Maalämmön hyödyntäminen painottuu tulevaisuudessa aiempaa enemmän suuriin kiinteistöihin

Ville Lauttamäki. Ville Lauttamäki. Kuva: Turun yliopisto

Ville Lauttamäki tarkasteli tulevaisuudentutkimuksen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan maa- ja kalliolämmön eli geoenergian toteutunutta hyödyntämiskehitystä sekä tämän energiamuodon tulevaisuutta Suomessa. Tutkimuksessa todetaan energiamarkkinoiden olosuhteiden, geoenergian kustannustehokkuuden ja sen hyödyntämiseen liittyvän palvelutarjonnan vaikuttaneen ja vaikuttavan myös jatkossa geoenergian suosioon.

Maalämpö tuli kiinteistöjen lämmitysratkaisujen markkinoille Suomessa ensimmäistä kertaa 1970-luvun energiakriisien aikoihin. Edullinen energia ja osittainen energiaomavaraisuus olivat argumentteja, joilla tätä energiaratkaisua markkinoitiin tuolloin erityisesti öljylämmitteisille pientaloille ja maatalouskiinteistöille.

– Geoenergialaitteistojen myynti kasvoi aina 1980-luvun ensimmäisiin vuosiin asti, jolloin öljyn hinnan lasku sekä joidenkin laitteistokokoonpanojen laatupuutteet aiheuttivat potentiaalisten asiakkaiden kiinnostuksen vähenemisen, Lauttamäki sanoo.

1980-luvun puolivälistä alkoi reilun vuosikymmenen mittainen ajanjakso, jolloin uusia maalämpöpumppuja myytiin Suomessa erittäin vähän.

Vuosituhannen vaihteen tienoilla pientalorakentajat löysivät geoenergian uudelleen. Suosio kasvoi 2000-luvun alkuvuosina etenkin uusissa pientaloissa, joissa geoenergiasta tuli muutamassa vuodessa suosituin energialähde. Suosion taustalla vaikutti jälleen toteutunut ja pitkälle tulevaisuuteen jatkuvaksi uskottu lämmitysöljyn hinnannousu. Lisäksi maalämpölaitteistojen laatu oli parantunut.

– Verrattuna 1980-lukuun laitteistojen tehokkuus, luotettavuus ja käytettävyys olivat 2000-luvulle tultaessa edistyneet huomattavasti. Parantunut energiantuotantokyky mahdollisti geoenergian hyödyntämisen myös suurissa kiinteistökohteissa kuten kerrostaloissa sekä kauppa- ja teollisuuskiinteistöissä. Lisäksi kiinteistön omistajien parantuneet tiedonsaantimahdollisuudet geoenergian hyödyntämisestä vaikuttivat kehitykseen positiivisesti, Lauttamäki kertoo.

Tutkimuksessa lämmittämisen tulevaisuuteen liittyviä tekijöitä järjestettiin kolmeksi vuoteen 2030 ulottuvaksi skenaarioksi. Kiinteistöjen lämmittämisen tulevaisuutta määrittää vahvasti suosituimman lämmitysmuodon, kaukolämmön tulevaisuuden kehitys.

– Tutkimukseen tietoa tuottaneet asiantuntijat pitivät kolmesta tutkimuksessa tuotetusta vaihtoehtoisesta kehityskulusta todennäköisimpänä skenaariota, jossa kaukolämpöverkko säilyy tiiviisti rakennetuilla alueilla lämmitysjärjestelmän runkona, mutta lämmön tuottamisen ja toimittamisen tavat muuttuvat aiempaa joustavammaksi, Lauttamäki kertoo.

Perinteiset energiayhtiöt ovat todennäköisimpänä pidetyssä skenaariossa nykyiseen verrattuna pikemminkin energian hallinnoijia kuin energian tuottajia. Geoenergiaa hyödynnetään erityisesti suurissa kiinteistöissä ja lämpöverkoissa. Uusissa pientaloissa muut lämmitysratkaisut ovat geoenergiaa suositumpia.

– Kypsänä teknologiana geoenergian hyödyntäminen jatkunee tulevaisuudessakin, joskin uusissa pientaloissa muut lämpöpumpputyypit tulevat todennäköisesti tulevaisuudessa kasvattamaan osuuttaan geoenergian osuuden kustannuksella. Potentiaalia geoenergian käytön lisäämiseen on etenkin suurissa kiinteistöissä, joissa on lämmityksen ohella myös jäähdytystarvetta, Lauttamäki sanoo.

KTM Ville Lauttamäki esittää väitöskirjansa Geoenergia kiinteistöjen lämmitysratkaisujen markkinoilla Suomessa energiakriisien ajoista 2030-luvulle julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 1. kesäkuuta.

