Suomen nettomaksu EU:lle laski edelleen viime vuonna

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 275 miljoonaa euroa, ilmenee EU:n komission tilastoista. Nettomaksu pieneni edelleen toissa vuodesta, jolloin se oli 294 miljoonaa euroa.

– EU:n talousarvio pyrkii osaltaan tukemaan kestävää ja laaja-alaista talouskasvua koko unionin alueella ja täydentämään kansallisia talousarvioita niillä alueilla, jotka edellyttävät yhteisiä EU-tason ratkaisuja ja tuovat toteutuessaan lisäarvoa kaikille, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).

Nettomaksu kuvaa jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Se ei kuitenkaan kerro esimerkiksi siitä hyödystä, jonka Suomi saa sisämarkkinoista ja työvoiman vapaasta liikkuvuudesta.

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 50 euroa asukasta kohden, kun vastaava summa oli toissa vuonna 54 euroa. Nettomaksu oli 0,12 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon (0,14 prosenttia toissa vuonna).

Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät vanhan rahoituskehyskauden (2007–2013) ohjelmien päättyminen ja nykyisen kauden (2014–2020) ohjelmien käynnistymisen viivästykset. Lisäksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n talousarvion tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista. Nämä muut tulot saattavat vaihdella vuosittain huomattavasti.

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.

Suomi oli viime vuonna EU:n toiseksi pienin nettomaksaja. Pienin nettomaksaja oli Irlanti, joka todennäköisesti jatkossa vakiinnuttaa asemansa saajasta maksajaksi. Irlanti käväisi jo kerran nettomaksajana vuonna 2014.

Suomi on selvästi pienempi nettomaksaja kuin esimerkiksi Hollanti, Ruotsi, Saksa, Tanska, Itävalta ja Britannia, vaikka ne saavat huomattavia maksualennuksia. Myös Ranska ja talousvaikeuksien keskellä kamppaileva Italia ovat Suomea suurempia nettomaksajia.

Suomen nettomaksuasemaan viime vuonna vaikutti selvästi se, että jäsenmaksu pieneni kuten lähes kaikilla muillakin jäsenmailla. Suomen unionilta saama rahamäärä pysyi lähes toissa vuoden tasolla.

– Syitä maksujen pienenemiseen on kaksi: Viime vuoden talousarvion taso on huomattavasti matalampi kuin toissa vuoden. Lisäksi talousarvion rahoituksessa muiden tulojen kuin kansallisilla jäsenmaksuilla kerättävä osuus on ollut poikkeuksellisen korkea, jopa 17 prosenttia, arvioi budjettineuvos Panu Kukkonen.

Viime vuonna Suomen suhteellinen maksuosuus koko EU-budjetista oli 1,68 prosenttia (1,63 prosenttia toissa vuonna). EU-jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,34 prosenttia (1,30 prosenttia).

Suomen saamat tulot EU:lta pienenivät toissa vuodesta 30 miljoonalla eurolla 1 501 miljoonaan euroon.

Suomi sai rakennepoliittisia tukia viime vuonna noin 113 miljoonaa euroa toissavuotista enemmän. Myös tulot Horisontti 2020 -ohjelmasta kasvoivat 21 miljoonalla eurolla. Ohjelma tukee eurooppalaista tutkimusta ja innovaatioita.

Sen sijaan maatalouden kehittämistuet laskivat 106 miljoonalla eurolla. Myös tulot Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä laskivat edellisen vuoden korkealta tasolta 47 miljoonalla eurolla. Välineestä tuetaan Euroopan laajuisia verkkoja liikenteen, energian ja digitaalisten palvelujen alalla.

Myös turvallisuuteen ja kansalaisuuteen, kuten maahanmuuttoon, liittyvät tulot laskivat 24 miljoonalla eurolla.

Kuluvan rahoituskauden (2014–20) aikana Suomi on saanut EU-rahoitusta yhteensä 5,4 miljardia euroa eli keskimäärin 1,4 miljardia euroa vuodessa viime vuoden loppuun mennessä.

Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 1 595 miljoonaa euroa. Tähän niin sanottuun kansalliseen maksuosuuteen liittyvät maksut laskivat 234 miljoonalla eurolla toissa vuodesta. Tästä arvonlisäperusteisen jäsenmaksun osuus oli 277 miljoonaa euroa ja bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1 181 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksen rahoituksesta oli viime vuonna 128 miljoonaa euroa.

Kuluvan rahoituskehyskauden (2014–20) aikana Suomi maksanut unionille yhteensä 7 miljardia euroa eli keskimäärin 1,8 miljardia euroa vuodessa viime vuoden loppuun mennessä.

Viime vuonna Suomi keräsi EU:n puolesta 175 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja, jotka tilitetään suoraan unionille. Tästä 35 miljoonaa euroa tuloutettiin valtion talousarvioon kantopalkkiona.

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Saksa (0,32 prosenttia), Ruotsi (0,29 prosenttia) ja Itävalta (0,25 prosenttia). Suurimmat nettomaksajat asukasmäärään suhteutettuna ovat Ruotsi (139 euroa asukasta kohden), Saksa (129 euroa) ja Tanska (122 euroa).

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Liettua (3,14 prosenttia), Bulgaria (2,92 prosenttia) ja Unkari (2,66 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna eniten EU-tukea saivat Liettua (448 euroa asukasta kohden), Viro (358 euroa) ja Kreikka (349 euroa).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kaupunkitutkimusohjelma jatkaa kolmannelle kaudelle

Turun kaupungin, Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen kaupunkitutkimusohjelma jatkaa kolmannelle kaudelle (2019-2023). Ohjelman puitteissa tehdään kaupunkien kehitystä koskevaa akateemista tutkimusta, joka tuottaa tietoa myös kaupungin päätöksenteon tueksi. Tutkimukset kohdistuvat yhteiskunnalliseen ja tilalliseen muutokseen kaupungeissa sekä kaupungin mahdollisuuksiin vaikuttaa tähän muutokseen yksin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Asfaltointityö haittaa liikennettä Isotalonkadulla

Kaivo- jyrsintä- ja asfaltointityö Isotalonkadulla kaventaa ja sulkee ajokaistoja Isotalonkadulla 28. kesäkuuta asti. Paikalla on liikenneopasteet ja tarvittaessa liikenteenohjaajat. Työkoneita liikkuu muun liikenteen seassa.

Kaupungin neuvontapuhelin auttaa helteestä kärsiviä ikäihmisiä

Kesällä helteet rasittavat eniten sairaita, ikäihmisiä sekä lapsia. Nestehukka ei aina ilmene janontunteena. Ikäihmiset saavat neuvoja ja ohjausta maakunnallisesta neuvontapuhelimesta tai oman kotihoidon henkilökunnalta.

Taco Bell avaa Hansakorttelissa syyskuussa – tulossa myös kaksi uutta sushiravintolaa

Taco Bell tarjoaa texmex-ruokaa.

Texmex-ruokaa tarjoava Taco Bell -pikaruokaravintolaketju laajenee Turkuun ja avaa tähän mennessä ketjun suurimman Suomen-ravintolan Hansakortteliin 12. syyskuuta.

Kupittaan Citymarket yhteistyöhön vähävaraisia lapsiperheitä auttavan ruokakassipalvelun kanssa

Venner on vähävaraisten perheiden ravitsevaan ruoka-apuun keskittyvä ruokakassipalvelu, joka tarjoaa kuluttajille uuden tavan tehdä hyvää. Yhteistyössä K-ryhmän kanssa Venner laajenee nyt ensimmäisenä pääkaupunkiseudun ulkopuolisena kaupunkina Turkuun.

Onnettomuuspaikan kuvaaminen ratin takaa aiheuttaa vaaratilanteita

Mobiililaitteiden käyttö ajoneuvoa ajaessa on huolestuttava ilmiö, joka vaarantaa oman ja ympäristön turvallisuuden erityisesti onnettomuustilanteissa. Pelastusalan tieliikennepelastamisen toimikunnan puheenjohtaja, palomestari Tommi Luhtaniemi muistuttaa, että holtiton mobiililaitteiden käyttö voi aiheuttaa vaaratilanteita tai jopa onnettomuuksia.

