Maatilojen määrä vähenee, mutta tuotanto säilyy ennallaan

Maatalouden tukihakemuksen jätti viime vuonna 50 500 maatilaa, kun vuonna 2000 tuotantotoimintaa harjoittavia aktiivitiloja oli vielä lähes 78 000. Maatalouden tukihakemuksen jätti viime vuonna 50 500 maatilaa, kun vuonna 2000 tuotantotoimintaa harjoittavia aktiivitiloja oli vielä lähes 78 000. Kuva: Riitta Salmi

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore maa- ja elintarviketalouden vuosikatsaus kertoo, että maatalouden tilamäärän nopeasta vähentymisestä huolimatta tuotannon taso on säilynyt Suomessa lähes ennallaan. Maatalous- ja puutarhayritysten kannattavuus on sitä vastoin ollut viime vuodet heikko.

Suomen elintarvikevienti kääntyi vuonna 2017 nopeaan kasvuun neljän peräkkäisen laskuvuoden jälkeen, mutta kasvu on jäämässä väliaikaiseksi. Ruuan hinta on lähtenyt nousuun kulutuksen kasvun ja tuotantokustannusten nousun vetäminä.

Maatalouden tukihakemuksen jätti viime vuonna 50 500 maatilaa, kun vuonna 2000 tuotantotoimintaa harjoittavia aktiivitiloja oli vielä lähes 78 000. Tilamäärä on vähentynyt varsin tasaisesti lähes kolme prosenttia vuodessa ja kotieläintaloudessa tätäkin nopeammin. Esimerkiksi maidontuotantoon erikoistuneiden tilojen määrä on laskenut noin seitsemän prosentin vuosivauhtia.

Luken erikoistutkija Minna Väreen mukaan maatalouden rakennemuutos ei ole kuitenkaan yksiviivaista ja tasaista.

– Osa viljelijöistä vastaa kiristyneisiin taloudellisiin edellytyksiin laajentamalla voimakkaasti tuotantoa. Osa jättää toimialan. Osalla tiloista puolestaan monipuolistetaan yritystoimintaa tai mennään palkkatyöhön tilan ulkopuolelle. Varsinkin kasvintuotantotiloista on tullut nopeassa tahdissa palkkatyön ohella hoidettavia osa-aikatiloja.

Tilamäärän vähentyessä tilojen keskikoko on suurentunut. Vuosina 2000–17 aktiivitilojen keskipeltoala on kasvanut 60 prosentilla alle 28 peltohehtaarista lähes 45 hehtaariin. Maidontuotannossa keskimääräinen karjakoko on puolestaan yli kaksinkertaistunut, 17 lehmästä 38 lehmään.

Tilojen keskikoon kasvusta huolimatta tilakoot ovat Suomessa edelleen suhteellisen pieniä. Suuria, yli sadan hehtaarin tiloja oli vuonna 2017 vain runsaat 10 prosenttia tiloista. Yli 100 lehmän karja oli noin viidellä prosentilla maitotiloista. Kyseiset tilat tuottivat kuitenkin jo runsaan viidenneksen koko maan maidontuotannosta.

Maatalous- ja puutarhayritysten tulo- ja kannattavuuskehitys on ollut viime vuosina keskimäärin erittäin heikkoa. Tuotantopanosten hinnat ovat pitkään nousseet tuottajahintoja nopeammin, mikä on lisännyt kustannuksia ja heikentänyt kannattavuutta. Tarvikkeiden, varsinkin energian ja lannoitteiden, hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Heikosta kannattavuudesta huolimatta maataloustuotannon volyymit, etenkin kotieläintuotannossa, ovat säilyneet lähes ennallaan.

Maidontuotanto, joka on edelleen Suomen maatalouden merkittävin tuotantosuunta tuotannon kokonaisarvolla mitattuna, on säilynyt kutakuinkin EU-jäsenyyttä edeltäneellä tasolla. Vuonna 2017 meijereihin toimitettiin 2 297 miljoonaa litraa maitoa. Raakamaidosta lähes 40 prosenttia käytettiin juustojen, noin neljännes maitonesteiden ja runsas neljännes voin ja maitojauheen valmistukseen.

Lihan kokonaistuotanto, johon lasketaan mukaan kaikkien eläinlajien liha, oli vuonna 2017 lähes 400 miljoonaa kiloa. Määrä oli 5 miljoonaa kiloa pienempi kuin vuonna 2016, mutta 15 miljoonaa kiloa suurempi kuin vuonna 2012. Lihan kokonaiskulutus oli 433 miljoonaa kiloa, joten omavaraisuusaste oli 92 prosenttia.

Kananmunia tuotettiin vuonna 2017 lähes 74 miljoonaa kiloa eli reilun prosentin enemmän kuin edellisvuonna. Viiden vuoden aikana 2012–2017 tuotanto on kasvanut peräti 18 prosenttia. Myös kananmunien kulutus on noussut Suomessa melko tasaisesti viimeisten vuosien aikana.

