Miten talvihoidon parannukset näkyvät tienkäyttäjälle?

Teiden talvihoidon tasoon on tulossa parannuksia. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa talvihoitoluokkaa nostetaan noin kolmanneksella tieverkosta. Talvihoidon laatuvaatimuksia on kiristetty. Muutoksilla pyritään vastaamaan tienkäyttäjien kasvaneisiin odotuksiin.

Talvihoitoa tehostetaan etenkin raskaan liikenteen käyttämillä reiteillä ja alemmalla tieverkolla pyritään parantamaan aamuliikenteen olosuhteita. Talvihoitoluokkien korotukset tulevat voimaan 1.1.2019 alkaen, mutta laatuvaatimusten kiristykset astuvat voimaan vasta urakoiden uudelleen kilpailutusten yhteydessä aikaisintaan 1.10.2019.

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa muutokset astuvat voimaan ensimmäisenä nyt kilpailutettavissa Raision, Salon, Porin ja Kankaanpään hoitourakoissa. Laatuvaatimuksiin on tulossa toimenpideaikoihin ja sallittuun lumimäärään liittyviä tiukennuksia.

Talvihoitoluokkia on yhdistetty ja vähennetty pääteillä, jolloin hoitoluokkien välisiä raja-aitoja on aiempaa vähemmän. Tiet sijoittuvat myös aiempaa pienemmällä liikennemäärällä korkeampaan talvihoitoluokkaan. Talvihoitoluokkien korotuksista selkeimmin muutos näkyy niillä teillä, jotka nousevat II-luokasta Ib-luokkaan.

Tie muuttuu hiekoitettavasta tiestä suolattavaksi. Laatuvaatimuksiin tulevat kiristykset näkyvät vasta porrastetusti lähivuosien aikana uusien urakoiden myötä. Mutta vaikka alemmalla tieverkolla tullaan lyhentämään toimenpide-aikoja, ne ovat tienkäyttäjän näkökulmasta silti edelleen pitkiä.

Alimmissa II- ja III-hoitoluokissa olevia teitä on määrällisesti noin 70 prosenttia kaikista maanteistä, mutta niillä ajetaan vain noin kymmenen prosenttia liikenteen kokonaissuoritemäärästä. Onkin taloudellisesti järkevämpää ja tienkäyttäjien enemmistön edun mukaista satsata enemmän talvihoitoon vilkasliikenteisemmillä teillä, joilla ajetaan noin 90 prosenttia kaikesta liikenteestä.

On myös huomattava, että sääolosuhteet vaikuttavat aina toimenpiteiden toteuttamiseen. Esim. vaikka vähäliikenteisillä teillä pyritään parantamaan aamuliikenteen olosuhteita, viime kädessä sään muutoksen ajankohta ratkaisee, miten hyvin tavoitteessa onnistutaan. Myräkän alkaessa varhaisaamun tunteina, joka tietä ei ehditä auraamaan ennen aamuliikennettä.

Sääolosuhteet ovat muuttuneet merkittävästi aiemmista vuosikymmenistä ja eniten muutokset näkyvät rannikkoseudulla. Talviset kelit alkavat myöhemmin ja kestävät lyhemmän aikaa. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa viime talven lämpötila oli lähes asteen korkeampi ja edellistalven lämpötila yli kaksi astetta korkeampi kuin pitkän aikavälin keskiarvo (vuodet 1981–2010).

Jäätymis-sulamissyklit toistuvat aiempaa useammin ja sade tulee usein lumen sijasta alijäähtyneenä vetenä. Sorateillä esiintyy kelirikkoa kevään ohella syksyisin. Märät tienpinnat ja nastarenkaiden käyttö puolestaan reikiinnyttävät ja kuluttavat päällysteitä.

Talvihoitotoimenpiteiden kannalta haastavat kelit ovat yleistyneet. Esimerkiksi sade huuhtoo suolan tai hiekan tieltä ja vesi jäätyy tienpintaan. Sateista pehmenneen soratien päälle satavaa lunta ei voi aurata turvallisesti. Runsaan ja pitkäkestoisen lumisateen aikana puolestaan laatutaso alittuu hoitolenkin aikana uudelleen. Pahin tilanne on, kun lumisade muuttuu kesken kaiken vesisateeksi. Tällöin vesi muuttaa lumen sohjoksi ja jäätyy tienpintaan eikä liukkautta voi torjua ennakoivasti ja kuluu tunteja, ennen kuin kaikki tiet on ehditty auraamaan.

