Metsäkurjenpolvessa harvinaisia tanniineja

Anu Tuominen. Anu Tuominen. Kuva: Turun yliopisto

Metsäkurjenpolven sisältämät tanniinit, flavonoidit ja muut fenoliset yhdisteet vaihtelevat merkittävästi kasvin eri osissa. Turun yliopistossa väittelevä Anu Tuominen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että puolustusyhdisteiden kasvinsisäisen jakaantumisen ja kasvukauden aikaisen pitoisuuden tunteminen on tärkeää, jotta kasvia voidaan hyödyntää luontaistuotteissa tai arvioida yhdisteiden roolia ekologisissa kasvi–kasvinsyöjä-vuorovaikutuksissa.

Suomessa yleisesti metsissä, niityillä ja tienvarsilla kasvava metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum) on erittäin tanniinipitoinen kasvi. Tanniinit ovat yksi fenolisten yhdisteiden alaluokka, joka voidaan edelleen jakaa proantosyanidiineihin ja hydrolysoituviin tanniineihin. Tuominen kehitti työssään analyysimenetelmiä, joilla hän tutki tanniinien ja muiden polyfenolien jakaantumista metsäkurjenpolven kukkien heteistä, emeistä, terälehdistä, verholehdistä ja siemenistä sekä peruselimistä eli lehdistä, varsista ja juurista.

– Tutkimuksessani paljastui metsäkurjenpolven kemiallinen monimuotoisuus. Tunnistin kasvinosista kaikkiaan kuutisenkymmentä yhdistettä. Havaitsin, että kasvisuvun mukaan nimetty geraniini, jota ei löydy juurikaan muista kuin kurjenpolvikasveista, sekä muut ellagitanniinit ovat vallitseva yhdisteryhmä kaikissa metsänkurjenpolven maanpäällisissä vihreissä osissa, Tuominen toteaa.

Kasvin eri osista löytyi runsaasti erilaistuneita fenolisia yhdisteitä.

– Emeihin esimerkiksi kertyy gallotanniineja, heteisiin rikastuu flavonoideja, terälehdissä on aivan omanlaisiaan hydrolysoituvia tanniineja, kun taas siemeniin ja juuriin rikastuu erityyppisiä ja -kokoisia pitempiketjuisia tanniineja, Tuominen summaa.

Fenolisilla yhdisteillä on kasveissa monenlaisia tehtäviä. Esimerkiksi flavonoidit suojaavat haitalliselta UV-säteilyltä ja toimivat väriä antavina pigmentteinä. Tanniinit toimivat kasvissa puolustusyhdisteinä hyönteissyöjiä vastaan.

– Kurjenpolven pääyhdisteellä geraniinilla ei ole tanniinimaista ihmissuuta kuivattavaa ominaisuutta. Luonnonlääketieteessä kurjenpolvikasvien uutteita käytetäänkin paljon esimerkiksi ripulin hoitoon ja antibakteerisena suuhuuhteena, Tuominen kertoo.

Teen ja marjojen sisältämien fenolisten yhdisteiden terveyttä edistävien vaikutusten katsotaan johtuvan niiden kyvystä toimia antioksidanttina, hapettumisenestoaineena.

– Toisaalta joissakin olosuhteissa tanniinit voivat toimia myös pro-oksidantteina, jolloin ne edesauttavat haitallisia hapettumisreaktioita. Tutkimuksessani havaitsin, että metsäkurjenpolven lehti-, emi- ja juuriuutteet osoittivat voimakasta antioksidantti- ja pro-oksidanttiaktiivisuutta. Bioaktiivisia yhdisteitä kertyi siis etenkin niihin kasvinosiin, jotka ovat alttiita kasvinsyöjien hyökkäyksille tai tärkeitä kasviyksilön selviytymisen kannalta, Tuominen kertoo.

Metsäkurjenpolven terälehdistä Tuominen löysi uuden hydrolysoituvien tanniinien ryhmän, jotka nimettiin kasvin tieteellisen nimen mukaan sylvatiineiksi. Niitä ei löytynyt muista kasvinosista.

– Sylvatiinien rakenteissa oli samankaltaisuutta terälehtien violetin värin antavan antosyaanipigmentin kanssa. Tästä minulle heräsi ajatus kehittää bioaktiivisuusmenetelmä, jolla voidaan tutkia sylvatiinien kykyä toimia terälehtien antosyaanien kopigmenttinä, Tuominen kertoo.

Kopigmentti on väritön yhdiste, joka vahvistaa pigmentin väriä ja pysyvyyttä. Mitatuista sylvatiineista kaksi vahvistivat voimakkaasti terälehtiuutteiden violettia sävyä.

– Tämä antaa viitteitä siitä, että hydrolysoituvilla tanniineilla voisi olla kasvissa pölyttäjiä houkutteleva tehtävä, Tuominen kiteyttää.

Kasvukausi ja kukkaosien kasvuvaihe vaikuttavat tanniinipitoisuuksien vaihteluun

Kurjenpolvikasvien tanniinipitoisuuksissa ei ole aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu huomattavia kasvukaudenaikaisia eroja. Tuomisen tutkimuksessa metsäkurjenpolven pääyhdisteen, geraniinin, pitoisuus pysyi lehdissä tasaisena koko kasvukauden ajan.

– Kun tutkin erikseen myös muut kasvin osat ja käytin erittäin tarkkoja massaspektrometrisiä menetelmiä, havaitsin muissa pienyhdisteissä kasvukauden aikaista vaihtelua. Nuorissa lehdissä keväällä oli esimerkiksi huomattavasti enemmän galloyyliglukooseja kuin isoissa vanhoissa lehdissä, kun taas joidenkin hydrolysoituvien tanniinien pitoisuus kasvoi syksyä kohden, Tuominen kertoo.