Peltokasvien viljelyssä tuotannon vaihtelut vuosien välillä ovat suurempia kuin kotieläintuotannossa. Vuonna 2017 viljasatoa vähensivät osassa maata ennätykselliset sadekaudet ja kylmät jaksot sekä kehnot sadonkorjuuolosuhteet. Kokonaisviljasato, 3,4 miljardia kiloa, oli 2000-luvun toiseksi pienin.

Eri kasvien viljelyalat ovat kuitenkin säilyneet Suomessa viime vuodet melko vakaina. Vuonna 2018 viljellään viime vuotta enemmän ohraa, mutta kauran, vehnän ja rukiin viljelyalat vastaavasti laskivat viime vuodesta. Myös öljykasvien, rypsin ja rapsin, yhteenlaskettu viljelyala laski keväällä 2018.

Suomen elintarvikevienti kääntyi vuonna 2017 vihdoin kasvuun neljän peräkkäisen laskuvuoden jälkeen. Elintarvikkeita vietiin Suomesta viime vuonna yhteensä 1 579 miljoonan euron arvosta mikä on lähes 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Viennin arvo palautui samalla Venäjän pakotteita edeltävälle tasolle. Viennin merkittävin yksittäinen tuoteryhmä olivat edelleen meijerituotteet.

Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemen mukaan viennin kasvua selittää usea tekijä.

– Viennin arvon nousua vauhditti erityisesti elintarvikkeiden hintojen nousu kansainvälisillä markkinoilla. Myös suomalaisille elintarvikkeille löydetyt uudet markkinat avittivat viennin kasvua.

Kuluvana vuonna elintarvikevientimme kasvu uhkaa kuitenkin jälleen hyytyä. Vuoden 2018 ensimmäisellä kolmanneksella viennin arvo oli kahdeksan prosenttia edellisvuotta alemmalla tasolla.

Elintarvikekaupan alijäämä laajeni vuonna 2017 viennin reippaasta kasvusta huolimatta, noin 123 miljoonalla eurolla, 3 504 miljoonasta 3 627 miljoonaan euroon. Alijäämän arvo on yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Elintarvikkeita tuotiin Suomeen viime vuonna 5 205 miljoonan euron arvosta, mikä on runsaat viisi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tuonnin arvon kasvua selittää etenkin tuontihintojen nousu.

Ruuan hinta on ollut kuluvana vuonna nopeassa nousussa. Toukokuussa elintarvikkeiden kuluttajahinnat olivat jo 2,4 prosenttia korkeampia kuin vuotta aiemmin. Erityisesti vihannesten, hedelmien, marjojen, voin sekä lihavalmisteiden hintoihin tuli korotuksia. Vihannekset kallistuivat peräti 13 prosenttia edellisvuodesta.

– Hintamuutosten taustalla on erityisesti ruoan maailmanmarkkinatilanne. Tuontihintojen nousu on vähentänyt tuonnin kautta tulevaa hintakilpailua Suomen markkinoilla. Tämä on mahdollistanut kotimaisessa maataloudessa ja teollisuudessa tapahtuneiden kustannusnousujen osittaisen siirtymisen kuluttajahintoihin. Lisäksi kuluttajien ostovoima on kasvanut, joten kauppa käy nyt aiempaa paremmin ja hinta ei ole yhtä tärkeä ostoskriteeri, Niemi pohtii.

Vuosina 2014–17 elintarvikkeiden kuluttajahinnat laskivat Suomessa yhteensä lähes neljä prosenttia. Kuluttajahintaindeksin muutos oli samalla ajanjaksolla tasan kaksi prosenttia, joten ruoan hintakehitys oli useita vuosia yleistä inflaatiokehitystä hidastava tekijä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Nyt on eläkeläisten vuoro

Suomessa on paljon eläkeläisiä, joille arki on sinnittelyä päivästä toiseen. Poliitikot ovat luvanneet eläkeläisille vuosien saatossa vaikka mitä. Erityisesti vaalien alla eläkeläisiä muistetaan, mutta vaalikentillä annetut lupaukset harvemmin päätyvät hallitusohjelmaan ja sitä kautta pysyviksi parannuksiksi. Eläkeläiset ovat olleet mukana talkoissa rakentamassa yhteiskuntaamme. Nyt on yhteiskunnan aika huolehtia heistä.

Maskussa tulipalo omakotitalon saunatilassa

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen mukaan omakotitalon saunatilassa syttyi tulipalo lauantaina illalla Maskussa Halisojantiellä.

Uutta tieliikennelakia täydennetään

Uuteen tieliikennelakiin tehdään täydennyksiä. Lain hyväksymisen jälkeen muualla lainsäädännössä on tapahtunut muutoksia, jotka edellyttävät täsmennyksiä myös tieliikennelakiin.