Päällysteen kunto vaikuttaa merkittävästi talvihoidon laatuun. Urat, päällystevauriot, paikkaukset ja reunapainumat tekevät päällysteen pinnasta epätasaisen, jolloin lumen poisto tasaisesti auraamalla on vaikeaa. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on huonokuntoisia päällysteitä tälläkin hetkellä yhteensä noin 800 kilometriin ja ensi vuonna tilanne pahenee entisestään, sillä päällysteiden uusimiseen käytettävissä oleva rahoitus vähenee merkittävästi.

Tienkäyttäjien tyytyväisyys teiden talvihoitoon on laskenut jo useamman vuoden ajan, vaikka talvihoidon laatuvaatimukset ovat pysyneet ennallaan. Myös talvihoidosta annettavien palautteiden määrät ovat kasvaneet selvästi. Etenkin alemmalla tieverkolla toimenpideajat ovat pitkiä eivätkä laatuvaatimukset vastaa asiakkaiden odotuksia.

Talvihoidolla ei edes pyritä saamaan aikaan kesäkelejä. Turvaamme talvihoidolla teiden liikennöinnin kaikilla teillä ja pääteillä pyritään ennakoitavaan ja häiriöttömään liikenteeseen. Vähäliikenteisemmillä teillä on talvihoitolinjausten mukaista, että ajonopeutta hiljennetään keliolosuhteiden mukaan.

Tienkäyttäjillä on aina oma vastuu sopeuttaa ajonopeus vallitsevien kelien mukaan. Liukkautta saattaa esiintyä ajoittain ja ajoaika voi pidentyä. Täysin tasalaatuisia ajo-olosuhteita ei voida taata, sillä sade- ja lumikuurot voivat olla hyvin paikallisia. Suolatuillakin teillä voi olla liukkaita tiejaksoja kylmemmissä kohdissa, kuten silloilla, kallioleikkausten kohdalla ja matalissa notkoissa.

Pienemmillä liikennemäärillä suola vaikuttaa hitaammin ja tie voi olla liukas suolauksesta huolimatta. Tämä on riskinä etenkin yöaikana, kun liikennemäärät ovat pienemmät, ja kun talvihoitoluokkien noston myötä liukkautta torjutaan suolaamalla teitä entistä pienemmillä liikennemäärillä.

Urakoitsijoilla on käytössä kattavat sääennustuspalvelut, joiden avulla talvihoidon toimenpiteitä pyritään ajoittamaan oikein. Liukkautta torjutaan ennakoivasti jo ennen sään muuttumista pakkaselle. Lunta ei kuitenkaan voi aurata ennakkoon ja siinä menee aina oma aikansa, ennen kuin kaikki tiet saadaan hoidettua. Myös tienkäyttäjän kannattaa ennakoida kelejä ja sopeuttaa omat aikataulunsa kelien mukaan. Talvikeleillä kannattaa varata suosiolla aina reilummin aikaa matkantekoon.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Vanhemman ainaisia pelkoja

Vuonna 1997 syntyneitä 18 vuoden ajan seuranneen THL:n suurtutkimuksen tulokset julkistettiin muutama päivä sitten. Tutkimuksessa seurattiin yli 57 000 vuonna 1997 syntyneen lapsuutta ja nuoruutta.

Väitös: Mustaherukan terveelliset yhdisteet talteen uusilla menetelmillä

Mustaherukan uutteilla on antikarsinogeenisia, antioksidatiivisia ja tulehduksia estäviä ominaisuuksia.

Väitöstutkimuksessa kehitettiin uusia teknologisia ratkaisuja mustaherukkamehun valmistamiseksi ja mustaherukan puristuksessa syntyvien sivutuotteiden hyödyntämiseksi. Mustaherukkaa käytetään paljon sen hyvän maun ja terveyttä edistävien vaikutusten vuoksi.

Miestä lyötiin kirveellä ylävartaloon Nousiaisissa

Nousiaisissa tapahtui yksityisellä paikalla viime perjantai-iltana 9. marraskuuta, väkivaltatilanne, jossa lyötiin miestä kirveellä ylävartaloon. Mies toimitettiin sairaalaan, josta hän on jo päässyt pois. Paikalta paennut lyöjä ilmoittautui itse poliisille lauantaina.

Åbo Akademin kanslerin palkinnot Matti Laineelle ja Dmitry Murzinille

Professori Matti Laine (vas.) ja professori Dmitry Murzin.

Professorit Matti Laine ja Dmitry Murzin saivat keskiviikkona Åbo Akademin kanslerilta palkinnot menestyksekkäästä tutkimustyöstä.

Mutaatio aiheuttaa sydämen läppävikaa

Sydämen läppäviasta kärsii noin kolme prosenttia maailman väestöstä. Se on myös yleisin sydänleikkausten syy, sillä lääkehoitoa ei ole vielä saatavilla. Tuore tutkimus tuo uutta tietoa sydämen läppävikaa aiheuttavasta mutaatiosta ja auttaa sairauden syntymekanismin selvittämistä sekä lääkehoidon kehittämistä.

