Kuljetusten siirtäminen pois meriltä lisäisi ympäristökuormaa

Suomen ulkomaankaupan tavarakuljetuksista noin 83 prosenttia kulkee meriteitse. Suomen ulkomaankaupan tavarakuljetuksista noin 83 prosenttia kulkee meriteitse. Kuva: Jori Liimatainen

Maailman meret täyttyvät muovista. Mikä on kauppamerenkulun ja risteilyliikenteen osuus ympäristötuhoista tai ilmastonmuutoksesta?

Maailman merillä kulkee yli 50 000 yli tuhannen bruttorekisterintonnin (GRT) alusta. Kansainvälinen laivaliikenne kuljettaa 80–90 prosenttia maailmankaupan tavarakuljetusten tilavuudesta. Suomen ulkomaankaupan tavarakuljetuksista noin 83 prosenttia kulkee meriteitse.

International Transfer Forum (ITF) on arvioinut, että maailman tavarakuljetuksista kulki meritse 85 prosenttia vuonna 2015. Hiilidioksidipäästöistä merikuljetukset aiheuttivat 37 prosenttia. Maaliikenteessä kulki yhdeksän prosenttia tavaroista, mutta ne aiheuttivat 53 prosenttia päästöistä. Ilmateitse kuljetettiin 0,2 prosenttia tavaroista. Ne aiheuttivat seitsemän prosenttia päästöistä. Raiteilla kulki kuusi prosenttia tavaroista aiheuttaen kolme prosenttia päästöistä.

– Jos kuljetuksia siirretään pois meriltä, kuormitus kasvaa. Laivat ovat ehdottomasti tehokkain tapa kuljettaa tavaroita, arvioi luonnonmaantieteilijä ja konsultti Petra Erkkola, joka luennoi merenkulun ympäristövaikutuksista Studia Maritima -luentosarjassa.

Lentoliikenne on ympäristön kannalta kaikkein raskain tapa liikuttaa tavaroita. Kokonaisrasitukseltaan henkilöautot ovat suurin kuormittaja, koska autoja on niin paljon.

– Pitää miettiä omia kulutustottumuksia. Kuinka paljon ostaa sellaista, joka kuljetetaan tänne, kysyy Erkkola.

Laivojen käyttämässä polttoöljyssä saa Itämerellä olla rikkiä 0,1 prosenttia. Globaaliksi standardiksi on vuonna 2020 tulossa 0,5 prosenttia. Laivaliikenne on Erkkolan mukaan Suomessa vastuussa noin kolmesta prosentista typpipäästöistä. Maatalouden osuus typpipäästöistä on noin 56 prosenttia.

– Laivojen typpipäästöillä ei ole mitään tekemistä Itämeren rehevöitymisen kanssa, tai äärimmäisen vähän, sanoo Erkkola.

Kuljetusten osuus partikkelipäästöistä on Erkkolan mukaan vähäinen. Teollinen tuotanto ja lämmitys ovat niiden merkittäviä aiheuttajia.

Entä laivojen jätevedet? Erkkolan mukaan Itämerellä satamat ottavat jätevettä no special fee -periaatteella eli ilman erillistä maksua. Alukset voivat liittää putkensa ilmaiseksi monen sataman ja kaupungin jätevesiverkkoon.

– Helsingin satama on vastaanottanut tänä vuonna noin 66 000 kuutiota jätevettä risteilyaluksista. Noin 90 prosenttia aluksista jättää jätevettä Helsingin satamaan satamavierailun aikana, kertoo Erkkola, joka on itse työskennellyt Helsingin satamassa ympäristöpäällikkönä.

– Satamat ottavat vastaan myös harmaan veden, joka on volyymiltaan kymmenkertainen mustaan veteen nähden.

