Väitös: Ulkomaille muuttavien lasten tärkeää päästä mukaan lapsuuttaan koskevaan päätöksentekoon

Tiina Niemi.
Tiina Niemi. Kuva: Turun yliopisto

Globaali liikkuvuus on kasvussa ja yhä useampi suomalaislapsi muuttaa vanhemman työn vuoksi ulkomaille. KM Tiina Niemen väitöstutkimus tarkentaa kuvaa suhteellisen vähän tutkitusta ulkomailla vietetyn lapsuuden arjesta sekä sopeutumisen haasteista ja nostaa esiin erilaisia keinoja vieraaseen kasvuympäristöön sopeutumiseksi

Aikuisten kokemuksia ulkomailla työskentelemisestä ja elämisestä on tutkittu runsaasti sekä Suomessa että kansainvälisesti, mutta lapsuuttaan ulkomailla elävien kokemukset ovat lasten itsensä välittäminä jääneet vähemmälle huomiolle varsinkin suomalaisessa tutkimuksessa.

Maastamuuton, monikielisyyden ja -kulttuurisuuden kentälle asettuvassa väitöstutkimuksessa selvitettiin neljänkymmenenseitsemän 5–12-vuotiaiden suomalaislasten käsityksiä arkielämästään ja sopeutumisestaan Pekingissä.

Niemi korostaa, että tähän asti ekspatriaattilasten arkea ja sopeutumista on käsitteellistetty pitkälti aikuisten näkemysten pohjalta. Niemen mukaan sekä tutkimuksessa että perheiden, koulujen ja muiden kasvattajien arjessa olisi tärkeää tuoda esiin lasten itsensä välittämiä kokemuksia.

– Lasten oman kokemuksen ja äänen esille saaminen onkin keskeinen tekijä myös ulkomaille muuttavan lapsen sopeutumisessa uuteen ympäristöön. Suomalaiset ekspatriaattilapset on syytä ottaa mukaan ulkomaista lapsuuttaan koskevaan päätöksentekoon ja valintoihin, kuten tutustumisvierailumatkalle tai asuinalueen ja koulun valintatilanteisiin, Niemi toteaa.

Väitöstutkimus nostaa esiin erilaisia lasten perheiden keinoja hallita ulkomaista arkeaan.

– Lapsia voidaan esimerkiksi ohjata havainnoimaan sopeutumista helpottavia tekijöitä, kuten suhteiden ylläpitämistä vanhoihin ystäviin, sukulaisiin, laajennetun perheen jäseniin ja entisiin asuinpaikkoihin, suhteen luomista syntyperään ja sen kulttuuriin sekä uusien suhteiden solmimista suomalaisiin ja ulkomaisiin vertaisiin. Lisäksi ekspatriaattilapset hyötyvät kullekin lapsuusryhmälle, joita ovat vastamuuttaneet, maailmalla seilaajat ja paluumuuton kokeneet, oikea-aikaisesti kohdennetuista arjen hallintakeinoista, kuten kansainvälisten koulujen tarjoamista tukitoimista, vaikkapa vertaistuesta tai harrastustoiminnasta, Niemi kertoo.

Tutkimuksessa saadut tulokset tarkensivat tähänastista kuvaa ulkomaisen lapsuuden alueesta, ja osoittivat etteivät ulkosuomalaislapset muodostaneet kulttuurisesti niin yhtenäistä lasten ryhmää, mitä aiemmin tutkimuksissa on oletettu.

Vallalla olevan käsityksen mukaan ulkomailla elävät lapset kiinnittyvät kohdemaan isäntäkulttuurin sijasta usein ensisijaisesti ekspatriaattiyhteisöön. Kolmen eri kulttuurin, eli oman lähtökulttuurin, kohdemaan isäntäkulttuurin ja ekspatriaattiyhteisön, piirissä eläessään lapsien ajatellaan muodostavan niin kutsutun yhteiskulttuurin tai kolmannen kulttuuriin.

