Ruskean rasvan puute diabeteksen riskitekijä

Milja Holstila. Milja Holstila.

Ruskea rasva on ”rikkinäistä” rasvaa, joka ei varastoi energiaa, vaan polttaa sitä suoraan lämmöksi. Samalla se poistaa verestä haitallista kolesterolia ja lisää energiankulutusta. Ruskean rasvan tutkiminen ja ymmärtäminen on tärkeää, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää liikalihavuuden ja diabeteksen mekanismeja ja kehittää niihin hoitomenetelmiä.

Tähän asti ruskeaa rasvaa on tutkittu positroniemissiotomografialla (PET), jossa käytetään radioaktiivista säteilyä. LL Milja Holstilan Turun yliopistossa tarkastettavan radiologian väitöskirjan tuloksista kuitenkin selviää, että magneettitutkimus on turvallisempi, halvempi ja helpommin saatavissa oleva tutkimusmenetelmä ruskean rasvan arviointiin.

Holstila kuvasi väitöstutkimuksessaan Turun Valtakunnallisessa PET-keskuksessa normaalipainoisia vapaaehtoisia sekä ylipainoisia potilaita magneettikuvauksella ja vertasi magneettikuvia positroniemissiotomografialla saatuihin tuloksiin sekä kudoksesta otettuihin koepaloihin.

Holstilan väitöstutkimus osoitti, että magneettikuvauksella voidaan erottaa ruskea rasvakudos tavanomaisesta valkoisesta rasvasta sekä lihaskudoksesta. Kudoksen rasvapitoisuutta voidaan todennäköisesti käyttää sen aktiivisuuden mittarina: mitä vähemmän ruskeassa rasvakudoksessa on rasvaa, sitä enemmän siinä on rasvan polttamiseen osallistuvia soluelimiä.

– Vastasyntyneillä ruskea rasvakudos on tärkeää lämmönsäätelyssä. Aikaisemmin on ajateltu, ettei aikuisilla ihmisillä olisi ruskeaa rasvakudosta, mutta vuonna 2009 julkaistuissa käänteentekevissä tutkimusartikkeleissa todistettiin sen olemassaolo myös aikuisilla. Turun PET-keskus on ollut aktiivisessa roolissa ruskean rasvan tutkimuksessa alusta alkaen, ja se oli tärkeässä osassa myös näissä artikkeleissa, Holstila kertoo.

Ruskeaa rasvakudosta on nuorilla ihmisillä enemmän kuin yli 30-vuotiailla ja hoikilla runsaammin kuin lihavilla. Se kuluttaa runsaasti energiaa polttaessaan rasvaa, parantaa elimistön sokeritasapainoa ja vähentää haitallisen kolesterolin määrää.

– Mikäli saisimme tämän kudoksen aktivoitua maksimaalisesti, olisimme hoikempia ja terveempiä, eikä meidän tarvitsisi palella talvellakaan. Ruskeaa rasvakudosta voi myös treenata, melkein kuin lihaksia. Säännöllisellä kylmäaltistuksella saadaan ruskean rasvan määrää lisättyä ja sen rasvapitoisuutta alennettua. Tutkimukseemme osallistui eräs innokas avantouimari, jolla oli aivan hurja määrä ruskeaa rasvaa, Holstila naurahtaa.

Holstila kehitti ja testasi tutkimuksessaan magneettikuvausmenetelmiä ruskean rasvan tutkimusta varten. Samankaltaista työtä on tehty myös eri puolilla maailmaa.

– On hienoa ajatella, että omat varsin pienellä ja erikoistuneella alalla saadut tutkimustulokset ovat osa laajempaa lihavuustutkimustyötä, joka voi tulevaisuudessa ehkä vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään, Holstila huomauttaa.

Holstilan aloittaessa tutkimustaan vuonna 2008 ruskean rasvakudoksen tutkimus ihmisillä oli vasta lapsenkengissä. Jo tutkimuksen alussa heräsi ajatus, että magneettikuvaus, jota laajasti käytetään potilailla erilaisten sairauksien ja vammojen diagnosoinnissa, olisi turvallinen ja tarkka menetelmä myös ruskean rasvan tutkimiseen. Magneettikuvauksessa on hyvä pehmytkudoskontrasti, ja menetelmä käyttää magneettikenttiä radioaktiivisen säteilyn sijasta.

Holstila vertaili väitöstutkimuksessaan erilaisia magneettikuvausmenetelmiä, jotka perustuvat erilaisiin fysikaalisiin ilmiöihin kudoksessa. Tärkeimpinä menetelminä käytössä olivat kemialliseen siirtymään sekä kudoksen T2-ajan kartoitukseen perustuvat kuvaukset.

