Suomalainen hyvinvointivaltio vetää puoleensa virolaisia maahanmuuttajia

Suomessa asuvat virolaiset pyrkivät hyvinvointivaltion täysiarvoisiksi jäseniksi olemalla hyviä työntekijöitä ja veronmaksajia sekä ottamalla etäisyyttä muista maahanmuuttajaryhmistä, joiden he eivät katso ansaitsevan hyvinvointivaltion tukea.

– Virolaiset maahanmuuttajat arvostavat suomalaista hyvinvointivaltiota suuresti ja vertaavat suomalaista yhteiskuntaa virolaiseen, jossa yksilö ei voi esimerkiksi työttömäksi jäätyään odottaa valtiolta samanlaista tukea, toteaa tutkijatohtori Rolle Alho Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanista.

Hän on yhdessä Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Markku Sippolan kanssa tutkinut, millaisena virolaiset maahanmuuttajat kokevat suomalaisen hyvinvointivaltion.

Tutkimuksessa haastateltiin 51 virolaista Suomessa asuvaa maahanmuuttajaa. Haastateltavien pyrkimys tulla hyvinvointivaltion täysiarvoisiksi jäseniksi tuli esiin sekä toisaalta heidän myönteisissä tunteissaan hyvinvointivaltion instituutioita ja normeja kohtaan että toisaalta myös siinä, että he pitivät etäisyyttä muihin maahanmuuttajaryhmiin, jotka heidän käsityksensä mukaan eivät saa toimeentuloaan tekemällä työtä Suomessa. He eivät haastateltavien mielestä ”ansaitse” hyvinvointipalveluja.

– Virolaiset maahanmuuttajat painottivat voimakkaasti olevansa niin sanottuja hyviä työntekijöitä ja veronmaksajia ja ansaitsevansa siten paikkansa hyvinvointivaltiossa. Tämän tulisi heidän käsityksensä mukaan asettaa heidät tasa-arvoiseen asemaan syntyperäisten suomalaisten kanssa, Alho sanoo.

Etäisyys muihin maahanmuuttajaryhmiin tuli joissain tapauksissa esiin myös rasistisina kommentteina maahanmuuttajista, jotka haastateltavien mukaan käyttävät järjestelmään hyväkseen.

– Tämän hetken kärjistyneessä maahanmuuttokeskustelussa tulee pitää mielessä, että virolaisten on muita helpompi sulautua Suomeen ja oppia kieli. Virolaiset eivät koe rasismia ja syrjintää samalla tavoin kuin monet muut maahanmuuttajaryhmät. Toisaalta haastattelemillamme henkilöillä on vähän ymmärrystä niistä syistä, joiden takia tietyt ryhmät jäävät useammin ilman työtä eivätkä kykene niin sanotusti integroitumaan yhteiskuntaan yhtä helposti, Alho huomauttaa.

– Eri maahanmuuttajaryhmien välillä on tiettyjä jännitteitä ja jopa rasismia. Pyritään retorisesti asettumaan eri asemaan ja tekemään itsensä tärkeiksi. Kyse on varmastikin yleisinhimillisestä tarpeesta tuoda itseään esille.

Alho näkee yhtäläisyyksiä haastateltujen virolaisten asemassa Suomessa ja ruotsinsuomalaisten asemassa Ruotsissa, jossa monet ruotsinsuomalaiset toimivat aktiivisesti ruotsidemokraattien riveissä ja asettuvat maahanmuuttokriitikkojen puolelle.

– Psykologisesti voi olla helpompaa identifioitua enemmistöön ja ottaa etäisyyttä muista maahanmuuttajaryhmistä.

Viro ja Suomi ovat esimerkkejä kovin erilaisista hyvinvointiyhteiskunnista. Virolaiset ovat Suomessa suurin ei-kansallinen väestönosa, ja Suomi on myös suurin virolaisten maahanmuuttajien vastaanottajamaa. Virolaiset muuttavat Suomeen lähinnä töiden perässä, sillä palkat ovat täällä korkeammat ja työtilanne parempi.

Virolaisten maahanmuuton syynä on Viron uusliberaali talousmalli, joka on varsin haavoittuva taloudellisten vaihteluiden paineessa. Tämä yhdistettynä valtion heikkoon sosiaaliseen tukeen tekee virolaisista työntekijöistä erittäin suojattomia etenkin kun maan taloudessa menee huonosti. Siksi Suomi tuntuu matalien palkkojen ja heikon yhteiskunnallisen tuen kanssa painivista virolaisista työntekijöistä houkuttelevalta vaihtoehdolta. Samalla monet työmarkkina-alat ovat Suomessa riippuvaisia ulkomailta tulevasta työvoimasta. Maantieteellinen ja kielellinen läheisyys ja vapaa liikkuvuus tekevät muuton helpoksi.