Jätevesien käsittely on pakollista laivoilla. Satamilla on myös velvoite ottaa vastaan kaikki kiinteät jätteet laivoilta ja laivoilla on velvoite jättää kaikki kiinteät jätteet satamaan. Kaikki dokumentoidaan ja kuitit on esitettävä tarkastuksissa.

Konsulttiyhtiö Eunomia arvioi, että vuosittain mereen pääsee 12 miljoonaa tonnia muovia. Vain prosentti muovista kelluu pinnalla. Kalastus aiheuttaa muovikuormituksesta 1,15 miljoonaa tonnia ja laivaliikenne 0,6 miljoonaa tonnia. Maista mereen ajautuu yhdeksän miljoonaa tonnia muovia.

– Jos maalta ajautuu mereen näin paljon muovia, voimme korjata sitä mereltä loppuelämämme, eikä mitään tapahdu, arvioi Erkkola.

Lasse Virtanen

Kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkehakemukset kasvussa viime vuonna

Viime vuoden eläketilastoja leimasi Varmassa sekä kuntoutus- että työkyvyttömyyseläkehakemusten kasvu. Eniten kasvua oli kuntoutushakemuksissa, noin 13 prosenttia. Uusien työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä kasvoi 12 prosenttia.

Viro hallinnut suomalaisten matkailun listakärkeä jo 20 vuotta

Viro on pysynyt suomalaisten suosikkikohteena vuodesta 1998 lähtien, jolloin se ohitti siihen saakka matkakohdelistan kärkisijaa hallinnoineen Ruotsin. Tuolloin suomalaiset tekivät Viroon yhteensä 1,25 miljoonaa matkaa, johon verrattuna vuotuisten Viron-matkojen määrä on nykyisin yli kaksinkertaistunut.

Yritysten maksuviiveet kasvoivat viime vuoden lopulla

Yritysten maksuviiveet kasvoivat viime vuoden lopulla. Eniten maksuviiveet kasvoivat sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa sekä jäähdytysliiketoiminnassa.

Kiinteistöliitolta työkalu taloyhtiön kunnon arvioimiseen

Kiinteistöliitto on julkaissut palvelun, jonka avulla taloyhtiöt saavat käsityksen omien rakennustensa kunnosta ja korjaustarpeista. Rakennuksen kuntosovellus Raku on taloyhtiöille suunnattu verkkosovellus, jonka avulla taloyhtiöt voivat pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti huolehtia kiinteistöomaisuudestaan.

Ville Niinistö lähtee ehdolle eurovaaleihin

Vihreiden turkulainen kansanedustaja Ville Niinistö lähtee ehdokkaaksi eurovaaleihin, jotka pidetään kuluvan vuoden toukokuussa. Niinistö kertoi asiasta hetki sitten tiedotustilaisuudessa Helsingissä. Niinistön kampanjan kärkiteemoja ovat ilmaston, koulutuksen, demokratian ja inhimillisyyden puolustaminen.

Lausteen koulun liikuntasali suljettu sisäilmaongelmien takia

Lausteen koulun liikuntasali on suljettu, koska sieltä on löytynyt viite mikrobivauriosta.

Lausteen koulun liikuntasali on suljettu sisäilmaongelmien 21. tammikuuta. Sali on suljettu, koska sieltä on löytynyt viite mikrobivauriosta. Lausteen koulusta tehtiin syksyllä rakennuksen elinkaareen liittyvä kuntoarvio. Kuntoarvion perusteella tehtiin jatkotutkimuksia ja loppuraportti koulusta valmistui 16. tammikuuta.

Avantouinti alkaa Hovirinnan rannassa

Avantouinti alkaa taas Hovirinnan rannalla.

Sauna lämpiää avantouimareille Hovirinnan rannassa lauantaista 26. tammikuuta lähtien.