Magneettikuvaus perustuu kudoksen vety-ytimien virittämiseen ulkoisella magneettikentällä. Kemiallisen siirtymän kuvantaminen perustuu siihen, että näillä vety-ytimillä on erilainen ympäristö riippuen siitä, sijaitsevatko ne rasva- vai vesimolekyylissä. Tämä vaikuttaa niiden pyörimisfrekvenssiin, ja tätä eroa voidaan mitata. T2*-aika on puolestaan kudoksen ominaisuus, joka kertoo, kuinka nopeasti kudoksen vetymolekyylit ajautuvat epäjärjestykseen sen jälkeen, kun niiden pyöriminen on tahdistettu ulkoisella magneettipulssilla. Tutkimuksessa molemmat menetelmät osoittautuivat toimiviksi ja täydensivät toisiaan.

– Magneettikuvaus on ajatuksena suorastaan runollinen. Elimistömme molekyylit ovat kuvauksessa hetken aikaa harmoniassa, ne ovat samansuuntaisia ja samassa tahdissa. Sitten palaamme taas luonnolliseen olotilaamme eli epäjärjestykseen. Magneettikuvauksen signaali eli kuva syntyy tästä, Holstila selittää.

Holstila totesi väitöstutkimuksessaan ruskean rasvan rasvapitoisuuden olevan itsenäinen merkki kehon insuliiniherkkyydestä. Näin ollen ruskean rasvan vähäisyys olisi sinällään diabeteksen riskitekijä.

– Jo pitkään on tiedetty, että kaikki lihavuus ja kaikki rasva eivät ole samanlaista. Erityisen vaarallisena on pidetty sisäelinten ympärillä sijaitsevaa ns. viskeraalirasvaa, jonka määrä on keskivartalolihavuudessa lisääntynyt, Holstila kertoo.

Holstila mittasi tutkimuksessaan tarkasti magneettikuvauksella erikseen ihonalaisen rasvan sekä viskeraalirasvan määrää. Tuloksista kävi ilmi, että ruskea rasva vaikutti laskennalliseen diabetesriskiin, vaikka näiden tunnettujen riskitekijöiden vaikutus eliminoitiin.

– Tutkimustulos painottaa sitä, että lihavuuden ja diabeteksen syy-seuraussuhteet ovat monimuotoisia. Nämä ovat yleisiä sairauksia, jotka aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä ja suuret kustannukset yhteiskunnalle. Jotta voisimme jatkossa kehittää uusia innovatiivisia hoitomenetelmiä, tulee meidän ensin ymmärtää näitä mekanismeja, Holstila toteaa.

Holstilan väitöstutkimuksen tulosten perusteella ruskea rasva saadaan magneettikuvauksella erottumaan tavanomaisesta valkoisesta rasvasta ilman aikaa vievää ja potilaalle epämiellyttävää kylmäaltistusta. Kudos näkyy anatomisena rakenteena riippumatta siitä, onko se aktivoitunut.

Toisaalta muiden asiasta julkaistujen tutkimusten perusteella ruskeassa rasvassa aktivaation myötä tapahtuvia vähäisiä muutoksia voidaan niitäkin arvioida toistetuilla magneettikuvauksilla. Magneettikuvausta voidaan toistaa samassa tutkimuksessa jatkuvasti, jolloin saadaan dynaaminen kuva kylmäaltistuksen aiheuttaman aktivaation myötä tapahtuvista muutoksista. Kuvauksia voidaan myös tehdä useilla eri kerroilla, jolloin voidaan tarkkailla esimerkiksi mahdollisten hoitojen ja elintapamuutosten aiheuttamaa kehitystä.

– Magneettikuvaus menetelmänä on monikäyttöinen, ja sillä voidaan tehdä monenlaisia kokeiluja, kun tiedetään sen olevan turvallinen, Holstila pohtii.

Holstila esittää väitöskirjansa Multimodality Imaging of Brown Adipose Tissue julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 20. huhtikuuta.

Vastaväittäjänä on professori Osmo Tervonen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Riitta Parkkola (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Holstila on syntynyt vuonna 1979 ja kirjoitti ylioppilaaksi Liedon lukiossa vuonna 1998. Holstila suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2004. Väitöksen alana on radiologia. Holstila työskentelee Turun yliopistollisen keskussairaalan kuvantamiskeskuksessa tuki- ja liikuntaelimistön radiologian erikoislääkärinä.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7188-6.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Uimari menehtyi Hovirinnassa elvytysyrityksistä huolimatta

Vuonna 1984 syntynyt mies hukkui torstaina myöhään iltapäivällä Kaarinan Hovirinnassa, kertoo Turun Sanomat. Hänet saatiin vedestä ja häntä elvytettiin, mutta hän menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta.

