Väitös: Amerikansuomalainen vasemmisto vastusti rasismia, mutta uskoi rotujen kehityseroihin

Aleksi Huhta. Aleksi Huhta. Kuva: Aki Luotonen

Yhdysvaltain suomalainen työväenliike suhtautui kriittisesti amerikkalaiseen rasismiin, muttei yleensä kiistänyt rotujen ja rodullisten kehityserojen olemassaoloa. Aleksi Huhdan väitöstutkimus tarkastelee amerikansuomalaisen työväenliikkeen suhtautumista rasismiin ja rotuajatteluun 1900-luvun alkuvuosista 1930-luvun loppuun ulottuvalla ajanjaksolla.

Aikaisempi amerikansuomalaisia koskeva tutkimus on luonut kuvan suomalaisista nurkkakuntaisena ja eristäytyneenä siirtolaisryhmänä. Suomalaisten suhdetta amerikkalaisen yhteiskunnan etniseen moninaisuuteen ei ole juurikaan tutkittu. Huhdan väitöskirja, joka käyttää lähteenään lähinnä amerikansuomalaista työväenlehdistöä, on ensimmäinen laajamittainen tutkimus aiheesta.

Tutkimus osoittaa, että ymmärrys ihmiskunnan jakautumisesta kansakuntiin ja rotuihin jäsensi merkittävin tavoin amerikansuomalaisen työväenliikkeen poliittista ajattelua. Tämä haastaa käsitystä siitä, että työväenaktiivit olisivat keskittyneet politiikassaan lähinnä luokkaeroihin ja jättäneet muut ihmistenväliset erilaisuudet huomiotta.

– Amerikkalaisen työväenluokan kielellinen ja etninen moninaisuus oli yksi eniten keskustelluista aiheista 1900-luvun alun Yhdysvaltain työväenliikkeessä. Suomalaiset olivat suurimpia siirtolaisryhmiä amerikkalaisissa vasemmistojärjestöissä ja osallistuivat aktiivisesti näihin keskusteluihin, Huhta toteaa.

Etnisestä erilaisuudesta puhuttiin 1900-luvun alun Yhdysvalloissa erityisesti rodun käsitteen avulla. Rodulliset hierarkiat vaikuttivat keskeisesti taloudellisten, poliittisten ja kulttuuristen resurssien jakoon. Amerikansuomalaisen työväenliikkeen yhteiskuntakritiikki tarttuikin myös amerikkalaiseen rasismiin, joka kohdistui siirtolaisia ja maan rodullisia vähemmistöjä kohtaan.

Työväenlehdistössä rasismi nähtiin porvarien juonena ja kapitalistisen yhteiskunnan rappion merkkinä

Amerikansuomalaisessa työväenlehdistössä rotuvihan lietsomista pidettiin porvarien keinona jakaa työväenluokka kyräileviin kuppikuntiin. Rodullista väkivaltaa, joka 1900-luvun alun Yhdysvalloissa kohdistui etenkin mustiin amerikkalaisiin, pidettiin myös kapitalistisen yhteiskunnan rappion merkkinä. Etelävaltioiden lynkkausväkivalta herätti suomalaisessa työväenlehdistössä ankaraa kritiikkiä. Lynkkaukset nähtiin esimerkkinä kapitalistisen ja kristillisen sivistyksen ohuudesta.

– Suomalaissiirtolaisten epäilevää suhdetta rasismiin ruokki myös heidän oman rodullisen asemansa epävarmuus. Suomalaiset olivat liittovaltion virallisissa rotuluokitteluissa valkoisia, mutta heidän rodullista kuntoisuuttaan myös epäiltiin. 1900-luvun alun amerikkalaisessa siirtolaisvastaisessa retoriikassa valkoiset eurooppalaisetkin jaettiin useisiin keskenään eriarvoisiin rotutyyppeihin. Suomalaisia saatettiin esimerkiksi pitää aasialaiseen mongolirotuun sekoittuneena kansana, minkä oletettiin selittävän heidän alhaista sivistystasoa ja taipumusta radikalismiin, Huhta kertoo.

Amerikansuomalaisen työväenlehdistön vahvasta rasisminvastaisesta eetoksesta huolimatta rotujen olemassaoloa tai niiden välisiä kehityseroja ei yleensä kiistetty. Tällaiseen rotuajatteluun kannustivat muun muassa sosialistien piirissä yleiset evoluutioteoriat. Myös marksilainen historiakäsitys ohjasi näkemään kapitalismin kehittäneet eurooppalaiset muita rotuja kehittyneempinä.

– Suomalaissosialistit pitivät esimerkiksi aasialaisia ja mustia työläisiä eurooppalaistaustaisia kehittymättömämpinä, joskin rotujenvälisten kehityserojen luonteesta ja merkityksestä oli eri käsityksiä. Toiset pitivät kehityseroja vaikeasti kiinni kurottavina ja kannattivat aasialaisten siirtolaisten maahantulokieltoja. Etenkin radikaalissa IWW-järjestössä ja kommunistipuolueessa ei-eurooppalaisten kansojen kehitysmahdollisuuksiin suhtauduttiin kuitenkin optimistisemmin. Globaalin kapitalismin uskottiin tasoittavan kehityserot nopeasti, Huhta kertoo.

Huhdan tutkimus osoittaa, että rodullinen ajattelu oli 1900-luvun alussa poliittista ja yhteiskunnallista kenttää laajasti lävistänyt ajattelutapa. Vaikka työväenliikkeen ajatellaan yleisesti korostaneen luokkaerojen merkitystä, jäsensivät rodulliset mielikuvat myös työväenliikkeen toimijoiden käsityksiä ihmistenvälisistä eroista. Amerikansuomalaisten rodullisen ajattelun juuria ei siis voi helposti palauttaa mihinkään yksittäiseen alkuperään, kuten esimerkiksi amerikkalaiseen rasismiin.

