Suomen nettomaksu EU:lle laski edelleen viime vuonna

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 275 miljoonaa euroa, ilmenee EU:n komission tilastoista. Nettomaksu pieneni edelleen toissa vuodesta, jolloin se oli 294 miljoonaa euroa.

– EU:n talousarvio pyrkii osaltaan tukemaan kestävää ja laaja-alaista talouskasvua koko unionin alueella ja täydentämään kansallisia talousarvioita niillä alueilla, jotka edellyttävät yhteisiä EU-tason ratkaisuja ja tuovat toteutuessaan lisäarvoa kaikille, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).

Nettomaksu kuvaa jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Se ei kuitenkaan kerro esimerkiksi siitä hyödystä, jonka Suomi saa sisämarkkinoista ja työvoiman vapaasta liikkuvuudesta.

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 50 euroa asukasta kohden, kun vastaava summa oli toissa vuonna 54 euroa. Nettomaksu oli 0,12 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon (0,14 prosenttia toissa vuonna).

Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät vanhan rahoituskehyskauden (2007–2013) ohjelmien päättyminen ja nykyisen kauden (2014–2020) ohjelmien käynnistymisen viivästykset. Lisäksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n talousarvion tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista. Nämä muut tulot saattavat vaihdella vuosittain huomattavasti.

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.

Suomi oli viime vuonna EU:n toiseksi pienin nettomaksaja. Pienin nettomaksaja oli Irlanti, joka todennäköisesti jatkossa vakiinnuttaa asemansa saajasta maksajaksi. Irlanti käväisi jo kerran nettomaksajana vuonna 2014.

Suomi on selvästi pienempi nettomaksaja kuin esimerkiksi Hollanti, Ruotsi, Saksa, Tanska, Itävalta ja Britannia, vaikka ne saavat huomattavia maksualennuksia. Myös Ranska ja talousvaikeuksien keskellä kamppaileva Italia ovat Suomea suurempia nettomaksajia.

Suomen nettomaksuasemaan viime vuonna vaikutti selvästi se, että jäsenmaksu pieneni kuten lähes kaikilla muillakin jäsenmailla. Suomen unionilta saama rahamäärä pysyi lähes toissa vuoden tasolla.

– Syitä maksujen pienenemiseen on kaksi: Viime vuoden talousarvion taso on huomattavasti matalampi kuin toissa vuoden. Lisäksi talousarvion rahoituksessa muiden tulojen kuin kansallisilla jäsenmaksuilla kerättävä osuus on ollut poikkeuksellisen korkea, jopa 17 prosenttia, arvioi budjettineuvos Panu Kukkonen.

Viime vuonna Suomen suhteellinen maksuosuus koko EU-budjetista oli 1,68 prosenttia (1,63 prosenttia toissa vuonna). EU-jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,34 prosenttia (1,30 prosenttia).

Suomen saamat tulot EU:lta pienenivät toissa vuodesta 30 miljoonalla eurolla 1 501 miljoonaan euroon.

Suomi sai rakennepoliittisia tukia viime vuonna noin 113 miljoonaa euroa toissavuotista enemmän. Myös tulot Horisontti 2020 -ohjelmasta kasvoivat 21 miljoonalla eurolla. Ohjelma tukee eurooppalaista tutkimusta ja innovaatioita.

Sen sijaan maatalouden kehittämistuet laskivat 106 miljoonalla eurolla. Myös tulot Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä laskivat edellisen vuoden korkealta tasolta 47 miljoonalla eurolla. Välineestä tuetaan Euroopan laajuisia verkkoja liikenteen, energian ja digitaalisten palvelujen alalla.

Myös turvallisuuteen ja kansalaisuuteen, kuten maahanmuuttoon, liittyvät tulot laskivat 24 miljoonalla eurolla.

Kuluvan rahoituskauden (2014–20) aikana Suomi on saanut EU-rahoitusta yhteensä 5,4 miljardia euroa eli keskimäärin 1,4 miljardia euroa vuodessa viime vuoden loppuun mennessä.

Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 1 595 miljoonaa euroa. Tähän niin sanottuun kansalliseen maksuosuuteen liittyvät maksut laskivat 234 miljoonalla eurolla toissa vuodesta. Tästä arvonlisäperusteisen jäsenmaksun osuus oli 277 miljoonaa euroa ja bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1 181 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksen rahoituksesta oli viime vuonna 128 miljoonaa euroa.