Yritysneuvonnasta uutta apua

Uusyrityskeskuksen kautta perustetut yritykset menestyvät keskimääräistä paremmin, neljä viidestä uudesta yrityksestä on yhä toiminnassa viiden vuoden kuluttua.

TS: Uimari joutui hätään Kaarinan Hovirinnassa

Pelastuslaitoksen sukeltajat ovat hakeneet vedestä Kaarinan Hovirinnassa Uimarannantiellä hätään joutunee uimarin, jota jouduttiin elvyttämään, kertoo Turun Sanomat .

Suomen sähköjärjestelmän sähköpulatilanne päättynyt

Fingrid varoitti torstaina aamulla, että sähkön kotimainen tuotanto ja tuonti eivät mahdollisesti riitä kattamaan sähkönkulutusta ja sähköpulatilanne on mahdollinen. Olkiluodon sähköaseman korjaukset ovat edistyneet päivän aikana hyvin eikä sähköpulaa pidetä enää todennäköisenä.

Tuotantoeläinten hyvinvointi ja ruoan puhtaus kiinnostavat kuluttajia

Ruoan vastuullisuudella on merkitystä valtaosalle ruokaostoksia tekevistä suomalaisista. Kuluttajat kiinnittävät huomiota etenkin ruoan kotimaisuuteen, eläinten hyvinvointiin, ruoan puhtauteen sekä ympäristöystävällisiin tuotantotapoihin.

Perjantaiksi luvassa sade- ja ukkoskuuroja

Helteinen ja aurinkoinen sää jatkuu vielä torstaina koko maassa, kertoo ilmatieteen laitos. Sade- ja ukkoskuuroja leviää perjantaina maan eteläosaan.

Näin tunnistat sinilevän

Sinilevätilanne 18.7.2018 satelliittikuvalta: Sinileväkukintoja Ahvenanmaan ja Saaristomeren alueella.

Sinileväkukinnat ovat olleet poikkeuksellisen runsaita Suomenlahdella sekä Saaristomeren etelä- ja kaakkoisosissa. Sinilevien määrä on lisääntynyt myös Ahvenanmaan lounais- ja eteläpuolella. Järvillä runsaita sinileväkukintoja esiintyy pääasiassa Etelä-Suomen alueella, mutta levähavaintoja on tehty lähes koko Suomessa Lappia lukuun ottamatta.

Urheilu

Helmi Murto ja Juho Kanerva telinevoimistelun EM-kilpailuihin

Helmi Murto.

Suomalaisvoimistelijat suuntaavat 2.–12. elokuuta Glasgow’ssa käytäviin telinevoimistelun EM-kilpailuihin. EM-kilpailut ja niissä käytävät joukkuekilpailut ovat Suomen kannalta tärkeä välietappi valmistauduttaessa kauden pääkilpailua Dohan MM-kilpailuja (25.10.–3.11.) varten.

Wilhelm Hammarberg ÅIFK:n käsipallomiehistön takalinjoille

ÅIFK:n käsipallomiehistö on tehnyt pelaajasopimuksen takarakentaja Wilhelm Hammarbergin kanssa. P98-maajoukkueen kanssa heinäkuun lopun EM-kilpailuihin valmistautuva ”Wiltsu” saapuu Turkuun elokuun alusta vahvistamaan edustusjoukkueen rinkiä. P98:n mukana Makedoniaan 18. heinäkuuta on kutsuttu edustusmiehistöstä myös Isak Lehvonen . Myös Hammarbergin kasvattajaseura on Grankulla IFK.

Mikael Hakalalle pronssia juniorien MM-kisoissa

Mikael Hakala.

Suomalaiset frisbeegolfaajat niittivät menestystä kahdessa maineikkaassa tapahtumassa viime viikolla. Turkulaista Frisbeegolfseura 7k:ta edustava Mikael Hakala voitti pronssia frisbeegolfin junioreiden MM-kilpailuissa. Nummelan frisbeeseuran Eveliina Salonen pokkasi samaan aikaan uransa ensimmäisen PDGA Major -kilpailun voiton Tsekissä järjestetystä Konopiště Openista.

Otteluanalyysi: Inter taisteli vajaalla komea voiton

Mika Mäkitalo oli Interin ratkaisupelaajia.

Se oli omituinen ottelu. Inter meni vartissa kahden maalin johtoon SJK:n puolustuksen virheistä. Sen jälkeen se puolusti. Toisen puoliajan se puolusti vajaalla, sillä Abdoulie Mansally hommasi itselleen ensimmäisen puoliskon lopuksi tyhmästi ja tarpeettomasti toisen kortin keskialueella vaarattomassa tilanteessa.

Täysosuma
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.