Selvitys: Kunnat valtiota kunnianhimoisempia ilmastotavoitteissaan ja -toimissaan

Suurella osalla Suomen suurimmista kunnista on kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet kuin valtiolla. Nyt yli neljännes suomalaisista asuu kunnassa, joka tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2040 hiilineutraaleissa kunnissa asuisi jo puolet suomalaisista. Valtion tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2045. Tiedot käyvät ilmi Sitran tuoreesta selvityksestä, jossa tarkasteltiin Suomen 50 suurimman kunnan ilmastotavoitteita, -toimia ja päästöjä.

Kunnat, jotka ovat tehneet ilmastostrategiansa Pariisin ilmastosopimuksen solmimisen (2015) jälkeen, ovat asettaneet tavoitteensa keskimäärin muita kunnianhimoisemmaksi. Vain neljä kuntaa viidestäkymmenestä ei ole tehnyt toimintansa ohjenuoraksi minkäänlaista ilmastostrategiaa. Yleisimmin hiilineutraalisuustavoite on määritelty siten, että päästöjä vähennetään 80 prosenttia ja loput 20 prosenttia kompensoidaan.

Monella kunnalla ilmastostrategian päivitys on ajankohtaista, sillä useat strategiat on tehty ulottumaan vuoteen 2020 saakka. Kunnianhimoisten kuntien osuuden voi siis odottaa entisestään kasvavan.

Tiukkoja tavoitteita on sekä pienemmillä kunnilla että suurilla kaupungeilla, mutta isot kunnat ovat hahmotelleet kattavammin toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Pienemmissä kunnissa on toisaalta seudullisen vaativan tavoitteen omaksuneita kehyskuntia, joilla ei ole kunnon toimenpideohjelmia, ja toisaalta hyvinkin vaikuttavia toimenpiteitä tekeviä kuntia, jotka eivät ole sitoutuneet kunnianhimoisiin tavoitteisiin.

Suomen 50 suurimman kunnan päästöt kattavat noin kolmanneksen Suomen päästöistä. Jos kunnat pääsevät päästövähennystavoitteisiinsa, se nipistäisi Suomen nykypäästöistä kuudesosan vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteisiin pääsemiseksi kunnat kuitenkin tarvitsevat tuekseen vaikuttavaa ja pitkäjänteistä valtion ilmastopolitiikkaa.

Kuntien tärkeimpiä työkaluja päästöjen vähentämiseen ovat maapolitiikka ja kaavoitus, julkiset hankinnat, taloudelliset ohjauskeinot sekä kunnan liikelaitosten ja konserniyhtiöiden omistajaohjaus. Selvitystä varten tehtyjen haastattelujen mukaan näitä voisi hyödyntää selvästi nykyistä tehokkaammin.

Kunnat tekevät ilmastotyötä varsin itsenäisesti, joten kunnan johdon sitoutuminen määrittää, miten hyvin ilmastotyö on resursoitu ja otettu osaksi kunnan arkea. Vaikka kunnille on tarjolla monenlaista rahoitusta ja neuvontaa, niiden hyödyntäminen voi olla erityisesti pienemmille kunnille haasteellista, sillä selkeää palvelupolkua ei ole. Kunnat tarvitsisivat myös lisätukea erilaisten ilmastotoimenpiteiden kustannusten, vaikutusten ja hyötyjen arviointiin.

– Kunnilla on aivan keskeinen rooli kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Siksi valtion ja kuntien yhteistyötä tulisi tiivistää entisestään. Esimerkiksi kuntien energiatehokkuussopimus on ollut erittäin suosittu, ja vastaava valtion tuki voisi olla hyödyllinen myös muilla sektoreilla, asiantuntija Mariko Landström Sitrasta sanoo.

Selvityksen toteutti Deloitte. Sitä varten käytiin läpi 50 suurimman kunnan julkisesti saatavilla olevat päästötiedot, ilmastotavoitteet, -strategiat ja –toimenpideohjelmat sekä haastateltiin 13 kunnallisen ilmastotyön asiantuntijaa ja yhdeksän kunnan edustajat.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Nyt on eläkeläisten vuoro

Suomessa on paljon eläkeläisiä, joille arki on sinnittelyä päivästä toiseen. Poliitikot ovat luvanneet eläkeläisille vuosien saatossa vaikka mitä. Erityisesti vaalien alla eläkeläisiä muistetaan, mutta vaalikentillä annetut lupaukset harvemmin päätyvät hallitusohjelmaan ja sitä kautta pysyviksi parannuksiksi. Eläkeläiset ovat olleet mukana talkoissa rakentamassa yhteiskuntaamme. Nyt on yhteiskunnan aika huolehtia heistä.

Maskussa tulipalo omakotitalon saunatilassa

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen mukaan omakotitalon saunatilassa syttyi tulipalo lauantaina illalla Maskussa Halisojantiellä.