– Me korostamme, että virolaisten maahanmuuttajien ensisijainen motiivi Suomeen tulolle on se, että he haluavat olla hyvinvointivaltion täysivaltaisia jäseniä. Tekemällä työtä ja maksamalla veroja he työntekijöinä saavat myös hyvinvointivaltion turvaa.

– Haluamme kuitenkin painottaa, että vaikka virolaiset arvostavat suomalaisen hyvinvointivaltion tarjoamaa turvaa, ei mikään viittaa niin sanotun hyvinvointiturismin tavoitteluun, sillä maahanmuuton pääasiallinen syy ovat Suomen tarjoamat kohtalaisen korkeat palkat ja hyvät työmahdollisuudet – ei yhteiskunnan tuki, Alho sanoo.

Hyvinvointiturismilla tarkoitetaan yleensä ei-työperäistä maahanmuuttoa, jossa on tarkoitus käyttää hyvinvointijärjestelmää hyväkseen.

Poliittisessa keskustelussa kuvaillaan usein maahanmuuttajien pääsyä hyvinvointivaltioihin uhkana järjestelmän kestävyydelle. Tässä tapauksessa kuitenkin suhteellisen antelias suomalainen hyvinvointijärjestelmä tuntuu päinvastoin lisäävän maahanmuuttajien motivaatiota osallistua Suomen työmarkkinoille. Virolaiset arvostavat Suomea siksi, että heidän elintasonsa ei ole täällä suoraan riippuvainen markkinavoimista kuten uusliberaalissa Virossa.

– Tekemiemme johtopäätösten mukaan virolaisten halu kannattaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa selittyy heidän kokemuksistaan: järjestelmä suojelee yksilöä riskitilanteissa.

Vaikka suomalainen hyvinvointijärjestelmä on myös joutunut sellaisten uusliberaalien virtausten paineeseen, joiden tarkoituksena on pienentää järjestelmää, on se kuitenkin vertailtaessa suhteellisen antelias ja kattava sekä eurooppalaisessa että ennen kaikkea globaalissa mittakaavassa.

Hyvinvointijärjestelmän ja maahanmuuton välinen suhde herättää yhä kasvavaa akateemista kiinnostusta. Aiempi tutkimus on paljolti keskittynyt maahanmuuton ja erilaisten hyvinvointijärjestelmien leikkauspisteisiin. Maahanmuuttajien subjektiivisista hyvinvointivaltiota koskevista käsityksistä ja kokemuksista ei sen sijaan ole tehty kovin paljon tutkimusta. Alho ja Sippola haluavat tuoda tutkimuskentälle uutta keskittymällä virolaisten maahanmuuttajien käsityksiin hyvinvointivaltiosta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Lähiön maine paranee kehittämällä

Kaupunkilaisista isoin osa haluaa asuinympäristöltään vehreyttä, vaikka mieltymykset vaihtelevat. Nuoret painottavat liikenneyhteyksiä, vanhemmat palveluja. PTT selvitti ensi kertaa mielipiteitä asumisesta. Vastaajia oli 2 900, 21 kaupungista. Yhtenä asiana tutkimuksessa nousi esiin lähiöiden uudistamisen tarve. Asuinympäristöistä keskusta koetaan parhaimmaksi, uusi asuinalue seuraavaksi ja lähiö vähiten kiinnostavaksi.

Mielipide: Vastuuton talouspolitiikka lopetettava

Turun taloustilanne on erittäin huono. Uusimpien tietojen mukaan kaupungin budjettialijäämän ennustetaan kasvavan yli 150 prosenttia suunniteltua suuremmaksi. Kaupunki käyttää jatkuvasti rahaa, jota sillä ei ole. Tämä ei voi jatkua.

Kytke lämmitys pois päältä viimeistään nyt

Lämmityksen säätöventtiileissä on aina pieni läpivirtaus, joka tuo lämmitysverkostoon lämmintä vettä. Lämmityksen automatiikka huolehtii siitä, että säätöventtiilit ovat Kiinni-asennossa, mutta se ei vielä riitä. Lämmityksen poiskytkeminen edellyttää niin sanotun kesäsulun sulkemista tai lämmitysverkoston kiertovesipumpun pysäyttämistä. Poiskytkeminen ei vaikuta lämpimään käyttöveteen.

Merkityksellinen työ nuorille tärkeää

Tuore Suomalaisen Työn Liiton teettämä tutkimus selvitti nuorten arvoja ja asenteita työhön osana Onhan siinä Avainlippu -kampanjaa. 15–24-vuotiaille nuorille mahdollisuus tehdä itseä kiinnostavaa työtä nousi kaikkein tärkeimmäksi asiaksi, kun selvitettiin, minkä asioiden saavuttaminen on suomalaisille tärkeää. 62 prosenttia nuorista piti mahdollisuutta tehdä itseä kiinnostavaa työtä erittäin tärkeänä.

