Väitös: Ulkomaille muuttavien lasten tärkeää päästä mukaan lapsuuttaan koskevaan päätöksentekoon

Tiina Niemi.
Tiina Niemi. Kuva: Turun yliopisto

Globaali liikkuvuus on kasvussa ja yhä useampi suomalaislapsi muuttaa vanhemman työn vuoksi ulkomaille. KM Tiina Niemen väitöstutkimus tarkentaa kuvaa suhteellisen vähän tutkitusta ulkomailla vietetyn lapsuuden arjesta sekä sopeutumisen haasteista ja nostaa esiin erilaisia keinoja vieraaseen kasvuympäristöön sopeutumiseksi

Aikuisten kokemuksia ulkomailla työskentelemisestä ja elämisestä on tutkittu runsaasti sekä Suomessa että kansainvälisesti, mutta lapsuuttaan ulkomailla elävien kokemukset ovat lasten itsensä välittäminä jääneet vähemmälle huomiolle varsinkin suomalaisessa tutkimuksessa.

Maastamuuton, monikielisyyden ja -kulttuurisuuden kentälle asettuvassa väitöstutkimuksessa selvitettiin neljänkymmenenseitsemän 5–12-vuotiaiden suomalaislasten käsityksiä arkielämästään ja sopeutumisestaan Pekingissä.

Niemi korostaa, että tähän asti ekspatriaattilasten arkea ja sopeutumista on käsitteellistetty pitkälti aikuisten näkemysten pohjalta. Niemen mukaan sekä tutkimuksessa että perheiden, koulujen ja muiden kasvattajien arjessa olisi tärkeää tuoda esiin lasten itsensä välittämiä kokemuksia.

– Lasten oman kokemuksen ja äänen esille saaminen onkin keskeinen tekijä myös ulkomaille muuttavan lapsen sopeutumisessa uuteen ympäristöön. Suomalaiset ekspatriaattilapset on syytä ottaa mukaan ulkomaista lapsuuttaan koskevaan päätöksentekoon ja valintoihin, kuten tutustumisvierailumatkalle tai asuinalueen ja koulun valintatilanteisiin, Niemi toteaa.

Väitöstutkimus nostaa esiin erilaisia lasten perheiden keinoja hallita ulkomaista arkeaan.

– Lapsia voidaan esimerkiksi ohjata havainnoimaan sopeutumista helpottavia tekijöitä, kuten suhteiden ylläpitämistä vanhoihin ystäviin, sukulaisiin, laajennetun perheen jäseniin ja entisiin asuinpaikkoihin, suhteen luomista syntyperään ja sen kulttuuriin sekä uusien suhteiden solmimista suomalaisiin ja ulkomaisiin vertaisiin. Lisäksi ekspatriaattilapset hyötyvät kullekin lapsuusryhmälle, joita ovat vastamuuttaneet, maailmalla seilaajat ja paluumuuton kokeneet, oikea-aikaisesti kohdennetuista arjen hallintakeinoista, kuten kansainvälisten koulujen tarjoamista tukitoimista, vaikkapa vertaistuesta tai harrastustoiminnasta, Niemi kertoo.

Tutkimuksessa saadut tulokset tarkensivat tähänastista kuvaa ulkomaisen lapsuuden alueesta, ja osoittivat etteivät ulkosuomalaislapset muodostaneet kulttuurisesti niin yhtenäistä lasten ryhmää, mitä aiemmin tutkimuksissa on oletettu.

Vallalla olevan käsityksen mukaan ulkomailla elävät lapset kiinnittyvät kohdemaan isäntäkulttuurin sijasta usein ensisijaisesti ekspatriaattiyhteisöön. Kolmen eri kulttuurin, eli oman lähtökulttuurin, kohdemaan isäntäkulttuurin ja ekspatriaattiyhteisön, piirissä eläessään lapsien ajatellaan muodostavan niin kutsutun yhteiskulttuurin tai kolmannen kulttuuriin.

Niemen väitöstutkimuksessa selvisi, että sopeutumisen eri vaiheissa lasten ensimmäisen ja vieraan kulttuurin vaikutukset vaihtelivat kuitenkin niin suuresti, ettei heidän ulkomailla viettämäänsä aikaa voinut kutsua vain kolmannen kulttuurin lapsuudeksi. Aiemmasta ajattelutavasta poiketen muutto ulkomaille ei sittenkään ollut määräävin tekijä ulkosuomalaislasten arjessa. Sen sijaan merkittävimmiksi muodostuivat lukuisat päivittäiset kohtaamiset ja siirtymät kahden tai useamman kulttuurin välillä.

– Esimerkiksi sopeutumisen alkuvaiheessa Pekingiin vastamuuttaneet tukeutuivat vielä vahvasti omaan lähtökulttuuriinsa, eivätkä näin tunnistaneet tarjolla olevaa kolmannen kulttuurin lasten positiota. Ekspatriaattilapsuuden määritelmää tuleekin laajentaa, sillä kolmannen kulttuurin lapsuus tarjoaa vain yhden monista mahdollisuuksista määritellä ulkomaista lapsuutta, Niemi taustoittaa.

