Suomen nettomaksu EU:lle laski edelleen viime vuonna

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 275 miljoonaa euroa, ilmenee EU:n komission tilastoista. Nettomaksu pieneni edelleen toissa vuodesta, jolloin se oli 294 miljoonaa euroa.

– EU:n talousarvio pyrkii osaltaan tukemaan kestävää ja laaja-alaista talouskasvua koko unionin alueella ja täydentämään kansallisia talousarvioita niillä alueilla, jotka edellyttävät yhteisiä EU-tason ratkaisuja ja tuovat toteutuessaan lisäarvoa kaikille, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).

Nettomaksu kuvaa jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Se ei kuitenkaan kerro esimerkiksi siitä hyödystä, jonka Suomi saa sisämarkkinoista ja työvoiman vapaasta liikkuvuudesta.

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 50 euroa asukasta kohden, kun vastaava summa oli toissa vuonna 54 euroa. Nettomaksu oli 0,12 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon (0,14 prosenttia toissa vuonna).

Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät vanhan rahoituskehyskauden (2007–2013) ohjelmien päättyminen ja nykyisen kauden (2014–2020) ohjelmien käynnistymisen viivästykset. Lisäksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n talousarvion tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista. Nämä muut tulot saattavat vaihdella vuosittain huomattavasti.

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.

Suomi oli viime vuonna EU:n toiseksi pienin nettomaksaja. Pienin nettomaksaja oli Irlanti, joka todennäköisesti jatkossa vakiinnuttaa asemansa saajasta maksajaksi. Irlanti käväisi jo kerran nettomaksajana vuonna 2014.

Suomi on selvästi pienempi nettomaksaja kuin esimerkiksi Hollanti, Ruotsi, Saksa, Tanska, Itävalta ja Britannia, vaikka ne saavat huomattavia maksualennuksia. Myös Ranska ja talousvaikeuksien keskellä kamppaileva Italia ovat Suomea suurempia nettomaksajia.

Suomen nettomaksuasemaan viime vuonna vaikutti selvästi se, että jäsenmaksu pieneni kuten lähes kaikilla muillakin jäsenmailla. Suomen unionilta saama rahamäärä pysyi lähes toissa vuoden tasolla.

– Syitä maksujen pienenemiseen on kaksi: Viime vuoden talousarvion taso on huomattavasti matalampi kuin toissa vuoden. Lisäksi talousarvion rahoituksessa muiden tulojen kuin kansallisilla jäsenmaksuilla kerättävä osuus on ollut poikkeuksellisen korkea, jopa 17 prosenttia, arvioi budjettineuvos Panu Kukkonen.

Viime vuonna Suomen suhteellinen maksuosuus koko EU-budjetista oli 1,68 prosenttia (1,63 prosenttia toissa vuonna). EU-jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,34 prosenttia (1,30 prosenttia).

Suomen saamat tulot EU:lta pienenivät toissa vuodesta 30 miljoonalla eurolla 1 501 miljoonaan euroon.

Suomi sai rakennepoliittisia tukia viime vuonna noin 113 miljoonaa euroa toissavuotista enemmän. Myös tulot Horisontti 2020 -ohjelmasta kasvoivat 21 miljoonalla eurolla. Ohjelma tukee eurooppalaista tutkimusta ja innovaatioita.

Sen sijaan maatalouden kehittämistuet laskivat 106 miljoonalla eurolla. Myös tulot Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä laskivat edellisen vuoden korkealta tasolta 47 miljoonalla eurolla. Välineestä tuetaan Euroopan laajuisia verkkoja liikenteen, energian ja digitaalisten palvelujen alalla.

Myös turvallisuuteen ja kansalaisuuteen, kuten maahanmuuttoon, liittyvät tulot laskivat 24 miljoonalla eurolla.

Kuluvan rahoituskauden (2014–20) aikana Suomi on saanut EU-rahoitusta yhteensä 5,4 miljardia euroa eli keskimäärin 1,4 miljardia euroa vuodessa viime vuoden loppuun mennessä.

Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 1 595 miljoonaa euroa. Tähän niin sanottuun kansalliseen maksuosuuteen liittyvät maksut laskivat 234 miljoonalla eurolla toissa vuodesta. Tästä arvonlisäperusteisen jäsenmaksun osuus oli 277 miljoonaa euroa ja bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1 181 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksen rahoituksesta oli viime vuonna 128 miljoonaa euroa.

