Suomen nettomaksu EU:lle laski edelleen viime vuonna

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 275 miljoonaa euroa, ilmenee EU:n komission tilastoista. Nettomaksu pieneni edelleen toissa vuodesta, jolloin se oli 294 miljoonaa euroa.

– EU:n talousarvio pyrkii osaltaan tukemaan kestävää ja laaja-alaista talouskasvua koko unionin alueella ja täydentämään kansallisia talousarvioita niillä alueilla, jotka edellyttävät yhteisiä EU-tason ratkaisuja ja tuovat toteutuessaan lisäarvoa kaikille, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).

Nettomaksu kuvaa jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Se ei kuitenkaan kerro esimerkiksi siitä hyödystä, jonka Suomi saa sisämarkkinoista ja työvoiman vapaasta liikkuvuudesta.

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 50 euroa asukasta kohden, kun vastaava summa oli toissa vuonna 54 euroa. Nettomaksu oli 0,12 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon (0,14 prosenttia toissa vuonna).

Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät vanhan rahoituskehyskauden (2007–2013) ohjelmien päättyminen ja nykyisen kauden (2014–2020) ohjelmien käynnistymisen viivästykset. Lisäksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n talousarvion tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista. Nämä muut tulot saattavat vaihdella vuosittain huomattavasti.

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.

Suomi oli viime vuonna EU:n toiseksi pienin nettomaksaja. Pienin nettomaksaja oli Irlanti, joka todennäköisesti jatkossa vakiinnuttaa asemansa saajasta maksajaksi. Irlanti käväisi jo kerran nettomaksajana vuonna 2014.

Suomi on selvästi pienempi nettomaksaja kuin esimerkiksi Hollanti, Ruotsi, Saksa, Tanska, Itävalta ja Britannia, vaikka ne saavat huomattavia maksualennuksia. Myös Ranska ja talousvaikeuksien keskellä kamppaileva Italia ovat Suomea suurempia nettomaksajia.

Suomen nettomaksuasemaan viime vuonna vaikutti selvästi se, että jäsenmaksu pieneni kuten lähes kaikilla muillakin jäsenmailla. Suomen unionilta saama rahamäärä pysyi lähes toissa vuoden tasolla.

– Syitä maksujen pienenemiseen on kaksi: Viime vuoden talousarvion taso on huomattavasti matalampi kuin toissa vuoden. Lisäksi talousarvion rahoituksessa muiden tulojen kuin kansallisilla jäsenmaksuilla kerättävä osuus on ollut poikkeuksellisen korkea, jopa 17 prosenttia, arvioi budjettineuvos Panu Kukkonen.

Viime vuonna Suomen suhteellinen maksuosuus koko EU-budjetista oli 1,68 prosenttia (1,63 prosenttia toissa vuonna). EU-jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,34 prosenttia (1,30 prosenttia).

Suomen saamat tulot EU:lta pienenivät toissa vuodesta 30 miljoonalla eurolla 1 501 miljoonaan euroon.

Suomi sai rakennepoliittisia tukia viime vuonna noin 113 miljoonaa euroa toissavuotista enemmän. Myös tulot Horisontti 2020 -ohjelmasta kasvoivat 21 miljoonalla eurolla. Ohjelma tukee eurooppalaista tutkimusta ja innovaatioita.

Sen sijaan maatalouden kehittämistuet laskivat 106 miljoonalla eurolla. Myös tulot Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä laskivat edellisen vuoden korkealta tasolta 47 miljoonalla eurolla. Välineestä tuetaan Euroopan laajuisia verkkoja liikenteen, energian ja digitaalisten palvelujen alalla.

Myös turvallisuuteen ja kansalaisuuteen, kuten maahanmuuttoon, liittyvät tulot laskivat 24 miljoonalla eurolla.

Kuluvan rahoituskauden (2014–20) aikana Suomi on saanut EU-rahoitusta yhteensä 5,4 miljardia euroa eli keskimäärin 1,4 miljardia euroa vuodessa viime vuoden loppuun mennessä.

Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 1 595 miljoonaa euroa. Tähän niin sanottuun kansalliseen maksuosuuteen liittyvät maksut laskivat 234 miljoonalla eurolla toissa vuodesta. Tästä arvonlisäperusteisen jäsenmaksun osuus oli 277 miljoonaa euroa ja bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1 181 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksen rahoituksesta oli viime vuonna 128 miljoonaa euroa.

Kuluvan rahoituskehyskauden (2014–20) aikana Suomi maksanut unionille yhteensä 7 miljardia euroa eli keskimäärin 1,8 miljardia euroa vuodessa viime vuoden loppuun mennessä.

Viime vuonna Suomi keräsi EU:n puolesta 175 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja, jotka tilitetään suoraan unionille. Tästä 35 miljoonaa euroa tuloutettiin valtion talousarvioon kantopalkkiona.

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Saksa (0,32 prosenttia), Ruotsi (0,29 prosenttia) ja Itävalta (0,25 prosenttia). Suurimmat nettomaksajat asukasmäärään suhteutettuna ovat Ruotsi (139 euroa asukasta kohden), Saksa (129 euroa) ja Tanska (122 euroa).

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Liettua (3,14 prosenttia), Bulgaria (2,92 prosenttia) ja Unkari (2,66 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna eniten EU-tukea saivat Liettua (448 euroa asukasta kohden), Viro (358 euroa) ja Kreikka (349 euroa).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Muutoksia rintamaveteraaneille tarkoitettuihin palveluihin

Hallitus esittää, että rintamaveteraaneille korvattaisiin kotona asumista tukevat palvelut uuden lainsäädännön kautta. Kotona asumista tukevien palveluiden piiriin kuuluisivat vuosien 1939–1945 sotiin osallistuneet rintamaveteraanit, joilla on rintamasotilastunnus, rintamapalvelutunnus tai rintamatunnus.

Pitkäaikaistyöttömille tarkoitettu eläketuki laajenee

Hallitus esittää jatkoa ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille tarkoitetulle eläketuelle. Eläketuella turvataan tuen piiriin kuuluvien henkilöiden toimeentuloa ennen heidän siirtymistään vanhuuseläkkeelle.

Toiveilta shakin ja jazzin ystäville Logomossa

William Suvanne.

Kolmannen soololevynsä julkaissut saksofonisti William Suvanne yhdistää uudella albumillaan kaksi henkilökohtaista intohimoaan – jazzmusiikin ja shakkipelin. Chess’n Jazz -illassa perjantaina 19. lokakuuta kilpailun tunnelma tuo uutta jännitystä musiikkiin, ja yleisö voi kuulla, kuinka pelinappulat heräävät eloon konserttilavalla. Ennen konserttia järjestetään shakkiturnaus yhteistyössä Suomen Shakkiliiton kanssa.

Myös Raisio toivoo, että lapset ottavat eväät kouluun maanantaina ja tiistaina

JHL:n lakko 22.–23. lokakuuta aiheuttaa toteutuessaan muutoksia Raision kaupungin palveluihin. Lakko kohdistuu siivoukseen, kiinteistöhuoltoon, ruokapalveluun sekä liikuntapaikkojen hoitoon.

Sähköt poikki Kärsämäessä, Runosmäessä, lentokentän alueella ja Länsikeskuksessa

Sähköverkon vika on aiheuttanut sähkönjakelun keskeytyksen Kärsämäessä, Runosmäessä, lentokentän alueella ja Länsikeskuksessa, kertoo Turku Energia.

Kaapelityö sulkee Moorianpolun liikenteeltä ja sulkee kaistoja Kaskentiellä

Kaapelityö sulkee Moorianpolun liikenteeltä torstaina kello 15 alkaen. Työ etenee ruuhka-ajan jälkeen noin kello 17.30 alkaen Kaskentien yli.

