Suomen nettomaksu EU:lle laski edelleen viime vuonna

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 275 miljoonaa euroa, ilmenee EU:n komission tilastoista. Nettomaksu pieneni edelleen toissa vuodesta, jolloin se oli 294 miljoonaa euroa.

– EU:n talousarvio pyrkii osaltaan tukemaan kestävää ja laaja-alaista talouskasvua koko unionin alueella ja täydentämään kansallisia talousarvioita niillä alueilla, jotka edellyttävät yhteisiä EU-tason ratkaisuja ja tuovat toteutuessaan lisäarvoa kaikille, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).

Nettomaksu kuvaa jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Se ei kuitenkaan kerro esimerkiksi siitä hyödystä, jonka Suomi saa sisämarkkinoista ja työvoiman vapaasta liikkuvuudesta.

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 50 euroa asukasta kohden, kun vastaava summa oli toissa vuonna 54 euroa. Nettomaksu oli 0,12 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon (0,14 prosenttia toissa vuonna).

Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät vanhan rahoituskehyskauden (2007–2013) ohjelmien päättyminen ja nykyisen kauden (2014–2020) ohjelmien käynnistymisen viivästykset. Lisäksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n talousarvion tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista. Nämä muut tulot saattavat vaihdella vuosittain huomattavasti.

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.

Suomi oli viime vuonna EU:n toiseksi pienin nettomaksaja. Pienin nettomaksaja oli Irlanti, joka todennäköisesti jatkossa vakiinnuttaa asemansa saajasta maksajaksi. Irlanti käväisi jo kerran nettomaksajana vuonna 2014.

Suomi on selvästi pienempi nettomaksaja kuin esimerkiksi Hollanti, Ruotsi, Saksa, Tanska, Itävalta ja Britannia, vaikka ne saavat huomattavia maksualennuksia. Myös Ranska ja talousvaikeuksien keskellä kamppaileva Italia ovat Suomea suurempia nettomaksajia.

Suomen nettomaksuasemaan viime vuonna vaikutti selvästi se, että jäsenmaksu pieneni kuten lähes kaikilla muillakin jäsenmailla. Suomen unionilta saama rahamäärä pysyi lähes toissa vuoden tasolla.

– Syitä maksujen pienenemiseen on kaksi: Viime vuoden talousarvion taso on huomattavasti matalampi kuin toissa vuoden. Lisäksi talousarvion rahoituksessa muiden tulojen kuin kansallisilla jäsenmaksuilla kerättävä osuus on ollut poikkeuksellisen korkea, jopa 17 prosenttia, arvioi budjettineuvos Panu Kukkonen.

Viime vuonna Suomen suhteellinen maksuosuus koko EU-budjetista oli 1,68 prosenttia (1,63 prosenttia toissa vuonna). EU-jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,34 prosenttia (1,30 prosenttia).

Suomen saamat tulot EU:lta pienenivät toissa vuodesta 30 miljoonalla eurolla 1 501 miljoonaan euroon.

Suomi sai rakennepoliittisia tukia viime vuonna noin 113 miljoonaa euroa toissavuotista enemmän. Myös tulot Horisontti 2020 -ohjelmasta kasvoivat 21 miljoonalla eurolla. Ohjelma tukee eurooppalaista tutkimusta ja innovaatioita.

Sen sijaan maatalouden kehittämistuet laskivat 106 miljoonalla eurolla. Myös tulot Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä laskivat edellisen vuoden korkealta tasolta 47 miljoonalla eurolla. Välineestä tuetaan Euroopan laajuisia verkkoja liikenteen, energian ja digitaalisten palvelujen alalla.

Myös turvallisuuteen ja kansalaisuuteen, kuten maahanmuuttoon, liittyvät tulot laskivat 24 miljoonalla eurolla.

Kuluvan rahoituskauden (2014–20) aikana Suomi on saanut EU-rahoitusta yhteensä 5,4 miljardia euroa eli keskimäärin 1,4 miljardia euroa vuodessa viime vuoden loppuun mennessä.

Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 1 595 miljoonaa euroa. Tähän niin sanottuun kansalliseen maksuosuuteen liittyvät maksut laskivat 234 miljoonalla eurolla toissa vuodesta. Tästä arvonlisäperusteisen jäsenmaksun osuus oli 277 miljoonaa euroa ja bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1 181 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksen rahoituksesta oli viime vuonna 128 miljoonaa euroa.

Kuluvan rahoituskehyskauden (2014–20) aikana Suomi maksanut unionille yhteensä 7 miljardia euroa eli keskimäärin 1,8 miljardia euroa vuodessa viime vuoden loppuun mennessä.

Viime vuonna Suomi keräsi EU:n puolesta 175 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja, jotka tilitetään suoraan unionille. Tästä 35 miljoonaa euroa tuloutettiin valtion talousarvioon kantopalkkiona.

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Saksa (0,32 prosenttia), Ruotsi (0,29 prosenttia) ja Itävalta (0,25 prosenttia). Suurimmat nettomaksajat asukasmäärään suhteutettuna ovat Ruotsi (139 euroa asukasta kohden), Saksa (129 euroa) ja Tanska (122 euroa).

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Liettua (3,14 prosenttia), Bulgaria (2,92 prosenttia) ja Unkari (2,66 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna eniten EU-tukea saivat Liettua (448 euroa asukasta kohden), Viro (358 euroa) ja Kreikka (349 euroa).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Taagelta uusi single

Taage Laiho.

Muun muassa Kilven keulakuvana tunnettu Taage Laiho valmistelee soololevyään. Tulevan levyn materiaalia on pudoteltu pikku hiljaa parin viime vuoden aikana.

Tutkijat ehdottavat uutta palveluverkkoa ratkaisuksi sote-ongelmaan, lisää hoitajia ei tarvita

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on siirryttävä nykyisestä porrastetusta toimintamallista palveluverkkoajatteluun, vaativat emeritusprofessorit Erkki Vauramo ja Olli-Pekka Ryynänen KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusraportissa Sote – pyramidista palveluverkkoon. Ikääntyminen ja niukka tulevaisuus . Sote vaatii uudenlaisen tuotantorakenteen, toiminnan vaikuttavuuden hallinnan ja kestävän rahoituksen. Hallinnon muutos ei riitä.

Saksa dominoi agilityn MM-kilpailuja Turussa

 Miniluokan voittaja Saksan Tobias Wüst ja shetlanninlammaskoira Dörte.

Agilityn maailmanmestaruudet on ratkaistu torstaista sunnuntaihin kestäneissä kilpailuissa Turussa Gatorade Centerissä. Saksa vei kuudesta jaetusta mestaruudesta neljä, yksi meni Espanjaan ja yksi Venäjälle. Mitalisijat ratkaistiin jopa sadasosasekuntien eroilla.

Sepänkatu 2:n ilmanäytteissä ei asbestia

Puolalan koulun väistötilana toimivan Sepänkatu 2:n sisäilmassa ei ole asbestia. Kaikkien Sepänkatu 2:sta otettujen ilmanäytteiden asbestipitoisuus alittaa puhtaan tilan raja-arvon.

Neulo sukkia lapsille

Mikaelin seurakuntakodilla kokoontuu maanantaisin Wanhanajan ompelupiiri, jossa neulotaan sukkia ja muita käsitöitä hyväntekeväisyyteen. Neulomuksia lahjoitetaan kastelapsille, Lahja lapselle -keräykseen sekä tarvitseville diakoniatyön kautta ja ruokajakeluissa. Käsitöitä myydään myös myyjäisissä, jolloin tuotot luovutetaan joko hyväntekeväisyyteen tai käytetään piirin toiminnan rahoittamiseksi.

Robottipäivässä pureudutaan robotin ja ihmisen väliseen vuorovaikutukseen

Turun yliopistossa järjestetään perjantaina 27. syyskuuta sosiaalisille roboteille ja soveltavalle kielentutkimukselle omistettu päivä. Robottipäivässä tarkastellaan robotin ja ihmisen välistä vuorovaikutusta sekä erityisesti sitä, miten sosiaalista robottia voidaan hyödyntää kielenopetuksessa ja lasten kielenoppimisessa.