Vastaväittäjänä on professori Sampsa Hyysalo (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Petri Tapio (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Lauttamäki on syntynyt vuonna 1976 ja kirjoitti ylioppilaaksi Luostarivuoren lukiossa vuonna 1995. Lauttamäki suoritti korkeakoulututkintonsa (KTM) Turun kauppakorkeakoulussa vuonna 2003. Väitöksen alana on tulevaisuudentutkimus. Lauttamäki työskentelee Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa väitöskirjatutkijana.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7234-0.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Helppo kastike lihapaketin marinadista

Vaikka yksi valmiiksi maustettujen lihojen trendi tällä hetkellä on rub-maustaminen – eli lihan maustaminen karkealla pintamausteella – ovat suomalaisten suosikkilihoja edelleen erilaiset marinoidut porsaan ja broilerin lihat. Nestemäinen marinadi kaadetaan viemärin täytteeksi, vaikka siitä voisi valmistaa helposti herkullisen kastikkeen. Kaavi loppu marinadi rasiasta nuolijalla viimeistä pisaraa myöten kattilaan. Lisää joukkoon tilkka vettä tai kermaa ja kuumenna seos kiehuvaksi.

Liikenteen päästöjen vähentämisessä yhteistyö avainasemassa

Liikenteen ilmastovaikutusten vähentäminen on laaja-alaista yhteistyötä, missä sekä yksilön että yhteiskunnan valinnat ovat tärkeissä osissa. Monialaisuus ja konkreettiset ratkaisut tukevat ilmastotavoitteiden saavuttamista tehokkaimmin.

Ura kaappasi Croonen

Lapuan Kobrissa Korisliigaa viime kaudella pelannut amerikkalainen takamies Stephen Croone saapuu ensi kaudeksi Korisliigaan nousseen Ura Basketin vahvuuteen. 183-senttinen Croone pussitti viime kaudella ottelua kohden 14,6 pistettä, otti neljä levypalloa ja antoi 4,1 syöttöä peliä kohti. Croone on Uran ensimmäinen ulkomaalaisvahvistus ensi kaudeksi. Joukkue hakee vielä kahta muuta ulkomaalaista.

Suomen luonnon päivää juhlistetaan Turussa elokuussa

Elokuussa jo kuudetta kertaa järjestettävä Suomen luonnon päivä tarjoaa jälleen kaikille avoimia yleisötapahtumia ympäri maan. Turussa päivää vietetään 80-vuotiaan Suomen luonnonsuojeluliiton kunniaksi. Tämän vuoden teemana on luonnossa liikkuminen.

Andersson kritisoi uutta varhaiskasvatuslakia

Eduskunta käsittelee keskiviikkona hallituksen esitystä varhaiskasvatuslaiksi. Vasemmistoliiton mukaan varhaiskasvatus on ennen kaikkea lapsen oikeus, eikä se voi olla riippuvainen esimerkiksi lapsen huoltajan työmarkkinatilanteesta tai lapsen kotikunnasta.

Kaupunki
Urheilu

Ura kaappasi Croonen

Lapuan Kobrissa Korisliigaa viime kaudella pelannut amerikkalainen takamies Stephen Croone saapuu ensi kaudeksi Korisliigaan nousseen Ura Basketin vahvuuteen. 183-senttinen Croone pussitti viime kaudella ottelua kohden 14,6 pistettä, otti neljä levypalloa ja antoi 4,1 syöttöä peliä kohti. Croone on Uran ensimmäinen ulkomaalaisvahvistus ensi kaudeksi. Joukkue hakee vielä kahta muuta ulkomaalaista.

Jälkipeli: Jyrkkälän Tykit kaipaa nuorta verta noustakseen Kolmoseen

Jyrkkälän Tykit on tärkeä osa turkulaista palloiluhistoriaa. Joukkueen possunpunainen peliasu herätti aikoinaan ihmetystä, ei enää. Viime kaudella housutkin olivat pinkkiset. Nyt niiden väri on vaihtunut mustaan. Tykit pelaa Nelosen kotiottelunsa Pansion urheilukentän tekonurmella.

Henri Lehtosella on takanaan yli 300 Veikkausliigaottelua. Lähes samoihin lukuihin yltää Jarno Heinikangas . Kun tähän lisätään vielä kotkalaislähtöisen Jani Lauretsalon pääsarjatason ottelut ja Petri Lehtosen pitkä FC Inter -ura, on kasassa lukemat, mihin harva Nelosessa pelaava jalkapallojoukkue yltää.

Åboraakkeli: Isot saappaat

Viime viikolla saatiin odotettu vahvistus sille, että Tomi Kallion komea pelaajaura päättyy.

Vapaaotteluorganisaatio Cage ehkä palaamassa Turkuun

Edellisen kerran Cage vieraili Turussa syksyllä 2014. Tuolloin Teemu Packalen pääsi tuulettamaan voittoa Hyram Rodriguezista.

Muutama vuosi sitten turkulaista vapaaottelukansaa hemmoteltiin, kun Cage-promootio järjesti säännöllisesti otteluiltoja Turussa. Tuolloin Cagen illoissa nähtiin muun muassa myöhemmin UFC:hen asti ponnistaneet Tom Niinimäki , Makwan Amirkhani ja Teemu Packalen .

Täysosuma
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.