Suomen nettomaksu EU:lle laski edelleen viime vuonna

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 275 miljoonaa euroa, ilmenee EU:n komission tilastoista. Nettomaksu pieneni edelleen toissa vuodesta, jolloin se oli 294 miljoonaa euroa.

– EU:n talousarvio pyrkii osaltaan tukemaan kestävää ja laaja-alaista talouskasvua koko unionin alueella ja täydentämään kansallisia talousarvioita niillä alueilla, jotka edellyttävät yhteisiä EU-tason ratkaisuja ja tuovat toteutuessaan lisäarvoa kaikille, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).

Nettomaksu kuvaa jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Se ei kuitenkaan kerro esimerkiksi siitä hyödystä, jonka Suomi saa sisämarkkinoista ja työvoiman vapaasta liikkuvuudesta.

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 50 euroa asukasta kohden, kun vastaava summa oli toissa vuonna 54 euroa. Nettomaksu oli 0,12 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon (0,14 prosenttia toissa vuonna).

Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät vanhan rahoituskehyskauden (2007–2013) ohjelmien päättyminen ja nykyisen kauden (2014–2020) ohjelmien käynnistymisen viivästykset. Lisäksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n talousarvion tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista. Nämä muut tulot saattavat vaihdella vuosittain huomattavasti.

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.

Suomi oli viime vuonna EU:n toiseksi pienin nettomaksaja. Pienin nettomaksaja oli Irlanti, joka todennäköisesti jatkossa vakiinnuttaa asemansa saajasta maksajaksi. Irlanti käväisi jo kerran nettomaksajana vuonna 2014.

Suomi on selvästi pienempi nettomaksaja kuin esimerkiksi Hollanti, Ruotsi, Saksa, Tanska, Itävalta ja Britannia, vaikka ne saavat huomattavia maksualennuksia. Myös Ranska ja talousvaikeuksien keskellä kamppaileva Italia ovat Suomea suurempia nettomaksajia.

Suomen nettomaksuasemaan viime vuonna vaikutti selvästi se, että jäsenmaksu pieneni kuten lähes kaikilla muillakin jäsenmailla. Suomen unionilta saama rahamäärä pysyi lähes toissa vuoden tasolla.

– Syitä maksujen pienenemiseen on kaksi: Viime vuoden talousarvion taso on huomattavasti matalampi kuin toissa vuoden. Lisäksi talousarvion rahoituksessa muiden tulojen kuin kansallisilla jäsenmaksuilla kerättävä osuus on ollut poikkeuksellisen korkea, jopa 17 prosenttia, arvioi budjettineuvos Panu Kukkonen.

Viime vuonna Suomen suhteellinen maksuosuus koko EU-budjetista oli 1,68 prosenttia (1,63 prosenttia toissa vuonna). EU-jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,34 prosenttia (1,30 prosenttia).

Suomen saamat tulot EU:lta pienenivät toissa vuodesta 30 miljoonalla eurolla 1 501 miljoonaan euroon.

Suomi sai rakennepoliittisia tukia viime vuonna noin 113 miljoonaa euroa toissavuotista enemmän. Myös tulot Horisontti 2020 -ohjelmasta kasvoivat 21 miljoonalla eurolla. Ohjelma tukee eurooppalaista tutkimusta ja innovaatioita.

Sen sijaan maatalouden kehittämistuet laskivat 106 miljoonalla eurolla. Myös tulot Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä laskivat edellisen vuoden korkealta tasolta 47 miljoonalla eurolla. Välineestä tuetaan Euroopan laajuisia verkkoja liikenteen, energian ja digitaalisten palvelujen alalla.

Myös turvallisuuteen ja kansalaisuuteen, kuten maahanmuuttoon, liittyvät tulot laskivat 24 miljoonalla eurolla.

Kuluvan rahoituskauden (2014–20) aikana Suomi on saanut EU-rahoitusta yhteensä 5,4 miljardia euroa eli keskimäärin 1,4 miljardia euroa vuodessa viime vuoden loppuun mennessä.

Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 1 595 miljoonaa euroa. Tähän niin sanottuun kansalliseen maksuosuuteen liittyvät maksut laskivat 234 miljoonalla eurolla toissa vuodesta. Tästä arvonlisäperusteisen jäsenmaksun osuus oli 277 miljoonaa euroa ja bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1 181 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksen rahoituksesta oli viime vuonna 128 miljoonaa euroa.

Kuluvan rahoituskehyskauden (2014–20) aikana Suomi maksanut unionille yhteensä 7 miljardia euroa eli keskimäärin 1,8 miljardia euroa vuodessa viime vuoden loppuun mennessä.

Viime vuonna Suomi keräsi EU:n puolesta 175 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja, jotka tilitetään suoraan unionille. Tästä 35 miljoonaa euroa tuloutettiin valtion talousarvioon kantopalkkiona.

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Saksa (0,32 prosenttia), Ruotsi (0,29 prosenttia) ja Itävalta (0,25 prosenttia). Suurimmat nettomaksajat asukasmäärään suhteutettuna ovat Ruotsi (139 euroa asukasta kohden), Saksa (129 euroa) ja Tanska (122 euroa).

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Liettua (3,14 prosenttia), Bulgaria (2,92 prosenttia) ja Unkari (2,66 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna eniten EU-tukea saivat Liettua (448 euroa asukasta kohden), Viro (358 euroa) ja Kreikka (349 euroa).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Nyt on eläkeläisten vuoro

Suomessa on paljon eläkeläisiä, joille arki on sinnittelyä päivästä toiseen. Poliitikot ovat luvanneet eläkeläisille vuosien saatossa vaikka mitä. Erityisesti vaalien alla eläkeläisiä muistetaan, mutta vaalikentillä annetut lupaukset harvemmin päätyvät hallitusohjelmaan ja sitä kautta pysyviksi parannuksiksi. Eläkeläiset ovat olleet mukana talkoissa rakentamassa yhteiskuntaamme. Nyt on yhteiskunnan aika huolehtia heistä.