Niemen väitöstutkimuksessa selvisi, että sopeutumisen eri vaiheissa lasten ensimmäisen ja vieraan kulttuurin vaikutukset vaihtelivat kuitenkin niin suuresti, ettei heidän ulkomailla viettämäänsä aikaa voinut kutsua vain kolmannen kulttuurin lapsuudeksi. Aiemmasta ajattelutavasta poiketen muutto ulkomaille ei sittenkään ollut määräävin tekijä ulkosuomalaislasten arjessa. Sen sijaan merkittävimmiksi muodostuivat lukuisat päivittäiset kohtaamiset ja siirtymät kahden tai useamman kulttuurin välillä.

– Esimerkiksi sopeutumisen alkuvaiheessa Pekingiin vastamuuttaneet tukeutuivat vielä vahvasti omaan lähtökulttuuriinsa, eivätkä näin tunnistaneet tarjolla olevaa kolmannen kulttuurin lasten positiota. Ekspatriaattilapsuuden määritelmää tuleekin laajentaa, sillä kolmannen kulttuurin lapsuus tarjoaa vain yhden monista mahdollisuuksista määritellä ulkomaista lapsuutta, Niemi taustoittaa.

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tehdä ulkosuomalaislapsuutta näkyvämmäksi erityisesti suomalaisille kasvattajille ja opetushenkilöstölle. Tutkimustulokset ovat merkittäviä yhtä hyvin niin ulkomaille suuntaaville ekspatriaattilapsille perheineen kuin kansainvälisten koulujen kasvattajille, mutta niin perheitä ulkomaille lähettävät yritykset kuin Suomi-koulutkin hyötyvät niistä. Tulokset ovat arvokkaita myös jo aikuistuneille ulkosuomalaislapsille, sillä ne mahdollistavat lapsena ulkomailta hankittujen kokemusten jäsentämisen.

Niemi esittää väitöskirjansa Lapsuus Kiinassa 5–12-vuotiaiden ulkosuomalaislasten käsityksiä siirtymistä, sopeutumisesta ja arjen hallinnasta Pekingissä julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14. joulukuuta.

Vastaväittäjänä on emeritus professori Pauli Kaikkonen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Lauri Kemppinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Niemi on syntynyt vuonna 1967 ja kirjoitti ylioppilaaksi Vammalan lukiossa vuonna 1986. Niemi suoritti korkeakoulututkintonsa (KM) Jyväskylän yliopistossa vuonna 1997. Väitöksen alana on kasvatustiede.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://www.utupub.fi/handle/10024/146283.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

600 puutarhaa odottaa vierailijoita 7. heinäkuuta

Heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina järjestetään jälleen Avoimet puutarhat -päivä, jolloin avautuu yli 600 ainutkertaista puutarhakohdetta ympäri Suomea. Puutarhat ovat avoinna 7. heinäkuuta kello 12–17. Kohteisiin voi tutustua etukäteen täällä .

Liikunta suojaa tehokkaasti hengenvaaralliselta aivoverenvuodolta

Suomalaistutkimus osoittaa, että jo puoli tuntia kevyttä liikuntaa viikossa suojaa tehokkaasti tappavimmalta aivoverenkiertohäiriöltä, lukinkalvonalaiselta aivoverenvuodolta.

Käsityöläismuseo viettää syntymäpäivää makeissa merkeissä

Marsipaanit ovat vanhan ajan jouluherkkuja.

Juhlia vietetään 29. kesäkuuta, jolloin luvassa on monia entisajan herkkuja. Myynnissä on muun muassa vanhan ajan kirkkokaramelleja, nekkuja, lakuja ja käsintehtyä suklaata.

Yleisökaivaukset johdattelevat arkeologin työhön

Aboa Vetus & Ars Novan arkeologit tekevät läpi kesän arkeologisia kaivauksia museon sisäpihalla, Itäisen Rantakadun ja Nunnankadun kulmauksessa. Tutkimuskohteena on keskiaikaisen kivitalon raunio ja sen pihamaa.

Immunologien löydös avaa uusia käyttömahdollisuuksia vasta-ainehoidoille

Turun yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet reitin, jonka avulla ihon alle annostellut vasta-aineet kulkevat sekunneissa imusolmukkeen sisään. Löydös mahdollistaa elimistön puolustusjärjestelmän paikalliset täsmähoidot.