Pumpkin spice eli näin teet kurpitsamaustesekoituksen

Kurpitsakaudella kaikkeen voi laittaa kurpitsamaustetta. Trendiksi ovat nousseet kurpitsalatte, kurpitsamaustekakku ja kanelipullat. Ne voi maustaa kurpitsamausteseoksella. Näin valmistat trendikkään mausteseoksen.

Koulurakennuksen lämmönjakohuoneessa tulipalo Paattistentiellä

Vanha koulurakennuksen lämmönjakohuone tuhoutui tulipalossa Paattistentiellä sunnuntaina yöllä.

Loton potti nousi 6,5 miljoonaan euroon

Lottoarvonnassa (kierros 38/2019) ei löytynyt täysosumia, joten tarjolla ollut viiden miljoonan euron potti jäi jakamatta. Ensi viikolla Loton potissa on 6,5 miljoonaa euroa.

Urheilu

Jälkipeli: Jääkiekon nuorten SM-sarja on urapolku ylöspäin

Tuton ja TPS:n A-nuorten ottelut tarjoavat aina hyvää viihdettä. SM-sarja on hyvä näytönpaikka nuorelle pelaajalle.

– Sarjan tarkoitus on kasvattaa ammattilaisuuteen. Nyt meillä tulee Liigaan sellaisia nuoria pelaajia, joille häviämisellä ei ole ollut mitään merkitystä.

San Jose Sharks lainaa Tony Sundin TPS:aan

Turun Palloseuran takalinjat vahvistuvat, kun puolustaja Tony Sund liittyy ensi maanantaina mustavalkoisten kokoonpanoon. 24-vuotias Sund palaa Turkuun NHL-joukkue San Jose Sharksin riveistä, jonne puolustaja teki viime keväänä sopimuksen.

Tommi Pikkarainen jatkaa TPS:n päävalmentajana

Mika Ääritalo (vas.) ja Tommi Pikkarainen.

Tommi Pikkarainen jatkaa FC TPS:n miesten edustusjoukkueen päävalmentajana myös kaudella 2020. Pikkarainen aloitti TPS:n päävalmentajana viime marraskuussa ja hän solmi silloin 1+1-vuotisen sopimuksen seuransa kanssa.

Vedonlyöntiyhtiö: Inter pienimmällä mestaruuskertoimella loppukauteen

Inter on vedonlyöntiyhtiön suosikki Veikkausliigan mestariksi.

Vedonlyöntiyhtiö Betsson uskoo, että jalkapalloilun Veikkausliigassa on jäljellä enää kaksi realistista mestarijoukkuetta, kun pelaamatta on neljä kierrosta: FC Inter ja Kuopion Palloseura. Sarjaa kahdella pisteellä ennen KuPS:aa johtavan Interin mestaruuskerroin on 1,85 ja kuopiolaisten 2,30.

Jälkipeli: Tuton valmentaja Antti Virtanen tietää kokemuksesta, mitä menestyminen edellyttää

Komean liigauran ja Suomen mestaruuden voittanut Tuto Hockeyn uusi päävalmentaja Antti Virtanen tietää, mitä menestyminen vaatii.

– Olen nähnyt ja kokenut, miten voittava organisaatio toimii liigatasolla. Tuloksia saa, kun pidetään määrätyistä asioista kiinni. Esimerkiksi yksikään pelaaja ei jätä takakarvaamatta tai ota tyhmiä jäähyjä. Ei siis tehdä mitään sellaista, mikä hajottaa kokonaisuutta.

PNG kurottaa kohti kultaa

Paavo Nurmi Games hakee Continental Circuit -sarjan korkeimmalle, niin sanotulle kultatasolle.

Kansainvälinen yleisurheiluliitto uudistaa ensi vuodeksi kisajärjestelmäänsä. Timanttiliiga-kisojen alle tulee kolmiportainen World Athletics Continental Circuit -sarja. Paavo Nurmi Games hakee sarjan korkeimmalle, niin sanotulle kultatasolle.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.