Kuluvan rahoituskehyskauden (2014–20) aikana Suomi maksanut unionille yhteensä 7 miljardia euroa eli keskimäärin 1,8 miljardia euroa vuodessa viime vuoden loppuun mennessä.

Viime vuonna Suomi keräsi EU:n puolesta 175 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja, jotka tilitetään suoraan unionille. Tästä 35 miljoonaa euroa tuloutettiin valtion talousarvioon kantopalkkiona.

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Saksa (0,32 prosenttia), Ruotsi (0,29 prosenttia) ja Itävalta (0,25 prosenttia). Suurimmat nettomaksajat asukasmäärään suhteutettuna ovat Ruotsi (139 euroa asukasta kohden), Saksa (129 euroa) ja Tanska (122 euroa).

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Liettua (3,14 prosenttia), Bulgaria (2,92 prosenttia) ja Unkari (2,66 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna eniten EU-tukea saivat Liettua (448 euroa asukasta kohden), Viro (358 euroa) ja Kreikka (349 euroa).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Yksiö tuhoutui täysin tulipalossa Varissuolla

Yksiö tuhoutui täysin palossa Krööpilänkadulla Varissuolla torstaina aamuyöllä.

Pieni puuvaja tuhoutui tulipalossa Naantalissa

Pieni puuvaja tuhoutui Naantalissa Rantalantiellä keskiviikkona illalla. Pelastuslaitos sammutti palon, joka ei aiheuttanut henkilövahinkoja. Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Orionin voitto supistui

Orion-konsernin liikevaihto oli tammi–kesäkuussa 493 miljoonaa euroa eli yhtä paljon kuin viime vuonna samana ajanjaksona. Liikevoitto oli 107 (140) miljoonaa euroa.

Rehukehitys, ruokintamenetelmät ja parantunut genetiikka pienentäneet kalankasvatuksen ravinnekuormitusta yli 65 prosenttia

Kirjolohen kasvatuksen rehukertoimen (vasen kuva) sekä fosforin ja typen ominaiskuormituksen (oikealla) kehitys Suomen rannikkoalueen kalankasvattamoilla vuosina 1980-2016.

Suomen markkinoille myydään vuosittain noin 47 miljoonaa kiloa kirjolohta ja lohta. Tästä alle neljäsosa, 11 miljoonaa kiloa, on kotimaassa kasvatettua kirjolohta. Ympäristövaikutuksien minimointi on avainasia kestävän kotimaisen ruoantuotannon kehittämisessä. Viime vuosikymmeninä kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia on onnistuttu vähentämään merkittävästi esimerkiksi ruokintamenetelmiä, kalamateriaalia ja rehuja kehittämällä.

Pääkirjoitus: Vastustuksesta huolimatta

Turun kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Matti Rihko, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen, Turun kaupunginjohtaja Minna Arve, Turun yliopiston vararehtori Kalle-Antti Suominen, Teknologia Kampus Turun toimistusjohtaja, professori Mika Hannula, Åbo Akademin rehtori Mikko Hupa ja Turun ammattikorkeakoulun vararehtori Juhani Soini edustavat yhteistyöverkostoa, jonka työn tuloksena Turun yliopiston DI-koulutus laajenee.

Ei se helppoa ollut. Seitsemän vuoden taistelun jälkeen Turun yliopisto sai havittelemansa lisäykset diplomi-insinöörikoulutukseen. Jatkossa Turun yliopistosta valmistuu diplomi-insinöörejä paitsi biotekniikasta ja tietotekniikasta myös konetekniikasta ja materiaalitekniikasta.

Lähes puolet nuorista aikuisista kokeillut jotain huumetta

Lähes puolet nuorista aikuisista ilmoittaa kokeilleensa laitonta päihdettä joskus elämässään. Varhainen aloitusikä altistaa usein päihderiippuvuudelle. Lasten ja nuorten päihteiden käyttöä ehkäisemään uusi hallitus on luvannut luoda Islannin innoittamana ”Suomen mallin”. EHYT ry muistuttaa, ettei Suomen malli saa supistua pelkästään harrastusten tukemiseksi.