Vesijohtotyö Rasintiellä ensi vuoden kesäkuuhun saakka

Viemäri- ja vesijohtotyö haittaa liikennteetä Hämeen valtatien ja Rasintien risteysalueelta 26. kesäkuuta alkaen. Työt alueella kestävät 30. kesäkuuta 2020 saakka.

Fölin työmatkalinjojen liikenne harvenee heinäkuussa

Linjat 58, 91 ja 93 lopettavat liikennöinnin kesätauon ajaksi maanantaina 1. heinäkuuta. Linjoilla 80, 90 ja 92 siirrytään samalla harvennettuun aikatauluun.

Talent Call Turku -kisan voittajat valittu

Osaajapulan helpottamiseksi järjestetyn Talent Call Turku -kutsukilpailun voittajat on valittu yli 1 000 hakemuksen joukosta. Voittajat saapuvat perheineen elokuussa Turkuun tutustumaan seudun työnantajiin ja arkielämään.

Tonttumäellä nostetaan heinää seipäille heinäkuussa

Perinteiset heinätalkoot järjestetään Tonttumäellä torstaina 11. heinäkuuta kelloo 10–15. Heinä niitetään talkoita varten hevosvetoisella niittokoneella maanantaina 8. heinäkuuta kello 10 alkaen.

Urheilu

Inter ei saa helppoja pisteitä VPS:ltä

Interin edellinen kotivoitto on toukokuulta, kun KuPS kaatui Kupittaalla.

Kun Veikkausliiga tiistai-iltana jatkuu, Interillä on selvä tavoite. Kotiottelusta VPS:ää vastaan kolme pistettä ja sarjan kärkipaikka edelleen hallussa riippumatta siitä mitä takana väijyvä nelikko – Honka, Ilves, KuPS ja HJK – omissa otteluissaan tekee.

Palloliitto investoi seuroihin kaksi miljoonaa euroa

Palloliiton liittohallitus kokoontui juhannuksen alla kokoukseen, jossa hallitus päätti talenttivalmennustukea saavista seuroista sekä uuden HatTrick -avustuksen avaamisesta hakuun kesällä. Kokonaissumma näille kahdelle hankkeelle on kaksi miljoonaa euroa.

Liput Inter-Brønby-otteluun myynnissä

FC Inter kohtaa tanskalaisen Brønby IF:n Eurooppa-liigan ensimmäisellä karsintakierroksella. Joukkueiden ensimmäinen kohtaaminen on Tanskassa 11. heinäkuuta. 18. heinäkuuta joukkueet kohtaavat toisessa osaottelussa Kupittaalla. Ottelu Kupittaalla alkaa kello 18.30.

Åboraakkeli: Kisaodotus jatkuu Turussa

Jääkiekon MM-kisojen 2022 pääpelipaikka on Tampereelle rakentuva uusi suurhalli, joka valmistuu 2021.

U16-pojat Baltic Cupiin

U16-poikien maajoukkue matkaa juhannuksen jälkeisellä viikolla perinteiseen Baltic Cupiin, joka pelataan tänä vuonna Virossa 29. kesäkuuta–2. heinäkuuta. FC Interistä mukaan joukkueeseen on valittu 2003-syntyneet Tegra Mukuna ja Linus Rönnberg . Lisäksi varasijalle on nimetty Interin Jasper Yrjas . TPS:stä mukana on Onnipekka Pajula . Suomi kohtaa Baltic Cupissa Viron, Latvian ja Liettuan.

Jälkipeli: J-P Jalon selostajaura on kestänyt jo vuosikymmeniä

Nostalgiaa huokuvassa kuvassa Juha-Pekka Jalo on asettunut kasettimankkoineen samoille sijoille kuin vuonna 1985. Jalo tallensi silloin ennakkoluulottomasti selostusnäytteen Auran Aalloille. Tästä alkoi jo vuosikymmeniä kestänyt selostusura.

Näin ajatteli varmaan moni Kupittaan jalkapallo-otteluun saapunut katsoja vuonna 1985. Syystäkin. Turun Palloseuran kotiottelussa kentällä kirmasivat pikkuveljet Tomi ja Timo Jalo ja samanaikaisesti isoveli Juha-Pekka Jalo selosti ottelun kulkua kasettimankalle katsomossa yleisön keskellä istuen.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.