Alaikäisiltä ennätysmäärä seksuaalirikoksiin liittyviä avunpyyntöjä joulukuussa

Viime vuonna avattu sosiaalisen median käyttäjille suunnattu Someturva-oikeuspalvelu auttoi viime vuonna 843 suomalaista. Sosiaalisessa mediassa ja muilla verkkoalustoilla tapahtuva kiusaaminen, häirintä ja erilaiset rikokset ovat saaneet 8–70-vuotiaat hakemaan Someturvalta apua tilanteeseensa.

Jesse Perry vahvistamaan Ura Basketin sisäpeliä

Jesse Perry pukeutuu seuraavaksi Ura Basketin paitaan.

Loukkaantumissuman keskellä taisteleva Ura Basket on täydentänyt rosteriaan. St. Louis, Missourissa syntynyt 28-vuotias Jesse Perry tuodaan vahvistaman joukkueen sisäpeli- ja levarivoimaa.

Urheilu

Jesse Perry vahvistamaan Ura Basketin sisäpeliä

Jesse Perry pukeutuu seuraavaksi Ura Basketin paitaan.

Loukkaantumissuman keskellä taisteleva Ura Basket on täydentänyt rosteriaan. St. Louis, Missourissa syntynyt 28-vuotias Jesse Perry tuodaan vahvistaman joukkueen sisäpeli- ja levarivoimaa.

Venezuelalaishakkuri vahvistamaan Loimua

Loimun hakkuri Samuli Kaislasalo sai sopimuksen ulkomaille ja lähti Kreikan liigaan. Toinen ottelukohtaisella sopimuksella Loimun mukana ollut eli Jan Helenius jättää myös oranssimustan pelipaidan ja siirtyy loppukaudeksi Viron liigaan Tarton joukkueeseen.

Ramirent mukaan tukemaan TPS Juniorijääkiekkoa

Ramirent Finland Oy ja TPS Juniorijääkiekko ry ovat solmineet yhteistyösopimuksen. Ramirent näkyy pääyhteistyökumppanina muun muassa TPS Juniorijääkiekon keväällä järjestämässä Ramirent Super Cupissa sekä kesän kiekkokouluissa.

Jälkipeli: Kosken Kaiun pingisdynastian lonkerot ulottuvat Turkuun

Jouko Manni tunnetaan pitkäaikaisena pingisvaikuttajana. Pelitaidot Manni oppi Koskella useiden muiden kotimaisten huippujen tavoin. Manni oli perustamassa myös Turun Kaikua. Pöytätennistä harrastetaan yhä aktiivisesti Koskella. Kuva on Kosken Malja -turnauksesta.

Kosken kunta on ollut kummajainen Suomen pingiskartalla. Isojen kaupunkien joukossa 2 500 tuhannen asukkaan piskuinen Kosken kunta ja Kosken Kaiku ovat tuottaneet tukun mestaritason pelaajia. Syystäkin koskelaiset ovat olleet ylpeitä kotikuntaa edustaneiden pingispelaajien saavutuksista.

Inter kannua puolustamaan

Inter puolustaa cupin voittoa.

FC Inter aloittaa taipaleensa Suomen Cupin lohkovaiheessa kolmen kotiottelun putkella. Ensimmäisen kotiottelunsa Inter pelaa 26. tammikuuta Javenture-areenalla IFK Mariehamnia vastaan. Muut lohkovaiheen vastustajat Interillä ovat HJK, FC Lahti ja FC Honka.

Rutiinin ja taikauskon ero on urheilupsykologin näkökulmasta pieni

Urheilupsykologi Tuomas Grönmanin arvion mukaan nykykiekkoilijoilla on itseluottamuksen pönkittämiseen taikauskoa parempia keinoja. Kuvassa HC TPS:n pukukoppi.

Vasen luistin ennen oikeaa, ei astuta viivojen päälle kentälle luistellessa, ajetaan hallille pelipäivinä samaa reittiä – ja niin edelleen. Jääkiekkoilijoiden erilaisista otteluihin valmistavista rituaaleista on vuosien varrella kiertänyt monenlaisia tarinoita.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?