Uutta tieliikennelakia täydennetään

Uuteen tieliikennelakiin tehdään täydennyksiä. Lain hyväksymisen jälkeen muualla lainsäädännössä on tapahtunut muutoksia, jotka edellyttävät täsmennyksiä myös tieliikennelakiin.

Katovuodet nostivat rehuviljan hinnan ennätystasolle

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi ja kuluttajahintaindeksi 2015=100, 1/2010–12/2018.

Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 5,5 prosenttia vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä. Tuotantotarvikkeet ja palvelut maksoivat 6,8 prosenttia enemmän ja maatalouden investoinnit 2,4 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Rehujen hinnat nousivat keskimäärin 14 prosenttia.

Fimea: Apteekkien taloustilanne edelleen hyvä

Fimean tekemän apteekkien talouden kehittymistä kuvaavan tilinpäätösanalyysin perusteella apteekkien toiminta on vuonna 2017 ollut liiketaloudellisesti kannattavaa ja apteekit ovat pääsääntöisesti vakavaraisia, vaikka liikevaihdoissa, liikevoitoissa ja myyntikatteissa oli havaittavissa laskua ja apteekkien maksuvalmius oli heikentynyt. Maakunnissa ja paikkakunnilla, joissa väestömäärä apteekkia kohden on suuri, voitaisiin apteekkien määrää hyvin talouslukujen perusteella lisätä.

Poliisi valvoo tehostetusti raskasta liikennettä, erityisesti ajoneuvojen kuntoa

Poliisi valvoo tehostetusti raskasta liikennettä koko maassa maanantaista sunnuntaihin 18.-24. helmikuuta.

Rakennuskustannukset nousivat tammikuussa 1,9 prosenttia

Rakennuskustannusindeksin pitkän aikavälin kehitys.

Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat tammikuussa 1,9 prosenttia vuodentakaisesta. Tarvikepanosten hinnat nousivat 2,5 prosenttia, työpanosten hinnat 1,4 prosenttia ja palveluiden hinnat 0,7 prosenttia edellisen vuoden tammikuuhun verrattuna.

Varhaiskasvatusmaksuihin tehdyt alennukset hillitsevät lapsiperheiden pienituloisuuden kasvua

Lapsilisien, kotihoidontuen ja yleisen asumistuen indeksileikkaukset, eli etuuksien vuosittaisista korotuksista luopuminen, ovat lisänneet lapsiperheiden pienituloisuutta tällä hallituskaudella. Toisaalta varhaiskasvatusmaksujen alennukset ja vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan korotus ovat tasoittaneet tilannetta, kertoo THL:n tuore selvitys.

Pudota lumi turvallisesti

Karkeana suosituksena voidaan sanoa, että kun lumen korkeus katolla lähentelee puolta metriä, olisi viimeistään hyvä aika ryhtyä lumenpudotusurakkaan.

Urheilu

Jälkipeli: Kiekkolegenda Ville Vahalahden komea ura tuli päätökseen

Vahalahden koko perhe oli mukana hienosti järjestetyssä juhlaottelussa.

- Totta kai järjestämme! Ville Vahalahti on loistava pelaaja ja upea ihminen.

Aleksi "Sählä" Salonen tuo ääntä ja huumoria TPS:n koppiin

Aleksi Salonen tuli Turkuun ottamaan isoa vastuuta ja kovia peliminuutteja.

Kun jääkiekkoilija siirtyy seurasta toiseen, moni asia muuttuu. Jos siirto tapahtuu kesken kauden, muutoksen pureskeluun ei pahemmin jää aikaa.

Jälkipeli: Hirvensalon rinteet ovat mainiossa kunnossa

Hirvensalon laskettelukeskuksessa vietetään vuoden kiireisintä aikaa. Iltavalaistuksessa kelpaa lasketella, sillä rinteet ovat hyvässä kunnossa.

– Odota! Nyt on pakko keskeyttää haastattelu hetkeksi. Pihalle tuli juuri tärkeä postilähetys Itävallasta.

TPS:n Julius Perälä U18-leirille

TPS:n Julius Perälä matkaa alle 18-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueen vuoden avaavalle leirille Eerikkilän urheiluopistolle. Kaikkiaan päävalmentaja Kai Nyyssönen nimesi leiriryhmään 27 pelaajaa.

Åboraakkeli: Odottaako tulevaisuus häkissä?

Olli Santalahti.

Tulevana lauantaina, 16. helmikuuta, Helsingissä otellaan vapaaottelutapahtuma Cage 46. Illassa on turkulaisittain panoksia parissakin ottelussa.

Näkökulma: Tallinder – yksi parhaista

Henrik Tallinderin pitkä ura päättyi loukkaantumiseen, mutta miehen vaikutus TPS:lle on ollut todella suuri.

Kuinka moni muistaa, että kauden 2000–2001 alla TPS:ään tuli Ruotsista kaksi uutta pelimiestä? Molemmat olivat 21-vuotiaita. Toinen Tukholman AIK:n juniorimyllyn läpikäynyt ja toinen Färjestadissa edeltäneet vuodet pelannut.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?