Kuluvan rahoituskehyskauden (2014–20) aikana Suomi maksanut unionille yhteensä 7 miljardia euroa eli keskimäärin 1,8 miljardia euroa vuodessa viime vuoden loppuun mennessä.

Viime vuonna Suomi keräsi EU:n puolesta 175 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja, jotka tilitetään suoraan unionille. Tästä 35 miljoonaa euroa tuloutettiin valtion talousarvioon kantopalkkiona.

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Saksa (0,32 prosenttia), Ruotsi (0,29 prosenttia) ja Itävalta (0,25 prosenttia). Suurimmat nettomaksajat asukasmäärään suhteutettuna ovat Ruotsi (139 euroa asukasta kohden), Saksa (129 euroa) ja Tanska (122 euroa).

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Liettua (3,14 prosenttia), Bulgaria (2,92 prosenttia) ja Unkari (2,66 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna eniten EU-tukea saivat Liettua (448 euroa asukasta kohden), Viro (358 euroa) ja Kreikka (349 euroa).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Pelimiehen valinta: Amerikka vapaaksi uudelleen

Connor-poika se ei kalpeanaamaa pelkää.

Aivan kuin Assassin's Creed -pelejä ja niiden lisäosia ei tulisi markkinoille tarpeeksi, koki aiemmalle konsolisukupolvelle vuonna 2012 julkaistu Assassin's Creed III Remastered (PS4, Xbox One, Nintendo Switch, PC) keväällä uudelleensyntymän. Ja mikä ettei. Uudelleenjulkaisu on hyvä muistutus siitä, kuinka erinomainen tarina pelissä olikaan.

Ylileveitä autokaistoja aiotaan kaventaa Itäisellä Pitkälläkadulla ja tehdä uusia pyöräkaistoja

Turun kaupungin kaupunkiympäristölautakunta kokoontuu tiistaina 28. toukokuuta. Kokouksessa käsitellään muun muassa liikennejärjestelyjen selkeyttämistä Itäisellä Pitkälläkadulla.

Kalervo Väänäsen muotokuva paljastettiin yliopistolla

Kalervo Väänänen ja Timo Vuorikoski.

Taidemaalari Timo Vuorikosken maalaama Kalervo Väänäsen muotokuva paljastettiin Turun yliopiston Medisiina D:ssä 23. toukokuuta. Väänänen rehtorikausi päättyy heinäkuun lopussa. Turun yliopiston rehtorina hän on toiminut vuodesta 2012 alkaen. Rehtorikauden aikana yliopiston julkaistujen tutkimusten määrä ja arvioitu laatu ovat nousseet. Myös koulutusta on kehitetty merkittävästi.

Puun energiakäyttö lisääntyy edelleen

Puupolttoaineita kulutettiin vuonna 2018 jälleen ennätysmäärä. Tämä johtui siitä, että metsäteollisuuden jäteliemien käyttö lisääntyi. Kiinteitä puupolttoaineita käytettiin lämpö- ja voimalaitoksissa saman verran kuin edellisvuonna. Myös puun pienkäyttö pysyi samana.

Laadukas saattohoito kuuluu kaikille

Saattohoitokoti Karinan laadukas toiminta on päättymässä 25 vuoden jälkeen. Se on todella valitettavaa ja herättää paljon kysymyksiä.

Kaupunki valitsee kehittämiskumppanin Sepänkatu 1:n alueelle

Sepänkatu 1:n asemakaava-alueen kehittämiseen ja Turun ammattikorkeakoulun käytöstä vuonna 2020 poistuvien kiinteistöjen luovutukseen tähtäävän kilpailun voittajaksi esitetään ryhmittymää, jossa ovat mukana Jatke Länsi-Suomi Oy, Taaleri Pääomarahastot Oy sekä JKMM Arkkitehdit Oy. Esitystä käsitellään kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaostossa maanantaina 27. toukokuuta.

Kansainvälinen tutkimus auttoi lopettamaan peltosirkun metsästyksen Ranskassa

Tiettävästi maailman vanhin peltosirkku, vähintään seitsemänvuotias Ensio on todistanut lajitoveriensa vähenemisen noin 70 prosentilla vuodesta 2012 alkaen.