Maskussa tulipalo omakotitalon saunatilassa

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen mukaan omakotitalon saunatilassa syttyi tulipalo lauantaina illalla Maskussa Halisojantiellä.

Uutta tieliikennelakia täydennetään

Uuteen tieliikennelakiin tehdään täydennyksiä. Lain hyväksymisen jälkeen muualla lainsäädännössä on tapahtunut muutoksia, jotka edellyttävät täsmennyksiä myös tieliikennelakiin.

Katovuodet nostivat rehuviljan hinnan ennätystasolle

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi ja kuluttajahintaindeksi 2015=100, 1/2010–12/2018.

Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 5,5 prosenttia vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä. Tuotantotarvikkeet ja palvelut maksoivat 6,8 prosenttia enemmän ja maatalouden investoinnit 2,4 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Rehujen hinnat nousivat keskimäärin 14 prosenttia.

Fimea: Apteekkien taloustilanne edelleen hyvä

Fimean tekemän apteekkien talouden kehittymistä kuvaavan tilinpäätösanalyysin perusteella apteekkien toiminta on vuonna 2017 ollut liiketaloudellisesti kannattavaa ja apteekit ovat pääsääntöisesti vakavaraisia, vaikka liikevaihdoissa, liikevoitoissa ja myyntikatteissa oli havaittavissa laskua ja apteekkien maksuvalmius oli heikentynyt. Maakunnissa ja paikkakunnilla, joissa väestömäärä apteekkia kohden on suuri, voitaisiin apteekkien määrää hyvin talouslukujen perusteella lisätä.

Poliisi valvoo tehostetusti raskasta liikennettä, erityisesti ajoneuvojen kuntoa

Poliisi valvoo tehostetusti raskasta liikennettä koko maassa maanantaista sunnuntaihin 18.-24. helmikuuta.

Rakennuskustannukset nousivat tammikuussa 1,9 prosenttia

Rakennuskustannusindeksin pitkän aikavälin kehitys.

Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat tammikuussa 1,9 prosenttia vuodentakaisesta. Tarvikepanosten hinnat nousivat 2,5 prosenttia, työpanosten hinnat 1,4 prosenttia ja palveluiden hinnat 0,7 prosenttia edellisen vuoden tammikuuhun verrattuna.

Varhaiskasvatusmaksuihin tehdyt alennukset hillitsevät lapsiperheiden pienituloisuuden kasvua

Lapsilisien, kotihoidontuen ja yleisen asumistuen indeksileikkaukset, eli etuuksien vuosittaisista korotuksista luopuminen, ovat lisänneet lapsiperheiden pienituloisuutta tällä hallituskaudella. Toisaalta varhaiskasvatusmaksujen alennukset ja vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan korotus ovat tasoittaneet tilannetta, kertoo THL:n tuore selvitys.

Pudota lumi turvallisesti

Karkeana suosituksena voidaan sanoa, että kun lumen korkeus katolla lähentelee puolta metriä, olisi viimeistään hyvä aika ryhtyä lumenpudotusurakkaan.

Urheilu

Jälkipeli: Kiekkolegenda Ville Vahalahden komea ura tuli päätökseen

Vahalahden koko perhe oli mukana hienosti järjestetyssä juhlaottelussa.

- Totta kai järjestämme! Ville Vahalahti on loistava pelaaja ja upea ihminen.

Aleksi "Sählä" Salonen tuo ääntä ja huumoria TPS:n koppiin

Aleksi Salonen tuli Turkuun ottamaan isoa vastuuta ja kovia peliminuutteja.

Kun jääkiekkoilija siirtyy seurasta toiseen, moni asia muuttuu. Jos siirto tapahtuu kesken kauden, muutoksen pureskeluun ei pahemmin jää aikaa.

Jälkipeli: Hirvensalon rinteet ovat mainiossa kunnossa

Hirvensalon laskettelukeskuksessa vietetään vuoden kiireisintä aikaa. Iltavalaistuksessa kelpaa lasketella, sillä rinteet ovat hyvässä kunnossa.

– Odota! Nyt on pakko keskeyttää haastattelu hetkeksi. Pihalle tuli juuri tärkeä postilähetys Itävallasta.

TPS:n Julius Perälä U18-leirille

TPS:n Julius Perälä matkaa alle 18-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueen vuoden avaavalle leirille Eerikkilän urheiluopistolle. Kaikkiaan päävalmentaja Kai Nyyssönen nimesi leiriryhmään 27 pelaajaa.

Åboraakkeli: Odottaako tulevaisuus häkissä?

Olli Santalahti.

Tulevana lauantaina, 16. helmikuuta, Helsingissä otellaan vapaaottelutapahtuma Cage 46. Illassa on turkulaisittain panoksia parissakin ottelussa.

Näkökulma: Tallinder – yksi parhaista

Henrik Tallinderin pitkä ura päättyi loukkaantumiseen, mutta miehen vaikutus TPS:lle on ollut todella suuri.

Kuinka moni muistaa, että kauden 2000–2001 alla TPS:ään tuli Ruotsista kaksi uutta pelimiestä? Molemmat olivat 21-vuotiaita. Toinen Tukholman AIK:n juniorimyllyn läpikäynyt ja toinen Färjestadissa edeltäneet vuodet pelannut.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?