Suojelualueet auttavat linnustoa sopeutumaan ilmastonmuutokseen

Pikkutikka on eteläinen laji, jolle suojelualueet ovat edellytys lajin levittäytymiselle ilmasto-olosuhteiden mukana pohjoiseen, uusille alueille. Pikkutikka on eteläinen laji, jolle suojelualueet ovat edellytys lajin levittäytymiselle ilmasto-olosuhteiden mukana pohjoiseen, uusille alueille. Kuva: Petteri Lehikoinen

Ilmaston lämmetessä eri eliölajeille otolliset ilmasto-olosuhteet siirtyvät yhä pohjoisemmaksi, mikä pakottaa lajeja siirtymään niille suotuisan ilmaston mukana. Samaan aikaan ihmisen muokkaamat ympäristöt aiheuttavat ongelmia. Lajeilla on suuria vaikeuksia sopeutua yhtä aikaa sekä elinympäristön laadun heikkenemiseen että ilmastonmuutoksen aiheuttamaan paineeseen.

Tutkimus selvitti ilmaston lämpenemisestä johtuvia lintulajien runsaudenmuutoksia suojelualueilla ja niiden ulkopuolella viiden vuosikymmenen aikana. Tutkijat havaitsivat, että luonnonsuojelualueet ovat erinomainen elinympäristö monille lajeille. Suojelualueet auttavat sekä pohjoisia lintulajeja pitämään jalansijansa nykyisen levinneisyysalueensa eteläreunalla että osaa eteläisiä lintulajeja levittäytymään uusille alueille niiden levinneisyyden pohjoisreunalla.

– Suomen suojelualueet ovat pääasiassa luonnontilaista metsää ja suota, jotka ehkäisevät pohjoisten lajien vetäytymistä. Juuri pohjoisiin lajeihin kohdistuu suurin huoli ilmastonmuutoksen alla, sillä niitä uhkaa ilmastonmuutoksen lisäksi elinympäristön laadun heikentyminen muun muassa metsätalouden ja soiden kuivatuksen muodossa, kertoo tutkija Petteri Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.

Pohjoiset lintulajit elävät lämpenevän ilmaston ja leviämisesteiden puristuksissa, sillä niiden vetäytymistä rajoittavat Jäämeri ja Kölivuoristo. Kun lajit eivät pysty suuntaamaan pohjoisemmaksi, niiden sukupuuttoriski kasvaa. Luonnonsuojelualueet ovat näille pohjoisen linnuille suojasatamia, joissa lajien runsaudet ovat edelleen korkeita verrattuna suojelualueiden ulkopuoleisiin alueisiin.

Suojelualueet auttoivat myös osaa eteläisistä lajeista siirtymään pohjoisemmas. Ydinalueillaan suojelualueista riippuvaiset eteläiset lajit, kuten pikkusieppo tai pikkutikka, runsastuivat pohjoiseen levittäytyessään huomattavasti enemmän suojelualueilla kuin niiden ulkopuolella. Näille lajeille suojelualueet ovat tärkeitä astinkiviä, joita pitkin ne pystyvät levittäytymään muuttuvan ilmaston mukana myös seuduille, joilla eivät ole entuudestaan esiintyneet.

– Tämä havainto korostaa maantieteellisesti yhtenäisen ja kattavan suojelualueverkoston tärkeyttä. Se luo myös haasteen suojelun suunnittelulle. Tulevaisuudessa suojelualueita perustettaessa pitäisi huomioida myös niiden lajien vaatimukset, jotka ovat vasta levittäytymässä etelästä, sanoo Lehikoinen.

Ilmastonmuutos ja elinympäristöjen heikkeneminen ovat suurimpia syitä luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suojelualueet hillitsevät luonnon monimuotoisuuden katoa ilmaston muuttuessa.

– Hidastamalla ilmastonmuutoksen haittoja suojelualueet antavat meille lisäaikaa puuttua ilmastonmuutoksen syihin ja seurauksiin. Tulokset rohkaisevat lisäämään suojelualueita, ja tähän patistaa myös kansainvälinen tavoite 17 prosentin suojellusta maa-alasta, painottaa akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.

Suojelualueet voivat ehkäistä ilmastonmuutosta itsessään, sillä vanhat metsät sekä luonnontilaiset suot toimivat hiilivarastoina.

Tutkimus on tehty Helsingin yliopiston Luomuksen, Luonnon- ja riistanhoitosäätiön sekä Metsähallituksen Luontopalvelujen yhteistyönä ja julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä Global Change Biology -julkaisusarjassa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Vanhemman ainaisia pelkoja

Vuonna 1997 syntyneitä 18 vuoden ajan seuranneen THL:n suurtutkimuksen tulokset julkistettiin muutama päivä sitten. Tutkimuksessa seurattiin yli 57 000 vuonna 1997 syntyneen lapsuutta ja nuoruutta.

Väitös: Mustaherukan terveelliset yhdisteet talteen uusilla menetelmillä

Mustaherukan uutteilla on antikarsinogeenisia, antioksidatiivisia ja tulehduksia estäviä ominaisuuksia.

Väitöstutkimuksessa kehitettiin uusia teknologisia ratkaisuja mustaherukkamehun valmistamiseksi ja mustaherukan puristuksessa syntyvien sivutuotteiden hyödyntämiseksi. Mustaherukkaa käytetään paljon sen hyvän maun ja terveyttä edistävien vaikutusten vuoksi.

