Viikkorahat maksetaan edelleen käteisenä

Peräti 80 prosenttia vanhemmista maksaa viikkorahat käteisenä, vaikka käteisen käyttö vähenee kovaa vauhtia, kertoo Dansken tuore Mun rahat -kyselytutkimus. Kyselytutkimuksessa selvitettiin 7–12-vuotiaiden lasten viikkorahoja ja vanhempien lapsilleen antamaa talouskasvatusta Pohjoismaissa.

Viikkorahaa maksavista suomalaisvanhemmista 81 prosenttia maksaa viikkorahan käteisenä. Pohjoismaista Suomessa käytetäänkin eniten käteistä viikkorahoihin, kun taas Ruotsissa vain 57 prosenttia viikkorahaa antavista vanhemmista antaa rahan käteisenä. Norjassa sama osuus on 62 prosenttia ja Tanskassa 68. Ruotsissa neljännes vanhemmista siirtää viikkorahan pankkitilille, kun Suomessa tämä osuus jää yhdeksään prosenttiin.

– Käteisen käyttö vähenee Pohjoismaissa kovaa vauhtia. Vaikka fyysinen raha antaa kouriin tuntuvan näkymän rahan määrään, se ei valmista lasta digitaalisen rahan maailmaan, jossa me kaikki toimimme”, huomauttaa Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Kyselytutkimuksen mukaan viikkorahojen käyttökohteita seuraa ainakin jossain määrin yli 60 prosenttia suomalaisista vanhemmista. Dansken MunRahat-mobiilipankki auttaa vanhempia ymmärtämään paremmin lapsen rahankäyttöä. Lapsen puhelimessa toimiva MunRahat yhdistetään vanhemman mobiilipankkiin, jolloin vanhemmalla on näkymä lapsen rahatilanteeseen ja käyttökohteisiin.

– Sovelluksen etu käteiseen rahaan verrattuna on myös se, että siinä lapsi voi itse seurata, mihin rahat kuluttaa ja toisaalta säästämistään, Appelqvist sanoo.

Suomalaista lapsista kolmella neljäsosalla on pankkitili, mutta kortti on vain 14 prosentilla.

Vanhempien mukaan viikkorahan antamisen tarkoitus on opettaa lapsille vastuullisuutta talousasioissa ja työskentelemään rahan eteen. Suomalaisille vanhemmille viikkorahan yleisin syy on opettaa, että lapsen täytyy tehdä töitä rahan eteen. 45 prosenttia suomalaisvanhemmista pitää yhtenä viikkorahan tarkoituksista taloudellisen vastuun opettamisen, kun Ruotsissa osuus on 66 prosenttia vanhemmista.

Valtaosalla lapsista viikkoraha on vastikkeellista. Suomalaisista vanhemmista 54 prosenttia pitää viikkorahaa ”palkkana” tehdyistä kotitöistä. Tavallisimmat viikkorahaan liitetyt tehtävät ovat oman huoneen siivoaminen, kotityöt ja läksyjen tekeminen.

– Viikkorahalla voidaan opettaa lasta pitkäjänteisyyteen säästämisen kautta, mutta yhtälailla että kuluttaminen on valintojen tekemistä. Rahan rajallisuutta, mahdollisuuksia täynnä olevassa maailmassa, on hyvä jo varhaisessa vaiheessa oppia. Kun se on loppu, niin se on loppu, eikä sitä tule lisää, talousasiantuntija Nina Nordlund sanoo.

Suomalaiset vanhemmat kokevat talousasioista puhumisen muiden Pohjoismaiden vanhempia vaikeammaksi. Vain puolet vanhemmista kokee olevansa pätevä puhumaan lapsilleen raha-asioista. Ruotsissa tämä osuus on 64 prosenttia. Vain noin joka neljäs suomalainen vanhempi puhuukin raha-asioista lapsensa kanssa paljon.

