Maalämmön hyödyntäminen painottuu tulevaisuudessa aiempaa enemmän suuriin kiinteistöihin

Ville Lauttamäki. Ville Lauttamäki. Kuva: Turun yliopisto

Ville Lauttamäki tarkasteli tulevaisuudentutkimuksen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan maa- ja kalliolämmön eli geoenergian toteutunutta hyödyntämiskehitystä sekä tämän energiamuodon tulevaisuutta Suomessa. Tutkimuksessa todetaan energiamarkkinoiden olosuhteiden, geoenergian kustannustehokkuuden ja sen hyödyntämiseen liittyvän palvelutarjonnan vaikuttaneen ja vaikuttavan myös jatkossa geoenergian suosioon.

Maalämpö tuli kiinteistöjen lämmitysratkaisujen markkinoille Suomessa ensimmäistä kertaa 1970-luvun energiakriisien aikoihin. Edullinen energia ja osittainen energiaomavaraisuus olivat argumentteja, joilla tätä energiaratkaisua markkinoitiin tuolloin erityisesti öljylämmitteisille pientaloille ja maatalouskiinteistöille.

– Geoenergialaitteistojen myynti kasvoi aina 1980-luvun ensimmäisiin vuosiin asti, jolloin öljyn hinnan lasku sekä joidenkin laitteistokokoonpanojen laatupuutteet aiheuttivat potentiaalisten asiakkaiden kiinnostuksen vähenemisen, Lauttamäki sanoo.

1980-luvun puolivälistä alkoi reilun vuosikymmenen mittainen ajanjakso, jolloin uusia maalämpöpumppuja myytiin Suomessa erittäin vähän.

Vuosituhannen vaihteen tienoilla pientalorakentajat löysivät geoenergian uudelleen. Suosio kasvoi 2000-luvun alkuvuosina etenkin uusissa pientaloissa, joissa geoenergiasta tuli muutamassa vuodessa suosituin energialähde. Suosion taustalla vaikutti jälleen toteutunut ja pitkälle tulevaisuuteen jatkuvaksi uskottu lämmitysöljyn hinnannousu. Lisäksi maalämpölaitteistojen laatu oli parantunut.

– Verrattuna 1980-lukuun laitteistojen tehokkuus, luotettavuus ja käytettävyys olivat 2000-luvulle tultaessa edistyneet huomattavasti. Parantunut energiantuotantokyky mahdollisti geoenergian hyödyntämisen myös suurissa kiinteistökohteissa kuten kerrostaloissa sekä kauppa- ja teollisuuskiinteistöissä. Lisäksi kiinteistön omistajien parantuneet tiedonsaantimahdollisuudet geoenergian hyödyntämisestä vaikuttivat kehitykseen positiivisesti, Lauttamäki kertoo.

Tutkimuksessa lämmittämisen tulevaisuuteen liittyviä tekijöitä järjestettiin kolmeksi vuoteen 2030 ulottuvaksi skenaarioksi. Kiinteistöjen lämmittämisen tulevaisuutta määrittää vahvasti suosituimman lämmitysmuodon, kaukolämmön tulevaisuuden kehitys.

– Tutkimukseen tietoa tuottaneet asiantuntijat pitivät kolmesta tutkimuksessa tuotetusta vaihtoehtoisesta kehityskulusta todennäköisimpänä skenaariota, jossa kaukolämpöverkko säilyy tiiviisti rakennetuilla alueilla lämmitysjärjestelmän runkona, mutta lämmön tuottamisen ja toimittamisen tavat muuttuvat aiempaa joustavammaksi, Lauttamäki kertoo.

Perinteiset energiayhtiöt ovat todennäköisimpänä pidetyssä skenaariossa nykyiseen verrattuna pikemminkin energian hallinnoijia kuin energian tuottajia. Geoenergiaa hyödynnetään erityisesti suurissa kiinteistöissä ja lämpöverkoissa. Uusissa pientaloissa muut lämmitysratkaisut ovat geoenergiaa suositumpia.

– Kypsänä teknologiana geoenergian hyödyntäminen jatkunee tulevaisuudessakin, joskin uusissa pientaloissa muut lämpöpumpputyypit tulevat todennäköisesti tulevaisuudessa kasvattamaan osuuttaan geoenergian osuuden kustannuksella. Potentiaalia geoenergian käytön lisäämiseen on etenkin suurissa kiinteistöissä, joissa on lämmityksen ohella myös jäähdytystarvetta, Lauttamäki sanoo.

KTM Ville Lauttamäki esittää väitöskirjansa Geoenergia kiinteistöjen lämmitysratkaisujen markkinoilla Suomessa energiakriisien ajoista 2030-luvulle julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 1. kesäkuuta.

Vastaväittäjänä on professori Sampsa Hyysalo (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Petri Tapio (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Lauttamäki on syntynyt vuonna 1976 ja kirjoitti ylioppilaaksi Luostarivuoren lukiossa vuonna 1995. Lauttamäki suoritti korkeakoulututkintonsa (KTM) Turun kauppakorkeakoulussa vuonna 2003. Väitöksen alana on tulevaisuudentutkimus. Lauttamäki työskentelee Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa väitöskirjatutkijana.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7234-0.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot Beautyhair Sirpa Mansnerille, Elcoline Groupille, Finnfoamille, Lyytille ja Nordic Business Groupille

Petri Hollménin Lyytin yritysidea syntyi oman ongelman ratkaisemisesta.

Beautyhair Sirpa Mansner Oy Helsingistä, Elcoline Group Oy Savosta, Finnfoam Oy ja Lyyti Oy Varsinais-Suomesta ja Nordic Business Group Oy Keski-Suomesta palkittiin Valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla. Palkinnot jaettiin Suomen Yrittäjien vuoden päätapahtumassa valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Turussa.