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tehdä ulkosuomalaislapsuutta näkyvämmäksi erityisesti suomalaisille kasvattajille ja opetushenkilöstölle. Tutkimustulokset ovat merkittäviä yhtä hyvin niin ulkomaille suuntaaville ekspatriaattilapsille perheineen kuin kansainvälisten koulujen kasvattajille, mutta niin perheitä ulkomaille lähettävät yritykset kuin Suomi-koulutkin hyötyvät niistä. Tulokset ovat arvokkaita myös jo aikuistuneille ulkosuomalaislapsille, sillä ne mahdollistavat lapsena ulkomailta hankittujen kokemusten jäsentämisen.

Niemi esittää väitöskirjansa Lapsuus Kiinassa 5–12-vuotiaiden ulkosuomalaislasten käsityksiä siirtymistä, sopeutumisesta ja arjen hallinnasta Pekingissä julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14. joulukuuta.

Vastaväittäjänä on emeritus professori Pauli Kaikkonen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Lauri Kemppinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Niemi on syntynyt vuonna 1967 ja kirjoitti ylioppilaaksi Vammalan lukiossa vuonna 1986. Niemi suoritti korkeakoulututkintonsa (KM) Jyväskylän yliopistossa vuonna 1997. Väitöksen alana on kasvatustiede.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://www.utupub.fi/handle/10024/146283.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Turun museokeskus kisaa vuoden museoviestintäteosta

Vuoden museoviestintäteko 2019 -kilpailun finaaliin on valittu viisi viestintätekoa: Hotelli- ja ravintolamuseon Suomen eväät -radio-ohjelmasarja, Joensuun taidemuseo Onnin NÄKY-teos, KAMU Espoon kaupunginmuseon Kauppiastavaratalo Heikintori 50 vuotta, Postimuseon Pienlehtiä ja punkpostia -näyttelyn viestintä sekä Turun museokeskuksen U Can’t Touch This Turku Castle Summer Edition 2018 .

Turun Yliopistosäätiölle lahjoitus, Leo Takalon rahastolla tuetaan tähtitieteen tutkimusta

Leo Takalo.

Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksen yliopistotutkijan, tähtitieteen dosentti Leo Takalon omaiset ovat lahjoittaneet edesmenneen tutkijan toiveita kunnioittaen tämän jäämistön Turun Yliopistosäätiölle. Noin 100 000 euroa käsittävällä lahjoituksella tuetaan Turun yliopistossa tehtävää tähtitieteen tutkimusta.

Kevät etenee varovaista tahtia

Eteläisessä Suomessa ensimmäiset peipot ovat jo äänessä.

Kevät etenee varovaista tahtia, selviää Luonto-Liiton Kevätseurannasta. Lintumuutto on käynnistynyt viileässä maaliskuun säässä verkkaisesti. Laulujoutsenhavaintoja on kertynyt kuitenkin jo runsaasti, kuten myös Kevätseuranta-viikonloppuna 16.–17. maaliskuuta.

Lasten musiikkijuhlat huipentuvat Pekkaan ja Suteen

Turun konservatorion ja Turun filharmonisen orkesterin järjestämät Lasten musiikkijuhlat jatkuvat vielä tulevan viikonlopun. Lauantaina 23. maaliskuuta kello 15 Turun Linnassa on luvassa Prinsessan uni eli kuinka lohikäärme kukistettiin . Tässä konservatorion ja Turun vanha musiikki ry:n yhteistyössä klassikkosatu Prinsessa Ruususesta palaa juurilleen. Herttuan musikantit ja nuoret soittajat seikkailevat vanhojen sävelaarteiden parissa huikean sirkusesityksen kuvittamana.

Lähestymiskiellon sähköinen valvonta sopisi vain tiettyihin tilanteisiin

Oikeusministeriössä on valmistunut muistio, jossa arvioidaan lähestymiskiellon sähköisen valvonnan tarvetta ja edellytyksiä käyttöönotolle. Lisäksi on arvioitu muita vaihtoehtoja lähestymiskiellon valvonnan tehostamiseksi.

Ahvenanmaalta löytyi 5 000 vuotta vanha ohranjyvä

Tutkijat selvittivät tuhansia vuosia vanhojen ohranjyvien iän radiohiiliajoituksen avulla.

Uudet löydöt paljastavat, että metsästäjä-keräilijät omaksuivat maanviljelyn Ahvenmaalla ja Itä-Ruotsissa jo 5 000 vuotta sitten.

