiilen sitomista maaperään, todentaa hiilen sitominen tieteellisesti sekä tuoda ilmastoystävällisiä viljelykäytäntöjä maatiloille Suomessa. Maaperässä on ratkaisun avain samalla myös Itämeren suurimpien ravinnepäästöjen taltuttamiseen.

– Maaperässä olevassa eloperäisessä aineessa on varastossa enemmän hiiltä kuin maapallon kasveissa ja ilmakehässä yhteensä. Merkittävä osa maaperän hiilestä ylimmässä metrin paksuisessa pintakerroksessa, toisin sanoen siinä kerroksessa, johon maatalous, laidunnus tai metsänhoito suoraan vaikuttavat, kertoo hankkeen tieteellisen osan koordinaattori, tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta.

– Nykyiset Ilmastopaneeli IPCC:n laskelmat maatalouden mahdollisuuksista sitoa hiilidioksidia ilmakehästä perustuvat tämänhetkisiin hiilensidonnan keinoihin ja vallitseviin maatalouskäytäntöihin. Entä mikä on potentiaali, jos voimme todentaa ja ottaa laajasti käyttöön toimia, jotka lisäävät ja nopeuttava hiilen varastoitumista maaperään, Liski jatkaa.

Ilmatieteen laitos johtaa projektissa tieteellistä tutkimusta, jossa tuotetaan tietoa hiilen kulusta ja varastoitumisesta ilmakehästä maaperään muun muassa mikrobiologian, isotooppianalyysien, ilmakehämittausten ja matemaattisen mallinnuksen keinoin. Ilmatieteen laitoksella tutkitaan maatalouden eri käytäntöjen vaikutusta hiilen sidonnan nopeuttamiseen.

Ratkaisukeskeistä Itämeri-työtä tekevä Baltic Sea Action Group, BSAG, ohjaa kokonaisuutta sekä yhteistyötä maanviljelijöiden kanssa, jotta hiiltä sitovat maatalouden keinot saadaan käytäntöön.

– Itämeren ja ilmaston ongelmat kietoutuvat yhteen mutta onneksemme sama pätee myös ratkaisuihin, BSAG:n hallituksen ja Carbon Action -projektin ohjausryhmän puheenjohtaja Saara Kankaanrinta kertoo.

– Baltic Sea Action Groupissa maaperä nähdään tärkeänä ratkaisuna Itämeren suurimpien päästöjen taltuttamiseen. Kun huomasimme, että samoja maaperään liittyviä aiheita selvitettiin ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta, näimme säätiössä, että Suomessa pystyisimme aidosti yhdistämään voimamme ja saamaan kipeästi tarvittavaa tutkimusta ja samanaikaista kenttätyötä eteenpäin. Kansainvälisesti maaperän merkityksestä on käynnissä suorastaan paradigman muutos, Kankaanrinta kertoo.

Hän on kansainvälisen hiilensidonta-asiantuntijaverkoston ainoa pohjoismainen jäsen.

– On mahtavaa, kun kaikki verkostossa tekevät työtä ison yhteisen ongelman ratkaisemiseksi ja samalla me ratkomme tätä omaa paikallista ongelmaa. Itämeri hyötyy ensin, Kankaanrinta jatkaa.

– Sitra tunnistaa tulevaisuuden megatrendejä sekä käynnistää ja osallistuu niihin liittyviin projekteihin. Tällä hetkellä panostamme vahvasti kiertotalouteen ja kestävään ruokajärjestelmään. Konkreettinen, tutkimusperustainen pilotti antaa mahdollisuuksia maatiloille tuottaa enemmän ja kestävämmin, toteaa Sitran kiertotalouden asiantuntija Hanna Mattila.

Pariisin ilmastokokouksessa 2015 Ranska esitteli 4/1000-aloitteen, jonka tavoite on lisätä maaperän hiilen määrää vuosittain 0,4 prosentilla. Laskelmien mukaan tämä riittäisi kompensoimaan ihmisten aiheuttamat vuosittaiset CO2 -päästöt.

– Suomenkin allekirjoittama aloite on kunnianhimoinen ja vielä abstraktilla tasolla. Jotta toimet saataisiin esimerkiksi osaksi EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, tarvitaan luotettavaa tutkimustietoa sekä käytännön kokemusta, joita kumpaakin tuotetaan nyt Carbon Action -pilotissa, Mattila toteaa.