– Jos vanhemmat vaikenevat rahasta, siitä voi jäädä pelottava mielikuva lapselle. Rahasta on hyvä puhua luonnollisesti muun kasvatuksen ohella. Ruokakaupassa voidaan keskustella hinnoista ja valinnoista. Voidaan rehellisesti kertoa, ettei osteta jotain, koska säästetään johonkin muuhun. Lapselle ei pidä kuitenkaan pidä perheen taloushuolia kaataa, Nordlund sanoo.

Viikkorahan määrä on Suomessa viisi euroa viikossa. Kaksi kolmesta vanhemmasta antaa vähemmän kuin viisi euroa.

Viikkorahan suuruudessa on alueellisia eroja. Pääkaupunkiseudulla lapset saavat yleensä enemmän viikkorahaa kuin muualla maassa. Pääkaupunkiseudulla lapset saavat keskimäärin 7,4 euroa, kun Suomen muissa osissa viikkoraha on keskimäärin 4,1–4,8 euroa.

Pienimmät viikkorahat annetaan Länsi-Suomessa, jossa viikkoraha on keskimäärin noin 4,40 euroa. Uudellamaalla viikkoraha on keskimäärin 6,10 euroa, Etelä-Suomessa 4,86 euroa ja Itä-Suomessa 4,63 euroa.

Jos lapsi ei motivoidu vastikkeellisesta (esimerkiksi kotitöihin sidotusta) viikkorahasta, niin riski on että lapsi ei opi säästämistä ja kuluttamista viikkorahan kautta ja kaiken lisäksi kotityötkin jäävät tekemättä. Silloin kannattaa harkita vastikkeettoman viikkorahan antamista.

Viikkoraha voidaan antaa ”kolmella kirjekuorella”, eli yksi osa viikkorahasta laitetaan säästöön, yksi lahjoitukseen ja loput saa tuhlata. Säästöillä lapsi oppii pitkäjänteisyyttä, tuhlauksella rahoista nauttimisesta ja lahjoituksesta, että rahalla voidaan tehdä hyvää ja auttaa muita.

Kun lapsi on hieman vanhempi, voidaan siirtyä kuukausirahaan. Määrä nousee, mutta samalla myös vastuu. Rahalla maksetaan silloin myös sellaisia eriä, joita vanhemmat ovat aikaisemmin kustantaneet, kuten välipaloja tai bussimatkoja. Sijoittaminen kannattaa ottaa tässä vaiheessa kuvioon.

Nuorta kannattaa opettaa korkoa korolle -vaikutuksesta sekä positiivisessa mielessä sijoittamisen kautta, mutta myös varoittaa sen negatiivisesta vaikutuksesta, kuten mitä pikavipit voivat aiheuttaa.

Vanhempien mielestä lasten tulisi alkaa saada viikkorahaa 9-vuotiaana. 77 prosenttia suomalaisvanhemmista antaa viikkorahaa lapsilleen. Länsi-Suomessa osuus on 75 prosenttia.

7–9-vuotiaiden viikkoraha on keskimäärin 4,5 euroa, kun 10–12-vuotiailla se on keskimäärin 5,75 euroa.

Viikkorahaa maksavista suomalaista vanhemmista viikkorahan käteisenä maksaa 81 prosenttia. Länsi-Suomessa osuus on 89 prosenttia.

Mitä korkeammin koulutettu vanhempi on, sitä enemmän lapsi saa viikkorahaa. Koulutustasojen välillä oli selvästi suuremmat erot kuin tulotasojen välillä.

Tutkimuksen teki Danske Bankin tilauksesta YouGov. Siihen vastasi noin tuhat 7–12-vuotiaan lapsen vanhempaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Suomeen kaksi 582 528 euron voittoa Eurojackpotista

Eurojackpotin päävoitto meni perjantain arvonnassa Ruotsiin ensimmäistä kertaa pelin historiassa. Kierroksella 29/2018 löytyi yksi 5+2 -täysosuma, jolla 22,7 miljoonan euron voitto matkaa naapurimaahan. Suomeen saatiin kaksi 582 528 euron voittoa 5+1 -tuloksilla. Suomen voitot menivät jyväskyläläiselle mobiilipelaajalle sekä Espooseen Laajalahden Alepan viiden osuuden porukalle. Ensi viikolla Eurojackpotin potissa on noin kymmenen miljoonaa euroa.