Korjaustyö haittaa liikennettä Martinsillalla loppuviikon

Korjaustyö haittaa liikennettä Martinsillalla 18.–22. heinäkuuta. Keskimmäinen ajokaista on suljettu. Työaika on kello 7–15.30. Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Tukes: Kosmeettisissa valmisteissa sallittuihin aineisiin muutoksia

Uuden EU-asetuksen myötä yli 200 ainetta tai aineryhmää tuli kielletyksi kosmeettisissa valmisteissa. EU- ja ETA-maissa myynnissä oleva kosmetiikka ei saa sisältää näitä kiellettyjä aineita, tai aineiden on täytettävä niiden käytölle asetetut rajoitukset. Kielletyt aineet ovat syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia tai lisääntymiselle vaarallisia, eli CMR-aineita.

Hyviä sydämiä työpajassa

Sydänkortit on suunnitellut Heli Lindroos.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniakeskus etsii kesän työpajoihin käsillä tekijöitä, jotka haluaisivat levittää hyvää ympärilleen. Syyskuussa diakoniatyöntekijät ympäri Turkua ja Kaarinaa tulevat kaduille ja kauppakeskuksiin kertomaan siitä, miten diakonia voi auttaa. Muun muassa näitä tapahtumia varten askarrellaan diakoniakeskuksessa sydänaiheisia kannustuskortteja iltapäivän mittaisissa työpajoissa kesän mittaan.

Urheilu

Inter tarvitsee ihmeen

Inter palasi monen vuoden tauon jälkeen Eurocup-peleihin, mutta taival jää lyhyeksi, jos Filip Valencic ja kummpanit eivät veny ihmeeseen.

Turkulaisten Eurotaival uhkaa loppua jälleen lyhyeen

Kupittaanpuiston minigolfkentän ennätykset uusiksi

Karl-Anton Lönnroth.

Kupittaanpuiston minigolfkentällä pelattiin Finnish Adventure Golf Masters -kilpailut viikonloppuna. Kansainväliseen kilpailuun osallistui noin 30 pelaajaa, joiden joukossa oli useampi maailmanmestari.

Maradona – pyhimys ja luopio

Diego Maradona pelasi parhaat vuotensa Napolissa 1980-luvun lopulla.

Asif Kapadia keskittyy dokumentissaan Diego Maradonan vuosiin Napolissa

Jälkipeli: Pesäpallolla vahva asema Pöytyällä

Pesäpallolla on vahva asema Pöytyällä. Pöytyän Urheilijoiden naiset pelaavat toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Maaseudulla on kuitenkin omat haasteensa. Yhteistyötä pitää tehdä yli kuntarajojen, muun muassa Turun kanssa.

– Pöytyä on pinta-alaltaan kaksinkertainen Turkuun verrattuna. Meillä välimatkat ovat pitkiä. Pienessä seurassa joutuu panostamaan siihen, että lapset ylipäätään pääsevät liikkumaan, kertoo Pöytyän Urheilijoiden pesäpallojaoston puheenjohtaja Paavo Kallio haasteista, jotka ovat erilaisia maaseudulla kuin kaupungissa.

Otteluanalyysi: Muzacin pusku takasi voiton AC Oulusta

Toppari Valtteri Vesiaho debytoi onnistuneesti TPS-paidassa.

Kova ottelu, hyvä ottelu. Maalitilanteita ei ollut paljon, mutta TPS loi niitä enemmän kuin AC Oulu ja käytti niistä yhden. Vaihtomies Albijon Muzaci puski kulmasta voitto-osuman, ja TPS löi AC Oulun 1-0 (0-0) Kupittaalla Ykkösen kärkipään kamppailussa. Asetelma Ykkösen kärjessä säilyi entisellään, sillä Haka löi Jaron. TPS repi kuitenkin lisää kaulaa muihin, sillä Jaro ja MuSa ovat jo kymmenen pisteen päässä.

Missäs oot?: Rankkuutta kaipaava Suomen mestari

Antti-Jussi Juntunen.

Tavoitimme Turun Urheiluliittoa edustavan maantiepyöräilijä Antti-Jussi Juntusen perjantaina 5. heinäkuuta kello 11.40.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.