Miestä lyötiin kirveellä ylävartaloon Nousiaisissa

Nousiaisissa tapahtui yksityisellä paikalla viime perjantai-iltana 9. marraskuuta, väkivaltatilanne, jossa lyötiin miestä kirveellä ylävartaloon. Mies toimitettiin sairaalaan, josta hän on jo päässyt pois. Paikalta paennut lyöjä ilmoittautui itse poliisille lauantaina.

Åbo Akademin kanslerin palkinnot Matti Laineelle ja Dmitry Murzinille

Professori Matti Laine (vas.) ja professori Dmitry Murzin.

Professorit Matti Laine ja Dmitry Murzin saivat keskiviikkona Åbo Akademin kanslerilta palkinnot menestyksekkäästä tutkimustyöstä.

Mutaatio aiheuttaa sydämen läppävikaa

Sydämen läppäviasta kärsii noin kolme prosenttia maailman väestöstä. Se on myös yleisin sydänleikkausten syy, sillä lääkehoitoa ei ole vielä saatavilla. Tuore tutkimus tuo uutta tietoa sydämen läppävikaa aiheuttavasta mutaatiosta ja auttaa sairauden syntymekanismin selvittämistä sekä lääkehoidon kehittämistä.

Meripelastusharjoitus Nauvon ja Korppoon välisellä merialueella torstaina

Rajavartiolaitoksen meripelastushelikopteri vinssaa maalihenkilöitä ja lennättää heidät joko Nauvon Pärnäisiin tai Turkuun.

Länsi-Suomen merivartiosto järjestää yhdessä Utin jääkärirykmentin kanssa Janette 18 -meripelastus- ja vinssausharjoituksen Nauvon ja Korppoon välisellä merialueella torstaina 15. marraskuuta.

Kotimaisen kalan kulutus ennallaan, tuontilohen kulutus kasvoi hieman

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna kotimaista kalaa hieman yli neljä kiloa asukasta kohti fileepainoksi laskettuna. Tuontikalaa käytettiin lähes kymmenen kiloa. Kalan kokonaiskulutus kasvoi edellisvuodesta noin kuusi prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastosta.

Elomaa: Paikallislehtien olemassaolo turvattava

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa (ps.) tiedustelee jättämässään kirjallisessa kysymyksessä hallituksen näkemystä paikallislehtien toimintaedellytysten turvaamisesta tulevaisuudessa jakeluhintoihin puuttumalla.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto selvittää tekijänoikeuskorvauksien perinnän lainmukaisuutta

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on saanut syksyn aikana useita ilmoituksia, joissa kerrotaan erään perintäyhtiön perineen tekijänoikeusrikkomuksiin perustuvia korvauksia. Perintäyhtiön lähettämissä kirjeissä on peritty korvauksia tekijänoikeuksien alaisien nettisisältöjen lataamisesta tai välittämisestä.

Urheilu

Seppo Jalava on poissa

Ilpo Rissanen, Seppo Jalava, Seppo Sonkeri, Pekka Lindberg ja Keijo Ketonen juhlivat Turun NMKY:n mestaruutta toukokuussa 1975.

Turun NMKY:n 1970-luvun menestysaikojen joukkueeseen kuulunut Seppo Jalava kuoli 10. marraskuuta pitkälle edenneeseen syöpään. Vuonna 1952 syntynyt Jalava oli kuollessaan 66-vuotias. Jalava pelasi Turun NMKY:ssa 1972–77 voittaen jokaisella kaudella mitalin. Joukkuekavereiden keskuudessa Jalava muistetaan hiljaisena, mutta huumorintajuisena ihmisenä, joka oli haka muun muassa tietokilpailuissa.

Jesse Uusiperhe palaa Turun Urheiluliiton paitaan

Jesse Uusiperhe.

Alle 23-vuotiaiden maajoukkuepyöräilijä Jesse Uusiperhe , 20, siirtyy kaudesta 2019 alkaen Turun Urheiluliiton sopimusjoukkueen riveihin.

Petteri Joensuu TPS:n naisten päävalmentajaksi

TPS:n naisten edustusjoukkueen uudeksi päävalmentajaksi on nimitetty Petteri Joensuu . Vaasasta kotoisin oleva Joensuu ja TPS ovat solmineet yksivuotisen valmennussopimuksen kaudeksi 2019. Joensuu aloitti uuden valmennuspestinsä maanantaina, kun TPS palasi loman jälkeen yhteisharjoituksiin Kupittaalla.

Näkökulma: Pikkuhelmareilla mahdollisuus yllättää jälleen

Anna Koivunen on pikkuhelmareiden kantavia voimia.

Suomalaiseen jalkapallohistoriaan kirjoitetaan uusi luku tiistai-iltana, kun Suomen alle 17-vuotiaiden tyttöjen maajoukkue aloittaa taipaleensa Uruguayn MM-kisoissa.

Menoviikko: Voittoputken metsästystä ja kalavelkoja

Tuto palaa kotikaukaloon marraskuun puolivälissä.

Kun jääkiekon maajoukkuetauko on saatu lusittua, jääkiekkoa on tarjolla sekä Liigassa että Mestiksessä. TPS yrittää ottaa kolmannen peräkkäisen kotivoittonsa keskiviikkona 14. marraskuuta, kun Sport vierailee Turussa. Ottelu alkaa tuttuun tapaan kello 18.30. Kauden ensimmäisen kohtaamisen Vaasassa TPS vei nimiinsä.

Tuto kohtaa Puolan maajoukkueen

Tomek Valtonen luotsaa Puolan maajoukkuetta.

Tuto pelaa harjoitusottelun Tomek Valtosen luotsaamaa Puolan maajoukkuetta vastaan keskiviikkona 12. joulukuuta Kupittaalla. Ottelu on osa Puolan maajoukkueen harjoitusleiriä.

Täysosuma
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.