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle avattu panimoravintola

Rami Aarikka ja Aki Wahlman.

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on tehnyt uuden aluevaltauksen juomien valmistamisen rinnalle. Panimoravintola Kukko avattiin tehtaan kupeeseen rakennetulle terassille perjantaina 13. heinäkuuta. Ideasta avajaisiin kului vain kuusi viikkoa.

Laulutaksi herättää huomiota maailmalla

Fortum Singalong Shuttlesta ovat kirjoittaneet jo muun muassa The New York Times ja Mashable. Kyseessä on maailman ensimmäinen kyyti, joka maksetaan laulamalla. Sähköautoilla ajettava palvelu nautti suurta suosiota Ruisrockissa.

Ruisrockissa oli tarjolla erilainen tapa matkustaa Turun keskustasta festivaalialueelle. Laulamalla maksettavan Fortum Singalong Shuttlen sähköautot kyyditsivät kävijöitä Aurajokirannasta tapahtuma-alueelle festivaaliviikonlopun ajan.

Sähköt palautuneet myös Satavaan

Turku Energian mukaan sähkönjakeluhäiriö uusiutui Satavan alueella kello 13.38. Sähköt palautettiin kello 14.46.

Urheilu

Helmi Murto ja Juho Kanerva telinevoimistelun EM-kilpailuihin

Helmi Murto.

Suomalaisvoimistelijat suuntaavat 2.–12. elokuuta Glasgow’ssa käytäviin telinevoimistelun EM-kilpailuihin. EM-kilpailut ja niissä käytävät joukkuekilpailut ovat Suomen kannalta tärkeä välietappi valmistauduttaessa kauden pääkilpailua Dohan MM-kilpailuja (25.10.–3.11.) varten.

Wilhelm Hammarberg ÅIFK:n käsipallomiehistön takalinjoille

ÅIFK:n käsipallomiehistö on tehnyt pelaajasopimuksen takarakentaja Wilhelm Hammarbergin kanssa. P98-maajoukkueen kanssa heinäkuun lopun EM-kilpailuihin valmistautuva ”Wiltsu” saapuu Turkuun elokuun alusta vahvistamaan edustusjoukkueen rinkiä. P98:n mukana Makedoniaan 18. heinäkuuta on kutsuttu edustusmiehistöstä myös Isak Lehvonen . Myös Hammarbergin kasvattajaseura on Grankulla IFK.

Mikael Hakalalle pronssia juniorien MM-kisoissa

Mikael Hakala.

Suomalaiset frisbeegolfaajat niittivät menestystä kahdessa maineikkaassa tapahtumassa viime viikolla. Turkulaista Frisbeegolfseura 7k:ta edustava Mikael Hakala voitti pronssia frisbeegolfin junioreiden MM-kilpailuissa. Nummelan frisbeeseuran Eveliina Salonen pokkasi samaan aikaan uransa ensimmäisen PDGA Major -kilpailun voiton Tsekissä järjestetystä Konopiště Openista.

Otteluanalyysi: Inter taisteli vajaalla komea voiton

Mika Mäkitalo oli Interin ratkaisupelaajia.

Se oli omituinen ottelu. Inter meni vartissa kahden maalin johtoon SJK:n puolustuksen virheistä. Sen jälkeen se puolusti. Toisen puoliajan se puolusti vajaalla, sillä Abdoulie Mansally hommasi itselleen ensimmäisen puoliskon lopuksi tyhmästi ja tarpeettomasti toisen kortin keskialueella vaarattomassa tilanteessa.

Täysosuma
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.