Meripelastusharjoitus Nauvon ja Korppoon välisellä merialueella torstaina

Rajavartiolaitoksen meripelastushelikopteri vinssaa maalihenkilöitä ja lennättää heidät joko Nauvon Pärnäisiin tai Turkuun.

Länsi-Suomen merivartiosto järjestää yhdessä Utin jääkärirykmentin kanssa Janette 18 -meripelastus- ja vinssausharjoituksen Nauvon ja Korppoon välisellä merialueella torstaina 15. marraskuuta.

Kotimaisen kalan kulutus ennallaan, tuontilohen kulutus kasvoi hieman

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna kotimaista kalaa hieman yli neljä kiloa asukasta kohti fileepainoksi laskettuna. Tuontikalaa käytettiin lähes kymmenen kiloa. Kalan kokonaiskulutus kasvoi edellisvuodesta noin kuusi prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastosta.

Elomaa: Paikallislehtien olemassaolo turvattava

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa (ps.) tiedustelee jättämässään kirjallisessa kysymyksessä hallituksen näkemystä paikallislehtien toimintaedellytysten turvaamisesta tulevaisuudessa jakeluhintoihin puuttumalla.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto selvittää tekijänoikeuskorvauksien perinnän lainmukaisuutta

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on saanut syksyn aikana useita ilmoituksia, joissa kerrotaan erään perintäyhtiön perineen tekijänoikeusrikkomuksiin perustuvia korvauksia. Perintäyhtiön lähettämissä kirjeissä on peritty korvauksia tekijänoikeuksien alaisien nettisisältöjen lataamisesta tai välittämisestä.

Urheilu

Seppo Jalava on poissa

Ilpo Rissanen, Seppo Jalava, Seppo Sonkeri, Pekka Lindberg ja Keijo Ketonen juhlivat Turun NMKY:n mestaruutta toukokuussa 1975.

Turun NMKY:n 1970-luvun menestysaikojen joukkueeseen kuulunut Seppo Jalava kuoli 10. marraskuuta pitkälle edenneeseen syöpään. Vuonna 1952 syntynyt Jalava oli kuollessaan 66-vuotias. Jalava pelasi Turun NMKY:ssa 1972–77 voittaen jokaisella kaudella mitalin. Joukkuekavereiden keskuudessa Jalava muistetaan hiljaisena, mutta huumorintajuisena ihmisenä, joka oli haka muun muassa tietokilpailuissa.

Jesse Uusiperhe palaa Turun Urheiluliiton paitaan

Jesse Uusiperhe.

Alle 23-vuotiaiden maajoukkuepyöräilijä Jesse Uusiperhe , 20, siirtyy kaudesta 2019 alkaen Turun Urheiluliiton sopimusjoukkueen riveihin.

Petteri Joensuu TPS:n naisten päävalmentajaksi

TPS:n naisten edustusjoukkueen uudeksi päävalmentajaksi on nimitetty Petteri Joensuu . Vaasasta kotoisin oleva Joensuu ja TPS ovat solmineet yksivuotisen valmennussopimuksen kaudeksi 2019. Joensuu aloitti uuden valmennuspestinsä maanantaina, kun TPS palasi loman jälkeen yhteisharjoituksiin Kupittaalla.

Näkökulma: Pikkuhelmareilla mahdollisuus yllättää jälleen

Anna Koivunen on pikkuhelmareiden kantavia voimia.

Suomalaiseen jalkapallohistoriaan kirjoitetaan uusi luku tiistai-iltana, kun Suomen alle 17-vuotiaiden tyttöjen maajoukkue aloittaa taipaleensa Uruguayn MM-kisoissa.

Menoviikko: Voittoputken metsästystä ja kalavelkoja

Tuto palaa kotikaukaloon marraskuun puolivälissä.

Kun jääkiekon maajoukkuetauko on saatu lusittua, jääkiekkoa on tarjolla sekä Liigassa että Mestiksessä. TPS yrittää ottaa kolmannen peräkkäisen kotivoittonsa keskiviikkona 14. marraskuuta, kun Sport vierailee Turussa. Ottelu alkaa tuttuun tapaan kello 18.30. Kauden ensimmäisen kohtaamisen Vaasassa TPS vei nimiinsä.

Tuto kohtaa Puolan maajoukkueen

Tomek Valtonen luotsaa Puolan maajoukkuetta.

Tuto pelaa harjoitusottelun Tomek Valtosen luotsaamaa Puolan maajoukkuetta vastaan keskiviikkona 12. joulukuuta Kupittaalla. Ottelu on osa Puolan maajoukkueen harjoitusleiriä.

Täysosuma
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.