Junat korvataan kokonaan tai osittain linja-autoilla Helsingin ja Turun välillä ratatöiden vuoksi

Lauantaina kello 18:n jälkeen sunnuntaina kello 14:ään asti välillä kaikki junat korvataan joko kokonaan tai osittain linja-autoilla Helsingin ja Turun välillä ratatöiden vuoksi.

Varhaiskasvatuksen palkat kuntoon

Ei leikkirahaa -kansanliikkeen tavoitteena on nostaa varhaiskasvatuksen korkeakoulutettujen palkat 3000 euroon. Aktiivisen kansanliikkeen vaatimus palkkojen nostamisesta on huomioitu monessa suomalaisessa kunnassa.

Kuumaa kinuskia karpaloille

Makeankirpeä jälkiruoka syntyy jäisistä karpaloista ja kuumasta kinuskikastikkeesta. Kuuma kinuskikastike keitetään kasaan vain kahdesta aineksesta ja kaadetaan kohmeisten marjojen päälle vasta pöydässä. Tarvitset kinuskikastikkeeseen 2 dl vispikermaa ja 1,5 dl fariinisokeria.

Kunnat kohti työn murrosta

Kunta-alan työmarkkinaosapuolet käynnistävät työn murroksen pitkäjänteisen seurannan kunta-alalla. Tavoitteena on pitää huolta julkisen sektorin kunnosta ja toimintaedellytyksistä.

Sähkökiuas päälle puhelimella

Narvi tuo markkinoille patentoimansa ratkaisun, jonka ansiosta sähkösaunan saa turvallisesti päälle omalla mobiililaitteella. Ratkaisuun kuuluu toiminto, joka varmistaa, ettei kiuas kuumene, jos kivien päällä on jotakin ylimääräistä.

Tartuntatautilain kohtaa hoitohenkilöstön rokotuksista halutaan selkiyttää

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja tartuntatautilain muuttamista koskevasta lakiesityksestä.

Kukkasidontaa ja floraalista taidetta postimerkkeihin

Postin järjestämä floraalista taidetta esitellyt suunnittelukilpailu on ratkennut. Yhteistyössä Suomen Kukkakauppiasliiton kanssa järjestetyssä kilpailussa 83 valokuvaa korkeatasoisista kukkasidontatöistä kilpaili kolmesta kärkisijasta.

Bergström U17-maajoukkuepaitaan

Suomen alle 17-vuotiaiden poikien maajoukkue valmistautuu lokakuun lopussa Puolassa käytävään EM-karsintaturnaukseen. TPS:stä karsintaturnaukseen lähtee Lucas Bergström. Suomi kohtaa 25. lokakuuta Puolan, 28. lokakuuta Ranskan ja 31. lokakuuta Luxemburgin.

Urheilu

Bergström U17-maajoukkuepaitaan

Suomen alle 17-vuotiaiden poikien maajoukkue valmistautuu lokakuun lopussa Puolassa käytävään EM-karsintaturnaukseen. TPS:stä karsintaturnaukseen lähtee Lucas Bergström. Suomi kohtaa 25. lokakuuta Puolan, 28. lokakuuta Ranskan ja 31. lokakuuta Luxemburgin.

Åboraakkeli: Ostosten aika

Antero Niittymäki.

Liigakauden avausottelua lukuun ottamatta sairastuvalla ollut Topi Jaakola ei jatka TPS-paidassa. Loukkaantumisesta toipuminen vie pitkään ja Jaakolan ja TPS:n sopimus purettiin lokakuun puolivälissä. Ison profiilin puolustajahankinta ehti pelata TPS-paidassa vain kertaalleen Liigaa kotiyleisön edessä.

Sami Salminen palaa Tutoon

Sami Salminen (24) palaa Tutoon loppukauden kattavalla sopimuksella.

Sami Salminen palaa Tutoon. 25-vuotias laitahyökkääjä on mukana kokoonpanossa, kun Jokipojat vierailee Marli Areenalla. Salminen palaa Turkuun loppukauden kattavalla sopimuksella.

Sterling Yatekelle TPS on ensimmäinen porras tiellä kohti unelmia

Sterling Yateken maalitahti on ollut hurja. Elokuun lopussa PS Kemiä vastaan hän osui neljästi.

Elokuussa TPS:n jalkapallomiehistöön liittynyt Sterling Yateke on lyönyt itsensä nopeasti läpi ja pelannut itsensä TPS:n kannattajien sydämiin. Jo ensimmäisessä TPS-ottelussaan syyskuussa 19 vuotta täyttänyt hyökkääjä oli pirteä, mutta PS Kemiä vastaan tehdyt neljä maalia villitsivät Kupittaan yleisön täysin.

Puukkokatsomo: Huuhkajat siivillään

Lukas Hradecky.

Suomen miesten jalkapallomaajoukkue on monella tapaa poikkeuksellisessa, jopa historiallisessa, tilanteessa. 15. lokakuuta otettu Kreikasta otettu 2–0-voitto tarkoitti ensinnäkin sitä, että Huuhkajat ovat hyvin lähellä lohkovoittoa Kansojen liigassa. Lohkovoitto avaa tien jatkokarsintoihin, joiden voittaja selviää EM-kisoihin.

Janne Tikkaojasta Tuton viestintäpäällikkö

Janne Tikkaoja ja Roope Paltta.

Tuto Hockey Oy vahvistaa organisaatiota nimittämällä Janne Tikkaojan viestintäpäälliköksi. Viestintäpäällikön työnkuvaan kuuluu tiedotuksesta, viestinnästä ja sisältömarkkinoinnista vastaaminen.

Täysosuma
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.