Järvien jäät heikkenevät ja jokien jäät lähtevät Etelä- ja Länsi-Suomessa

Etelä- ja Länsi-Suomen järvillä aurinko on alkanut heikentää jään rakennetta, ja jää voi olla petollisen heikkoa. Jään kokonaispaksuus on näillä alueilla vielä 30–45 senttiä, mutta se ei kuvaa jään kantavuutta, koska suuri osa jääkerroksesta on selvästi teräsjäätä hauraampaa ja heikompaa. Monelta joelta jäät ovat jo lähteneet erityisesti etelä- ja lounaisrannikolla.

Tyhmää ihannoida typeryyttä

Kirjoittaja kritisoi autoja, joissa on kaksi pakoputkea, vaikka kaikki ovat hyvin tietoisia päästörajoituksista ja niiden tärkeydestä.

Vaikuttavimmat teot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat isojen toimijoiden asia, mutta kuten usein on todettu, jokainen ihminen voi omalta osaltaan toimia nykyistä järkevämmin. Tämähän ei ollenkaan tarkoita, että pitää luopua jostain välttämättömästä ja tarpeellisesta, sen sijaan nykyinen kulutushysteria ja sen seurauksena tapahtuva toiminta ovat asioita, joista voidaan huomattavasti tinkiä.

Partiolaiset kannustavat nuoria vaikuttamiseen lauantaina

Turun Aureliassa järjestetään 23. maaliskuuta kello 12–15 nuorten partiolaisten järjestämä nuorille suunnattu vaalipaneeli, Nuori ääni 2.0 -tapahtuma. Nuori ääni 2.0 on vaikuttamistapahtuma, jossa nuorilla on mahdollisuus tavata eri järjestöjen ja puolueiden nuoria toimijoita. Päivän aikana on mahdollista kuunnella puolue- ja järjestöpaneelia tai löytää itselleen sopivia uusia vaikuttamisen kanavia työpajojen avulla.

Urheilu

Turun Uimareiden vesipallonaiset runkosarjan voittoon

Turun Uimarit oli jälleen naisten vesipaollilun SM-runkosarjan ykkönen.

Naisten vesipallon SM-runkosarja saatiin päätökseen viikonloppuna. Runkosarjan voiton vei jo neljännen kerran peräkkäin Turun Uimarit vahvan alkukauden siivittämänä. Joukkue koki ainoat tappiot sarjassa viime vuoden finaalivastustajalleen ja kauden etukäteisasetelmissakin vahvimmaksi arvioidulle Uinti Tampereelle. Joukkueet kohtasivat toisensa neljä kertaa ja TU:n ja UiTa:n keskinäisten otteluiden voitot menivät tasan 2–2.

FC Inter perusti vähävaraisten perheiden junioreille tukirahaston

Timo Furuholm lupasi lahjoittaa pistebonusrahansa juniorien tukirahastoon.

FC Inter on perustanut oman tukirahaston heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien lasten ja nuorten jalkapalloharrastuksen tukemiseksi. Rahasto jakaa vuosittain haettavien stipendien kautta avustusta niille seuran junioreille, joiden perheillä on vaikeuksia harrastusmaksujen kanssa. Seurassa on tällä hetkellä noin 500 junioripelaajaa.

Puukkokatsomo: Katsojapula haasteena

Toiseksi korkein runkosarjan katsojakeskiarvo oli TPS:llä, vajaat 5 500 katsojaa.

Jääkiekon Liigalla on käsillä tärkeä kevät. Suomen ykköslajin korkeimmalla sarjatasolla riittää pohdittavaa, sillä päättyneen runkosarjan katsojamäärät eivät valtakunnallisella tasolla mairittele. Kaudella 2018–19 koko Liigan katsojakeskiarvo oli 4 232 katsojaa.

Paavo Nurmi Gamesissa jaossa Tokion olympiapaikat

Wilma Murto ja monet muut suomalaishuiput saavat venyä parhaimpaansa, jotta Tokion olympialaisten tulosrajat saavutetaan.

Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF julkisti maaliskuun alulla tulosrajat, joilla urheilijat lunastavat paikkansa Tokion 2020 olympialaisiin. Suomalaisittain tulosrajat ovat kovat ja oletettavasti vain muutama urheilija pääsee rajan rikkomalla olympialaisiin.

Inter kohtaa puolivälierissä VPS:n Kupittaalla

Jalkapalloilun Suomen Cupin puolivälierävaiheen otteluparit arvottiin tiistaina. Inter, joka on Cupin hallitseva mestari, saa kotiottelussa vastaansa Vaasan Palloseuran. Ottelu pelataan lauantaina 30. maaliskuuta kello 15 kentällä Kupittaa 5.

Seppo Paju kolmonen frisbeegolfin Disc Golf Pro Tourin osakilpailussa Yhdysvalloissa

Seppo Paju.

Vuoden miespelaajaksi Euroopassa valittu lietolainen Seppo Paju sijoittui kolmanneksi frisbeegolfin Disc Golf Pro Tourin osakilpailussa Teksasissa Yhdysvalloissa. Pajun sijoitus sivuaa parasta suomalaistulosta Disc Golf Pro Tourilla.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?