Katovuodet nostivat rehuviljan hinnan ennätystasolle

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi ja kuluttajahintaindeksi 2015=100, 1/2010–12/2018.

Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 5,5 prosenttia vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä. Tuotantotarvikkeet ja palvelut maksoivat 6,8 prosenttia enemmän ja maatalouden investoinnit 2,4 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Rehujen hinnat nousivat keskimäärin 14 prosenttia.

Fimea: Apteekkien taloustilanne edelleen hyvä

Fimean tekemän apteekkien talouden kehittymistä kuvaavan tilinpäätösanalyysin perusteella apteekkien toiminta on vuonna 2017 ollut liiketaloudellisesti kannattavaa ja apteekit ovat pääsääntöisesti vakavaraisia, vaikka liikevaihdoissa, liikevoitoissa ja myyntikatteissa oli havaittavissa laskua ja apteekkien maksuvalmius oli heikentynyt. Maakunnissa ja paikkakunnilla, joissa väestömäärä apteekkia kohden on suuri, voitaisiin apteekkien määrää hyvin talouslukujen perusteella lisätä.

Poliisi valvoo tehostetusti raskasta liikennettä, erityisesti ajoneuvojen kuntoa

Poliisi valvoo tehostetusti raskasta liikennettä koko maassa maanantaista sunnuntaihin 18.-24. helmikuuta.

Rakennuskustannukset nousivat tammikuussa 1,9 prosenttia

Rakennuskustannusindeksin pitkän aikavälin kehitys.

Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat tammikuussa 1,9 prosenttia vuodentakaisesta. Tarvikepanosten hinnat nousivat 2,5 prosenttia, työpanosten hinnat 1,4 prosenttia ja palveluiden hinnat 0,7 prosenttia edellisen vuoden tammikuuhun verrattuna.

Varhaiskasvatusmaksuihin tehdyt alennukset hillitsevät lapsiperheiden pienituloisuuden kasvua

Lapsilisien, kotihoidontuen ja yleisen asumistuen indeksileikkaukset, eli etuuksien vuosittaisista korotuksista luopuminen, ovat lisänneet lapsiperheiden pienituloisuutta tällä hallituskaudella. Toisaalta varhaiskasvatusmaksujen alennukset ja vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan korotus ovat tasoittaneet tilannetta, kertoo THL:n tuore selvitys.

Pudota lumi turvallisesti

Karkeana suosituksena voidaan sanoa, että kun lumen korkeus katolla lähentelee puolta metriä, olisi viimeistään hyvä aika ryhtyä lumenpudotusurakkaan.

Urheilu

Jälkipeli: Kiekkolegenda Ville Vahalahden komea ura tuli päätökseen

Vahalahden koko perhe oli mukana hienosti järjestetyssä juhlaottelussa.

- Totta kai järjestämme! Ville Vahalahti on loistava pelaaja ja upea ihminen.

Aleksi "Sählä" Salonen tuo ääntä ja huumoria TPS:n koppiin

Aleksi Salonen tuli Turkuun ottamaan isoa vastuuta ja kovia peliminuutteja.

Kun jääkiekkoilija siirtyy seurasta toiseen, moni asia muuttuu. Jos siirto tapahtuu kesken kauden, muutoksen pureskeluun ei pahemmin jää aikaa.

Jälkipeli: Hirvensalon rinteet ovat mainiossa kunnossa

Hirvensalon laskettelukeskuksessa vietetään vuoden kiireisintä aikaa. Iltavalaistuksessa kelpaa lasketella, sillä rinteet ovat hyvässä kunnossa.

– Odota! Nyt on pakko keskeyttää haastattelu hetkeksi. Pihalle tuli juuri tärkeä postilähetys Itävallasta.

TPS:n Julius Perälä U18-leirille

TPS:n Julius Perälä matkaa alle 18-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueen vuoden avaavalle leirille Eerikkilän urheiluopistolle. Kaikkiaan päävalmentaja Kai Nyyssönen nimesi leiriryhmään 27 pelaajaa.

Åboraakkeli: Odottaako tulevaisuus häkissä?

Olli Santalahti.

Tulevana lauantaina, 16. helmikuuta, Helsingissä otellaan vapaaottelutapahtuma Cage 46. Illassa on turkulaisittain panoksia parissakin ottelussa.

Näkökulma: Tallinder – yksi parhaista

Henrik Tallinderin pitkä ura päättyi loukkaantumiseen, mutta miehen vaikutus TPS:lle on ollut todella suuri.

Kuinka moni muistaa, että kauden 2000–2001 alla TPS:ään tuli Ruotsista kaksi uutta pelimiestä? Molemmat olivat 21-vuotiaita. Toinen Tukholman AIK:n juniorimyllyn läpikäynyt ja toinen Färjestadissa edeltäneet vuodet pelannut.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?