Miten talvihoidon parannukset näkyvät tienkäyttäjälle?

Teiden talvihoidon tasoon on tulossa parannuksia. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa talvihoitoluokkaa nostetaan noin kolmanneksella tieverkosta. Talvihoidon laatuvaatimuksia on kiristetty. Muutoksilla pyritään vastaamaan tienkäyttäjien kasvaneisiin odotuksiin.

Talvihoitoa tehostetaan etenkin raskaan liikenteen käyttämillä reiteillä ja alemmalla tieverkolla pyritään parantamaan aamuliikenteen olosuhteita. Talvihoitoluokkien korotukset tulevat voimaan 1.1.2019 alkaen, mutta laatuvaatimusten kiristykset astuvat voimaan vasta urakoiden uudelleen kilpailutusten yhteydessä aikaisintaan 1.10.2019.

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa muutokset astuvat voimaan ensimmäisenä nyt kilpailutettavissa Raision, Salon, Porin ja Kankaanpään hoitourakoissa. Laatuvaatimuksiin on tulossa toimenpideaikoihin ja sallittuun lumimäärään liittyviä tiukennuksia.

Talvihoitoluokkia on yhdistetty ja vähennetty pääteillä, jolloin hoitoluokkien välisiä raja-aitoja on aiempaa vähemmän. Tiet sijoittuvat myös aiempaa pienemmällä liikennemäärällä korkeampaan talvihoitoluokkaan. Talvihoitoluokkien korotuksista selkeimmin muutos näkyy niillä teillä, jotka nousevat II-luokasta Ib-luokkaan.

Tie muuttuu hiekoitettavasta tiestä suolattavaksi. Laatuvaatimuksiin tulevat kiristykset näkyvät vasta porrastetusti lähivuosien aikana uusien urakoiden myötä. Mutta vaikka alemmalla tieverkolla tullaan lyhentämään toimenpide-aikoja, ne ovat tienkäyttäjän näkökulmasta silti edelleen pitkiä.

Alimmissa II- ja III-hoitoluokissa olevia teitä on määrällisesti noin 70 prosenttia kaikista maanteistä, mutta niillä ajetaan vain noin kymmenen prosenttia liikenteen kokonaissuoritemäärästä. Onkin taloudellisesti järkevämpää ja tienkäyttäjien enemmistön edun mukaista satsata enemmän talvihoitoon vilkasliikenteisemmillä teillä, joilla ajetaan noin 90 prosenttia kaikesta liikenteestä.

On myös huomattava, että sääolosuhteet vaikuttavat aina toimenpiteiden toteuttamiseen. Esim. vaikka vähäliikenteisillä teillä pyritään parantamaan aamuliikenteen olosuhteita, viime kädessä sään muutoksen ajankohta ratkaisee, miten hyvin tavoitteessa onnistutaan. Myräkän alkaessa varhaisaamun tunteina, joka tietä ei ehditä auraamaan ennen aamuliikennettä.

Sääolosuhteet ovat muuttuneet merkittävästi aiemmista vuosikymmenistä ja eniten muutokset näkyvät rannikkoseudulla. Talviset kelit alkavat myöhemmin ja kestävät lyhemmän aikaa. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa viime talven lämpötila oli lähes asteen korkeampi ja edellistalven lämpötila yli kaksi astetta korkeampi kuin pitkän aikavälin keskiarvo (vuodet 1981–2010).

Jäätymis-sulamissyklit toistuvat aiempaa useammin ja sade tulee usein lumen sijasta alijäähtyneenä vetenä. Sorateillä esiintyy kelirikkoa kevään ohella syksyisin. Märät tienpinnat ja nastarenkaiden käyttö puolestaan reikiinnyttävät ja kuluttavat päällysteitä.

Talvihoitotoimenpiteiden kannalta haastavat kelit ovat yleistyneet. Esimerkiksi sade huuhtoo suolan tai hiekan tieltä ja vesi jäätyy tienpintaan. Sateista pehmenneen soratien päälle satavaa lunta ei voi aurata turvallisesti. Runsaan ja pitkäkestoisen lumisateen aikana puolestaan laatutaso alittuu hoitolenkin aikana uudelleen. Pahin tilanne on, kun lumisade muuttuu kesken kaiken vesisateeksi. Tällöin vesi muuttaa lumen sohjoksi ja jäätyy tienpintaan eikä liukkautta voi torjua ennakoivasti ja kuluu tunteja, ennen kuin kaikki tiet on ehditty auraamaan.

Päällysteen kunto vaikuttaa merkittävästi talvihoidon laatuun. Urat, päällystevauriot, paikkaukset ja reunapainumat tekevät päällysteen pinnasta epätasaisen, jolloin lumen poisto tasaisesti auraamalla on vaikeaa. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on huonokuntoisia päällysteitä tälläkin hetkellä yhteensä noin 800 kilometriin ja ensi vuonna tilanne pahenee entisestään, sillä päällysteiden uusimiseen käytettävissä oleva rahoitus vähenee merkittävästi.