– Tutkimieni suomalaisradikaalien rodullinen ajattelu otti vaikutteita hyvin erilaisista aatehistoriallisista lähteistä, kuten esimerkiksi marksilaisuudesta, darvinismista, lehdistön lynkkauskuvauksista ja kommunistisen puolueen antirasistisesta retoriikasta. Ihmisryhmiä tyypittelevällä ajattelulla vaikuttaakin olevan huomattavan moninaiset aatehistorialliset juuret, mikä selittää rodullisen ajattelun ja rasismin muuntautumiskykyä myös nykyisyydessä, Huhta summaa.

FM Aleksi Huhta esittää väitöskirjansa Toward a Red Melting Pot: The Racial Thinking of Finnish-American Radicals, 1900–1938 julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 8. joulukuuta.

Vastaväittäjänä on professori Peter Kivisto (Augustana College, Illinois, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Taina Syrjämaa. Tilaisuus on englanninkielinen.

Huhta on syntynyt vuonna 1984 ja kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan yhteislukiosta vuonna 2003. Huhta suoritti korkeakoulututkintonsa vuonna 2011 Oulun yliopistossa. Väitöksen alana on yleinen historia. Huhta työskentelee ma. yliopistonlehtorina Turun yliopistossa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Näin teet heinäkuisen hernehummuksen

Kotimaisista herneistä on myös hummukseen. Tarvitset kaksi avocadoa, kolme desiä herneitä, valkosipulinkynnen, kaksi ruokalusikallista sitruunamehua, puoli teelusikallista juustokuminaa ja neljäsosa teelusikallista suolaa. Poista kivet avocadoista ja mittaa kaikki ainekset tehosekoittimeen.

Kiinalaisten sähköpolkupyörien väliaikainen polkumyyntitulli voimaan

Yritysten, jotka tuovat sähköpolkupyöriä Kiinasta, täytyy varautua siihen, että tuotteesta kannetaan polkumyyntitulli. Tavara luokitellaan CN-koodeihin 8711 60 10 ja ex 8711 60 90 (Taric-koodi 8711 60 90 10). EU:n virallisen lehden numerosta L 181/18.7.2018 voi tarkistaa, kuinka suuri polkumyyntitulli eri myyjien tuotteille on odotettavissa.

Avoimilla kylillä 90 000 osallistujaa

Saukonojalla vietettiin kylätapahtumaa vuonna 2014.

Avoimet kylät on valtakunnallinen tapahtumapäivä. Tänä vuonna mukana oli lähes 600 kylää ympäri Suomen. Seuraavaksi Avoimet kylät -päivää vietetään 8.6.2019.

Suurmarkkinoilla yli 90 000 kävijää

Suurmarkkinoilla vieraili yli 90 000 kiinnostunutta

Turun Kansainväliset Suurmarkkinat 18.-22. heinäkuuta sujuivat tapahtumavastaava Ari Kallaksen mukaan hyvin. Keskiviikko ja torstai olivat lupauksia herättäviä, perjantai sadepäivä ja lauantai sekä sunnuntai vilkkaita mutta helteisiä markkinapäiviä.

Urheilu

Jälkipeli: Kaikkien aikojen parhaat TPS-jalkapalloilijat

Heikki Mäki on nähnyt eniten TPS:n jalkapallo-otteluita. Hän on oikea henkilö arvioimaan, kuka on kaikkien aikojen paras TPS:n jalkapalloilija kautta aikain. Mäen valinta on Veikko Asikainen (kuvassa).

Tervaskanto Heikki Mäki (s. 1930) on oikea henkilö arvioimaan, ketkä ovat kaikkien aikojen parhaat Turun Palloseuraa edustaneet jalkapalloilijat. Mäki on nähnyt enemmän raitapaitojen pelejä kuin yksikään toinen.

Jälkipeli: Jukka Wihanto oli Turun NMKY:n menestysvuosien kummisetä

Jukka Wihanto oli Turun NMKY:n menestysvuosien tärkeä taustavaikuttaja. Hänen ansiostaan Turkuun saapui Amerikasta ensimmäinen musta ulkomaalaisvahvistus. Donald Crenshawin tullessa Turkuun vuonna 1972, koko kaupunki meni sekaisin koripallosta.

Turun NMKY:n menestyskausi 1970-luvun alussa on ainutlaatuista paikallista palloiluhistoriassa. Kausi muistetaan ensimmäisestä turkulaisesta koripallomestaruudesta, vastavalmistuneesta Kupittaan urheiluhallista ja ensimmäisten mustien miesten ilmaantumisesta kotimaan koripallokentille.

Puukkokatsomo: Kolumbialainen kysymysmerkki

Julian Guevara.

Muutokset PS Kemin kokoonpanossa toivat uutta verta myös FC Interin kokoonpanoon. Kemiläisten uusi päävalmentaja David Hannah painotti muun muassa taannoin TPS-ottelun jälkeen, että Kemin pukukopissa ovien täytyy käydä molempiin suuntiin. Ja niin on käynytkin.

Helmi Murto ja Juho Kanerva telinevoimistelun EM-kilpailuihin

Helmi Murto.

Suomalaisvoimistelijat suuntaavat 2.–12. elokuuta Glasgow’ssa käytäviin telinevoimistelun EM-kilpailuihin. EM-kilpailut ja niissä käytävät joukkuekilpailut ovat Suomen kannalta tärkeä välietappi valmistauduttaessa kauden pääkilpailua Dohan MM-kilpailuja (25.10.–3.11.) varten.

Täysosuma
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.