Suomessa äärimmäisen uhanalainen peltosirkku on ollut Ranskassa perinteinen kulinaristinen herkku. Luonnonsuojelujärjestöt ovat vastustaneet sen laitonta, mutta silti jatkunutta metsästystä pitkään, ja vuonna 2016 Euroopan komissio määräsi Ranskan lopettamaan metsästämisen harjoittamisen ja vei asian lintudirektiivin vastaisena EU:n tuomioistuimeen.

Uudenmaantiellä toteutetaan viisaan liikkumisen hanke

Maantiellä 110 eli Uudenmaantiellä toteutetaan viisaan liikkumisen hanke Hämeenkadulta Piikkiöön. Hankkeessa toteutetaan lukuisia kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteita parantavia toimenpiteitä kuluvan vuoden aikana.

Avomereltä saatiin paljon silakkaa ja kilohailia, rannikkokalastus vähenee edelleen

Merialueen kaupallisen kalastuksen saaliin määrä ja arvo 1980–2018 (deflatointi: elinkustannusindeksi).

Merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaalis oli 148 miljoonaa kiloa vuonna 2018. Se oli seitsemän miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Saalis koostui pääosin avomereltä troolilla pyydetystä silakasta ja kilohailista. Rannikolla valtaosa kalastajista pyydysti rysillä ja verkoilla. Rannikkokalastuksen määrä pieneni edelleen, mutta siitä huolimatta joidenkin lajien saalis kasvoi.

Urheilu

Åboraakkeli: Hudson Kaapo Kakon jakolinjana

Kaapo Kakko.

Joki on totta kai Kaapo Kakolle tuttu näky. Jokaisen turkulaisen sielussa Aurajoki virtaa vuolaana ja kirkasvetisenä.

Suomi finaalitavoittein kilpa-aerobicin EM-kisaan Bakussa

Turkulaiset Fanny Samppa (vas.) ja Erika Rautiainen (oik.) tavoittelevat onnistumisia EM-areenalla sekä yksilökisassa että triossa yhdessä Linn Aghan kanssa.

Kilpa-aerobicin Euroopan mestaruudet ratkotaan tänä viikonloppuna Bakussa, Azerbaidzanissa. Kilpailussa nähdään suomalaisedustusta niin naisten kuin nuorten sarjoissa.

Oskari Siiki vahvistaa Tuton hyökkäystä

Oskari Siiki vetää ensi kaudella päälleen Tuton paidan.

Tuto Hockey ja Oskari Siiki ovat solmineet kauden 2019–20 kattavan pelaajasopimuksen. Siiki siirtyy Tutoon Turun Palloseurasta.

Jere Karlssonille ja Eetu Salmelalle jatkosopimukset Tuto Hockeyn kanssa

Jere Karlsson.

Jere Karlsson ja Eetu Salmela ovat tehneet Tuto Hockeyn kanssa jatkosopimukset kaudelle 2019–20.

Uran joukkue rakentuu pala kerrallaan

Kristian Palotien työ Uran päävalmentajana jatkuu.

Paikkansa Korisliigassa karsintojen jälkeen säilyttänyt Kaarinan Ura Basket kokoaa vähitellen ensi kauden palapeliään. Viime viikolla pari isompaa palasta loksahti paikalleen, kun Ura tiedotti päävalmentaja Kristian Palotien sopimuksen jatkumisesta. Lisäksi Ura julkisti sopimukset Miikka Luosmaan ja Marius van Andringan kanssa.

Kankaisten Golfille Golfliiton junioritoiminnan laatuseuramerkki

Kankaisten Golf ry:lle myönnettiin lauantaina Suomen Golfliiton junioritoiminnan Laatuseuramerkki. Tunnustus vastaan otettiin Kankaisten Golfin avoimien ovien päivän yhteydessä ja sen kävi luovuttamassa Golfliiton seurakehittäjä Hannu Paatelo . Tunnustusta olivat ottamassa vastaan seuran junioritoimikunnan puheenjohtaja Mika Aho ja seuran puheenjohtaja Timo Vainio .

Täysosuma
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!