Kukkien emeissä gallotanniinipitoisuus moninkertaistui, kun emi alkoi pölytyksen jälkeen kehittyä hedelmäksi. Gallotanniinien korkea pitoisuus saattaa suojella emin sisällä kehittyviä siemeniä kasvinsyöjiltä.

– Fenolisten yhdisteiden kasvinsisäinen jakaantuminen, kasvukauden ja -vaiheen aikainen vaihtelu sekä biologinen aktiivisuus kuvastavat, kuinka erityyppisillä tanniineilla voi olla erilaisia tehtäviä kasvin ja esimerkiksi sen pölyttäjien, kasvinsyöjien ja kasvitautien aiheuttajien välisissä vuorovaikutuksissa, Tuominen kiteyttää.

FM Anu Tuominen esittää väitöskirjansa Tannins and other polyphenols in Geranium sylvaticum: Identification, intraplant distribution and biological activity julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 5. ta,,ikuuta.

Vastaväittäjänä on professori Kristiina Wähälä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Juha-Pekka Salminen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Tuominen on syntynyt vuonna 1979 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Tammerkosken lukiossa Tampereella vuonna 1998. Tuominen suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) Turun yliopistossa vuonna 2006. Väitöksen alana on luonnonyhdisteiden kemia. Tuominen työskentelee Bayer Oy:ssä tutkijana.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7050-6.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Turusta bussilla Karjurockiin

Karjurock pyrkii erottautumaan kotimaisista festivaaleista maatilamiljöön avulla.

Lokalahdella rokataan tällä viikolla torstaista 19. heinäkuuta lauantaihin 21. heinäkuuta perinteisen Karjurockin merkeissä. Myös Turusta järjestetään bussikuljetuksia festivaaleille. Perjantaina kuljetukset lähtevät linja-autoaseman laiturilta 9 kello 15 ja 17.30.

Voiko ulkomailta hankkia lääkkeitä Suomeen?

Lääkevalmisteiden hankkiminen ja vastaanottaminen postitse Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolisesta valtiosta on kielletty.

Voiko ulkomailta hankkia lääkkeitä Suomeen? Perusperiaate on: laillinen valmiste lailliselta myyjältä omaan lääkitykseen, muistuttaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Kun matkustaa ulkomaille, niin kannattaa ottaa etukäteen selvää mahdollisista rajoituksista kohdemaassa.

Vakuutuspetoksia tehtaillaan arviolta 30 miljoonan euron edestä

Vakuutuspetoksissa tekotapojen kirjo on suuri: silmälaseista tuhopolttojen kautta valekuolleisiin. Vahinkoja lavastetaan, tehdään tahallaan tai liioitellaan. Kun vahinkoilmoitukseen liittyy petosepäily tai muuta merkittävää epäselvyyttä, vahinkokäsittelyyn tulevat usein mukaan vakuutustutkijat, kansanomaisemmin vakuutusetsivät.

Turun lentoasemalla hyvä alkuvuosi

Turun lentokentän matkustajamäärä on kasvanut alkuvuoden aikana.

Turun lentoaseman matkustajamäärät ovat kasvaneet alkuvuonna. Kuuden ensimmäisen kuukauden jälkeen kokonaismatkustajamäärä on 188 319, jossa on kasvua 15,5 prosenttia.

Naantalin taidehuoneella avataan kesäkauden neljäs näyttely

Miia Westerlund.

Naantalin taidehuoneella avataan 24. heinäkuuta kesäkauden neljäs näyttely Meistä tuli Onnellisia . Näyttelyssä on esillä kuvataiteilija Miia Westerlundin dokumentaarisia valokuvia, jotka taiteilija on ottanut vuonna 1984 Naantalin Maijamäen yläasteelta valmistuneista luokkakavereistaan.

Urheilu

Wilhelm Hammarberg ÅIFK:n käsipallomiehistön takalinjoille

ÅIFK:n käsipallomiehistö on tehnyt pelaajasopimuksen takarakentaja Wilhelm Hammarbergin kanssa. P98-maajoukkueen kanssa heinäkuun lopun EM-kilpailuihin valmistautuva ”Wiltsu” saapuu Turkuun elokuun alusta vahvistamaan edustusjoukkueen rinkiä. P98:n mukana Makedoniaan 18. heinäkuuta on kutsuttu edustusmiehistöstä myös Isak Lehvonen . Myös Hammarbergin kasvattajaseura on Grankulla IFK.

Mikael Hakalalle pronssia juniorien MM-kisoissa

Mikael Hakala.

Suomalaiset frisbeegolfaajat niittivät menestystä kahdessa maineikkaassa tapahtumassa viime viikolla. Turkulaista Frisbeegolfseura 7k:ta edustava Mikael Hakala voitti pronssia frisbeegolfin junioreiden MM-kilpailuissa. Nummelan frisbeeseuran Eveliina Salonen pokkasi samaan aikaan uransa ensimmäisen PDGA Major -kilpailun voiton Tsekissä järjestetystä Konopiště Openista.

Otteluanalyysi: Inter taisteli vajaalla komea voiton

Mika Mäkitalo oli Interin ratkaisupelaajia.

Se oli omituinen ottelu. Inter meni vartissa kahden maalin johtoon SJK:n puolustuksen virheistä. Sen jälkeen se puolusti. Toisen puoliajan se puolusti vajaalla, sillä Abdoulie Mansally hommasi itselleen ensimmäisen puoliskon lopuksi tyhmästi ja tarpeettomasti toisen kortin keskialueella vaarattomassa tilanteessa.

Täysosuma
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.