Kaksivuotisen hankkeen tarkoitus on myös varmistaa tulevaisuuden rahoitus tutkimus- ja toteutustoiminnan laajentamiseksi ja tarvittavien pitkän aikavälin tutkimusten jatkamiseksi.

– Jo nyt kokonaisuuden hienous on huomattu ja kansainvälisestikin kiitetty, vaikka ensin oli vain melko poikkeuksellinen hankesuunnitelma. Kiitämme Sitraa rohkeudesta ja etunojasta näin tärkeän asian kanssa”, Saara Kankaanrinta sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Näin teet heinäkuisen hernehummuksen

Kotimaisista herneistä on myös hummukseen. Tarvitset kaksi avocadoa, kolme desiä herneitä, valkosipulinkynnen, kaksi ruokalusikallista sitruunamehua, puoli teelusikallista juustokuminaa ja neljäsosa teelusikallista suolaa. Poista kivet avocadoista ja mittaa kaikki ainekset tehosekoittimeen.

Kiinalaisten sähköpolkupyörien väliaikainen polkumyyntitulli voimaan

Yritysten, jotka tuovat sähköpolkupyöriä Kiinasta, täytyy varautua siihen, että tuotteesta kannetaan polkumyyntitulli. Tavara luokitellaan CN-koodeihin 8711 60 10 ja ex 8711 60 90 (Taric-koodi 8711 60 90 10). EU:n virallisen lehden numerosta L 181/18.7.2018 voi tarkistaa, kuinka suuri polkumyyntitulli eri myyjien tuotteille on odotettavissa.

Avoimilla kylillä 90 000 osallistujaa

Saukonojalla vietettiin kylätapahtumaa vuonna 2014.

Avoimet kylät on valtakunnallinen tapahtumapäivä. Tänä vuonna mukana oli lähes 600 kylää ympäri Suomen. Seuraavaksi Avoimet kylät -päivää vietetään 8.6.2019.

Urheilu

Jälkipeli: Kaikkien aikojen parhaat TPS-jalkapalloilijat

Heikki Mäki on nähnyt eniten TPS:n jalkapallo-otteluita. Hän on oikea henkilö arvioimaan, kuka on kaikkien aikojen paras TPS:n jalkapalloilija kautta aikain. Mäen valinta on Veikko Asikainen (kuvassa).

Tervaskanto Heikki Mäki (s. 1930) on oikea henkilö arvioimaan, ketkä ovat kaikkien aikojen parhaat Turun Palloseuraa edustaneet jalkapalloilijat. Mäki on nähnyt enemmän raitapaitojen pelejä kuin yksikään toinen.

Jälkipeli: Jukka Wihanto oli Turun NMKY:n menestysvuosien kummisetä

Jukka Wihanto oli Turun NMKY:n menestysvuosien tärkeä taustavaikuttaja. Hänen ansiostaan Turkuun saapui Amerikasta ensimmäinen musta ulkomaalaisvahvistus. Donald Crenshawin tullessa Turkuun vuonna 1972, koko kaupunki meni sekaisin koripallosta.

Turun NMKY:n menestyskausi 1970-luvun alussa on ainutlaatuista paikallista palloiluhistoriassa. Kausi muistetaan ensimmäisestä turkulaisesta koripallomestaruudesta, vastavalmistuneesta Kupittaan urheiluhallista ja ensimmäisten mustien miesten ilmaantumisesta kotimaan koripallokentille.

Puukkokatsomo: Kolumbialainen kysymysmerkki

Julian Guevara.

Muutokset PS Kemin kokoonpanossa toivat uutta verta myös FC Interin kokoonpanoon. Kemiläisten uusi päävalmentaja David Hannah painotti muun muassa taannoin TPS-ottelun jälkeen, että Kemin pukukopissa ovien täytyy käydä molempiin suuntiin. Ja niin on käynytkin.

Helmi Murto ja Juho Kanerva telinevoimistelun EM-kilpailuihin

Helmi Murto.

Suomalaisvoimistelijat suuntaavat 2.–12. elokuuta Glasgow’ssa käytäviin telinevoimistelun EM-kilpailuihin. EM-kilpailut ja niissä käytävät joukkuekilpailut ovat Suomen kannalta tärkeä välietappi valmistauduttaessa kauden pääkilpailua Dohan MM-kilpailuja (25.10.–3.11.) varten.

Täysosuma
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.