Tienkäyttäjien tyytyväisyys teiden talvihoitoon on laskenut jo useamman vuoden ajan, vaikka talvihoidon laatuvaatimukset ovat pysyneet ennallaan. Myös talvihoidosta annettavien palautteiden määrät ovat kasvaneet selvästi. Etenkin alemmalla tieverkolla toimenpideajat ovat pitkiä eivätkä laatuvaatimukset vastaa asiakkaiden odotuksia.

Talvihoidolla ei edes pyritä saamaan aikaan kesäkelejä. Turvaamme talvihoidolla teiden liikennöinnin kaikilla teillä ja pääteillä pyritään ennakoitavaan ja häiriöttömään liikenteeseen. Vähäliikenteisemmillä teillä on talvihoitolinjausten mukaista, että ajonopeutta hiljennetään keliolosuhteiden mukaan.

Tienkäyttäjillä on aina oma vastuu sopeuttaa ajonopeus vallitsevien kelien mukaan. Liukkautta saattaa esiintyä ajoittain ja ajoaika voi pidentyä. Täysin tasalaatuisia ajo-olosuhteita ei voida taata, sillä sade- ja lumikuurot voivat olla hyvin paikallisia. Suolatuillakin teillä voi olla liukkaita tiejaksoja kylmemmissä kohdissa, kuten silloilla, kallioleikkausten kohdalla ja matalissa notkoissa.

Pienemmillä liikennemäärillä suola vaikuttaa hitaammin ja tie voi olla liukas suolauksesta huolimatta. Tämä on riskinä etenkin yöaikana, kun liikennemäärät ovat pienemmät, ja kun talvihoitoluokkien noston myötä liukkautta torjutaan suolaamalla teitä entistä pienemmillä liikennemäärillä.

Urakoitsijoilla on käytössä kattavat sääennustuspalvelut, joiden avulla talvihoidon toimenpiteitä pyritään ajoittamaan oikein. Liukkautta torjutaan ennakoivasti jo ennen sään muuttumista pakkaselle. Lunta ei kuitenkaan voi aurata ennakkoon ja siinä menee aina oma aikansa, ennen kuin kaikki tiet saadaan hoidettua. Myös tienkäyttäjän kannattaa ennakoida kelejä ja sopeuttaa omat aikataulunsa kelien mukaan. Talvikeleillä kannattaa varata suosiolla aina reilummin aikaa matkantekoon.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Pitkäperjantaina soi Haydnin Luominen

Nicholas Söderlund.

Turun filharmoninen orkesteri esittää Joseph Haydnin oratorion Luominen pitkäperjantaina 19. huhtikuuta kello 18 Turun tuomiokirkossa. Lähes kaksituntinen suurtyö kuvaa luomiskertomuksen musiikin keinoin. Haydn vuodatti sävelmaalailevaan teokseensa kaiken osaamisensa, ja vaikuttava mestariteos nousi heti kantaesityksestään lähtien suureen suosioon.

Peltojen tuottokyvyn aleneminen huolestuttaa viljelijöitä

Peltojen tuottokyvyn heikkeneminen on viljelijöitä eniten huolestuttava ympäristöhaaste, ilmeni maa- ja metsätalousministeriön kyselystä, joka tehtiin maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän kahdeksan paikkakunnan CAP-kiertueella. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja luonnon monimuotoisuuden heikentyminen huolettivat viljelijöitä.

Bussiliikenteen aikatauluissa runsaasti muutoksia pääsiäisenä

Pääsiäinen on yksi vuoden kiireisimmistä matkustusajankohdista.

Bussiliikenteen aikatauluissa on runsaasti muutoksia pääsiäisenä 19.–22. huhtikuuta. Pääsiäinen on yksi vuoden kiireisimmistä matkustusajankohdista. Pääsiäisenä matkustavien kannattaa tarkistaa aikataulut ja hankkia bussiliput jo etukäteen.

Tekoäly avuksi ratkaisemaan syrjäytymisongelmaa

Valtiovarainministeriö ja Valtion kehitysyhtiö Vake osallistuvat Ultrahack-turnaukseen yhteisellä Hackers against exclusion -haasteella. Haasteen tavoitteena on rohkaista osallistujia kehittämään tapoja hyödyntää tekoälyä nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Haasteeseen voi osallistua 10. toukokuuta mennessä.

Somecon Minna Valtari Varsinais-Suomen vuoden nuori yrittäjä

Minna Valtari.

Varsinais-Suomen vuoden 2019 nuori yrittäjä on Somecon perustaja, hallituksen nykyinen puheenjohtaja ja strategi Minna Valtari . 33-vuotias Valtari on toiminut yrittäjänä vuodesta 2009.

Maamme vanhimmissa saviastioissa keiteltiin alkuun vain metsän antimia

Ruokakarstaa Säräisniemi 1 -tyypin noin 6600 vuotta vanhassa keramiikassa, joka on peräisin Pohjanlahden perukoilta Simon Tainiaron asuinpaikalta. Löytö Kansallismuseon kokoelmista.