Tammikuun Turku Band Festival etsii esiintyjiä

Turku Rock Academyn masinoima Turku Band Festival valtaa esiintymislavat 9.–12. tammikuuta 2019. Haku tapahtuman esiintyjäksi on käynnissä lokakuun loppuun asti.

Tieliikenteessä kuoli 19 ihmistä syyskuussa

Tieliikenteessä kuolleet 1/1985 - 9/2018. 12 viime kuukauden aikana kuolleet kuukausittain.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä sattui syyskuussa 389 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Niissä kuoli 19 ja loukkaantui 440 ihmistä. Kuolleita oli viisi enemmän ja loukkaantuneita 73 vähemmän kuin vuoden 2017 syyskuussa.

Viemäri- ja vesijohtotyö sulkee ajokaistoja Virvoituksentiellä joulukuun alkuun asti

Viemäri- ja vesijohtotyö sulkee ja kaventaa ajokaistoja Virvoituksentiellä perjantaista alkaen.

Urheilu

Puukkokatsomo: Huuhkajat siivillään

Lukas Hradecky.

Suomen miesten jalkapallomaajoukkue on monella tapaa poikkeuksellisessa, jopa historiallisessa, tilanteessa. 15. lokakuuta otettu Kreikasta otettu 2–0-voitto tarkoitti ensinnäkin sitä, että Huuhkajat ovat hyvin lähellä lohkovoittoa Kansojen liigassa. Lohkovoitto avaa tien jatkokarsintoihin, joiden voittaja selviää EM-kisoihin.

Janne Tikkaojasta Tuton viestintäpäällikkö

Janne Tikkaoja ja Roope Paltta.

Tuto Hockey Oy vahvistaa organisaatiota nimittämällä Janne Tikkaojan viestintäpäälliköksi. Viestintäpäällikön työnkuvaan kuuluu tiedotuksesta, viestinnästä ja sisältömarkkinoinnista vastaaminen.

Dance Studio Funkyn junioreiden pienryhmä voitti EM-kultaa

Voittoisa joukkue Elukat, jossa tanssivat Matlena Karvonen (vas.), Nea Mäntylä, Venni Varjonen, Wilma Enroth, Ina Haavisto ja Olivia Kaskinen. Koreografina oli Suvi Nieminen.

Turkulaisen tanssikoulun Dance Studio Funkyn junioreiden pienryhmä voitti EM-kultaa IDO World & European Championships -tanssikilpailuissa Pietarissa. Torstaista sunnuntaihin jatkuneisiin jazz- ja modernintanssin EM-kilpailuihin osallistui 22 maata.

Åboraakkeli: Media haltuun

Urheilumarkkinoinnissa erottuminen on ollut päivän sana jo pitkään. Myös kaukalossa hyvin esiintynyt Liiga-seura SaiPa antoi tästä oppikirjaesimerkin, kun se tiedotti päävalmentaja Tero Lehterän jatkosopimuksesta.

Jälkipeli: Roope Paltta ja Tuto haluavat tarjota kaupungin värikkäintä lätkää

Mestiksessä yksikään joukkue ei pelaa keskialueen träppiä. Peli ei ole niin kontrolloitua kuin Liigassa. Tuto ja toimitusjohtaja Roope Paltta lupaavatkin katsojille kaupungin värikkäintä lätkää.

Tuton toimitusjohtaja Roope Paltta kiertelee ottelun erätauoilla Kupittaan jäähallin käytävillä. Joka toisella askeleella ison miehen käsi heilahtaa tervehtien vastaantulevia. Aikaa riittää aina myös pieneen rupatteluun.

Riennon kausi pyörähtää käyntiin

Turun Riento pelaa alkavalla kaudella naisten 1. divisioonassa.

Koripallokausi pyörähtää viikonloppuna käyntiin myös Turun Riennon naisten osalta. Naisten 1. divisioonassa alkavalla kaudella pelaava Riento avaa kautensa kotiottelulla 14. lokakuuta, jolloin Nina Kalmin valmentama Riento saa vastaansa Nunnavuoren palloiluhallissa vantaalaisen Ringsiden.

Täysosuma
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.