Halisten sillan erikoistarkastus sulkee ajokaistan alkuviikolla

Halisten sillan erikoistarkastus sulkee ajokaistan 17.-19. kesäkuuta kello 8-22. Paikalla on tilapäiset liikennevalot. Nopeusrajoituksena on 30 kilometriä tunnissa. Työstä on haittaa molempiin ajosuuntiin. Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Turku kiinnostaa kansainvälisiä osaajia

Suomen ensimmäinen talent-kutsukilpailu Talent Call Turku sai yli 1 000 hakemusta 75 eri maasta. Hakijoista viisi saa perheineen kutsun saapua elokuussa Turkuun tutustumaan seudun työnantajiin ja arkielämään. Turku Science Park Oy:n, Turun kaupungin ja Business Finlandin järjestämä haku kilpailuun osoitti, että kiinnostuneita osaajia olisi Suomeen tulossa.

Kortiton rattijuoppo kiinni Ratapihankadulla

Poliisipartio pysäytti lauantaina kello 23.53 Turussa Ratapihankadulla henkilöauton, jota kuljetti vuonna 1979 syntynyt mies.

Trendikkäämmin syksyn puutarhatöissä

Fiskars ja suomalainen muoti- ja tekstiilisuunnittelija Maria Korkeila lanseeraavat yhteistyömalliston, joka sisältää puutarhanhoitoon suunniteltuja, nykyaikaisia työvaatteita ja asusteita. Fiskars by Maria Korkeila -mallisto esitellään tammikuussa 2020 Italian Firenzessä järjestettävässä Pitti Uomossa, ja mallisto saapuu valittuihin kauppoihin keväällä 2020.

Terassit ennen mittumaaria kesäkuntoon

Kesäkuun alku on paras aika laittaa kodin parvekkeet ja terassit kesäkuntoon. Helppous ja koko kesän toimivuus ovat valttia istutuksen suunnittelussa. Niihin voi vaikuttaa parhaiten perustamisvaiheessa. Hanki reilunkokoisia ruukkuja, jolloin kastelu ja lannoitus onnistuvat varmimmin. Istutusvaiheessa ruukkuseokseen lisätään pitkäaikaislannoitetta.

Urheilu

Åboraakkeli: Kahden kauppa?

Jalkapallon Ykköstä on ehditty pelata vajaa kolmannes, mutta jo nyt näyttää siltä, että kärkitaistosta on tulossa kahden kauppa. Haka ja TPS ovat erottumasta muusta ryhmästä.

Jälkipeli: Ilmojen halki käy laskuvarjohyppääjän tie

Tandemhyppy on nopein tapa kokea laskuvarjohypyn huumaa. Ville Pulkkinen (vas.) pääsi polttareidensa kunniaksi hyppäämään taivaalta alas. Turun Laskuvarjourheilijoiden hyppymestari Matti Pahikkala huolehti käytännön järjestelyistä ja turvallisuudesta. Ilo oli yhteinen, kun elämys oli täydellinen.

Mieli tyhjenee kaikesta muusta. Hyppääjä elää vain siinä hetkessä. Näin kuvaa laskuvarjohyppääjä Niko Kiviniemi harrastustaan. Laskeutuminen ilmojen halki koukuttaa nopeasti.

Maalikuningas Heikki Suhosen tarina kirjaksi elokuussa – luvassa paljastus kohuttujen TPS-potkujen syistä

Heikki Suhosesta kertova kirja ilmestyy 15. elokuuta.

Iso pala turkulaista urheiluhistoriaa lyödään elokuussa koviin kansiin, kun jalkapallolegenda Heikki Suhosesta kertova Super-Hessu – Maalikuningas ilmestyy.

Otteluanalyysi: MuSa hyödynsi TPS:n virheet

Voittomaalin tehneellä Taiki Kagayamalla oli syytä hymyyn pelin jälkeen.

TPS kärsi kauden toisen kotitappionsa, kun MuSa kävi hakemassa pisteet Kupittaan perjantai-illasta. Porilaiset eivät esittäneet säkenöivää pelaamista, mutta käyttivät paikkansa tehokkaasti ja puolustivat uhrautuvasti. Palloseura esiintyi kotiyleisön edessä hengettömästi, mikä jättää paljon pohdittavaa jatkoon.

FC TPS kunnioittaa Wahlstenin muistoa

Juhani Wahlsten menehtyi maanantaina 81 vuoden iässä.

FC TPS kunnioittaa perjantain kotiottelussaan 14. kesäkuuta Juhani "Juuso" Wahlstenin muistoa.

Petteri Nummelinista jääkiekkoleijona numero 253

Petteri Nummelin (oikealla) nousee isänsä Timon rinnalle jääkiekkoleijonaksi.

Suomen Jääkiekkomuseon aatelointitoimikunnan puheenjohtaja Jari Kurri on julkistanut vuoden 2019 Jääkiekkoleijonat ja elämäntyöpalkinnon saajat.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.