Kivikaudella Suomen ja Karjalan tasavallan alueen asuttaneet ihmiset valmistivat saviastioissaan alkuun vain metsien lajeja ja vasta satoja vuosia myöhemmin Ahdin antimia, kuten kalaa ja hyljettä. Uusi tutkimus muuttaa näkemyksiä maamme varhaisvaiheen asukkaiden elintavoista.

Väitös: Teosofia, spiritualismi ja esoteerinen henkisyys inspiroivat Akseli Gallen-Kallelaa ja muita tunnettuja suomalaistaiteilijoita

Hugo Simberg, Haavoittunut enkeli, 1903. Tampereen tuomiokirkko.

Turun yliopistossa väittelevä Nina Kokkinen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931), Pekka Halosen (1865–1933) ja Hugo Simbergin (1873–1917) taide liittyy 1900-luvun vaihteessa kukoistaneeseen esoteeriseen henkisyyteen. Taiteilijat innostuivat muiden aikalaistensa tavoin muun muassa teosofiasta, spiritualismista, vapaamuurariudesta ja psyykkisestä tutkimuksesta, jota alettiin myöhemmin kutsua parapsykologiaksi. Nämä ilmiöt jättivät näkyviä jälkiä heidän taiteeseensa.

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni alkuvuonna yli puolella

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemukset tammi–maaliskuussa 2010–2019.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–maaliskuussa käräjäoikeuksiin jätettiin 564 yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta. Hakemuksia jätettiin 613 (52,1 prosenttia) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Puutiaiskokemukset kiinnostavat tutkijoita

Kohtaamisista puutiaisten kanssa kerätään tietoa ja kertomuksia.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja tutkija Otto Latva keräävät tietoa ja kertomuksia kohtaamisista puutiaisten kanssa erityisesti 1900-luvulla.

Urheilu

Jälkipeli: Finaaleissa pelaavalla TPS Salibandyllä on ollut kivinen tie kuljettavana

Pitkä tie on kuljettu ennen tätä hetkeä. TPS:n eteneminen ensimmäistä kertaa finaaleihin on vaatinut paljon sekä pelaajilta ja etenkin taustatyöntekijöiltä. Kun seura on ajautunut vaikeuksiin, on tarvittu yksittäisten seurauskollisten korvaamatonta apua.

Kupittaan palloiluhallissa on alkamassa historiallinen Salibandyliigan ensimmäinen finaaliottelu Turussa. Katsomossa istuu kaveri, jonka tunteet ovat varmasti pinnassa. TPS Salibandyn kunniajäsen, eräs seuran perustajista, Tomi Aaltonen , näkee unelmansa toteutuvan. TPS pelaa ensimmäistä kertaa finaaleissa.

Maalivahti Julius Pohjanoksa ja puolustaja Aleksi Anttalainen TPS:n tuoreimmat kiinnitykset

Julius Pohjanoksa.

Turun Palloseuran ensi kauden Liiga-joukkueen runko on kasassa. TPS kiinnitti maalivahti Julius Pohjanoksan ja puolustaja Aleksi Anttalaisen kahden vuoden sopimuksilla.

Kasper Vuorinen vaihtaa passaamisen valmentamiseen ja ryhtyy Loimun päävalmentajaksi

Kasper Vuorinen.

Raision Loimu on solminut päävalmentajasopimuksen komean pelaajauransa kevääseen päättäneen Kasper Vuorisen , 34, kanssa. Vuorinen oli vielä päättyneellä kaudella toinen Loimun passareista, mutta hän on panostanut jo uransa aikana paljon myös valmennusuran valmisteluun.

Susanna Tapanin rohkeus kuvastaa nykyurheilijoita

TPS:n Susanna Tapani on esimerkki nykyisestä huippu-urheilusukupolvesta, jolla on kanttia yrittää kovia ratkaisuja tiukassa paikassa.

Muistatteko mitä tapahtui viime sunnuntaina? Pelataan jääkiekon maailmanmestaruudesta, ensimmäistä kertaa Suomen naisten historiassa. Edessä on Suomen viides rangaistuslaukaus. Siitä on pakko tehdä maali, jotta taistelu jatkuu.

Kolme TPS-pelaajaa alle 18-vuotiaiden MM-kisoihin

Aarne Intonen.

Jääkiekkoilun alle 18-vuotiaiden poikien maailmanmestaruudesta pelataan Ruotsin Örnsköldsvikissä ja Uumajassa 18.–28. huhtikuuta.

Zhbankov jatkaa Tuto Volleyn valmentajana, kaksi Tuomasta vahvistuksiksi

Ruslan Zhbankov.

Debyyttikaudellaan lentopallon ykkössarjassa runkosarjan kolmanneksi sijoittunut ja välieriin edennyt Tuto Volley jatkaa ensi kaudella Ruslan Zhbankovin alaisuudessa. Tuto Volleyn debyyttikausi päättyi välierissä kultaisen erän jälkeen lopulta koko sarjan voittanutta ja Mestaruusliigaan noussutta Karelian Hurmosta vastaan.

Täysosuma
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!