Julkisivutyö haittaa liikennettä Kalevantiellä

Julkisivuasennustyö Kalevantiellä sulkee ajokaistoja Kalevantien ja Savitehtaankadun risteyksessä tänään keskiviikkona ja huomenna torstaina. Kalevantieltä suljetaan oikeanpuoleinen Kupittaan suuntaan ajavien ajokaista ja Savitehtaankadulta oikealle, Tykistökadulle, kääntyvien ajokaista. Tykistökadulta vasemmalle, Savitehtaankadulle, kääntyvien ajokaista on edelleen myös suljettuna.

Nostotyö sulkee kaistan Eerikinkadulla

Nostotyö sulkee toisen ajokaistan Eerikinkatu 13 kohdalta, keskiviikon ja torstain välisenä yönä, kello 21.30–6 välisenä aikana. Ainoastaan yksi ajokaista käytössä. Kevytliikenne ohjataan kadun toiselle puolen. Paikalla liikenteenohjaajat.

Pakina: Ei pyykkituvan jälkipuheille

Taloyhtiöiden asioista jaksetaan kerta toisensa jälkeen napista pyykkituvissa, äristä keskustelufoorumeilla ja turista tuttujen kesken. Tämä on jännittävää. Tämä on äärimmäisen jännittävää etenkin siksi, ettei esimerkiksi kevätkokouksiin juuri jakseta raahautua.

Kaupunki
Urheilu

Jälkipeli: Lavatanssit ovat tärkeä osa Raision Kuulan varainhankintaa

Tangokuningas Teemu Roivainen on varma valinta. Kotimainen eturivin artisti saa tanssiyleisön liikkeelle. Huvilintuun saavutaan kauempaankin.

Teemu Roivanen laulaa sydämensä kyllyydestä kotimaisia ikivihreitä. Raision Huvilinnun lavalle saapunut runsaslukuinen tanssiyleisö nauttii musiikista ja kesäisestä tunnelmasta. Tanssikengät tömisevät ja hameenhelmat heiluvat tangokuninkaan tahdittamana.

Liedon Pallo etsii valmennuskoordinaattoria

Liedon Pallo hakee valmennuskoordinaattoria vastaamaan seuran valmennuslinjan kehittämisestä, koordinoinnista ja valmentajakoulutuksista.

TPS:n salibandynaiset kohti tulevaa kovin tavoittein

Mennyt kausi oli TPS:n edustusjoukkueille menestyksekäs. SM-hopeaa saavuttanut miesten edustusjoukkue vei päähuomion, mutta samaan aikaan tasaisen nousevaa kehityskäyrää edennyt naisten edustusjoukkue nappasi historiansa parhaan sijoituksen päätyen lopulta neljänneksi. Naisten liigajoukkue astuu miesten tapaan uuden päävalmentajan aikaan, kun Lari Molkka astuu Aki Vilanderin saappaisiin.

Eveliina Heinonen U16-maajoukkueeseen

TPS:n Eveliina Heinonen on nimetty tyttöjen jalkapallon U16-maajoukkueeseen. Maajoukkue matkaa Ruotsiin taistelemaan ikäluokan avoimeen PM-turnaukseen heinäkuussa.

Rasmus Holma sivussa Mypa-ottelusta

TPS:n totutussa kokoonpanossa on pieniä muutoksia. Tappiollisen MuSa-ottelun loppuhetkillä polvensa loukannut Rasmus Holma on sivussa. Topparin paikan ottanee Otto Schultz .

Inter näkyvästi esillä toukokuun tähdistössä

Jose Riveiro ja Mika Ojala.

Veikkausliigan toukokuun joukkueeseen on valittu Interistä Filip Valencic ja Mika Ojala . Lisäksi kuukauden valmentajaksi on valittu Jose Riveiro . Veikkausliigan maalipörssiä johtava Valencic valittiin myös toukokuun parhaaksi pelaajaksi.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.