Väitös: Suomalainen liikuntavalistus tarvitsee rohkeutta ja monipuolisuutta

Maria Rantala. Maria Rantala. Kuva: Jouni Kallio

FM Maria Rantala tarkasteli Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan suomalaista liikuntavalistusta sekä suomalaisten kuntoliikuntajärjestöjen organisoitumista ja toimintaa vuosien 1941–2010 välisenä aikana. Rantala tutki, millaisin visuaalisin ja tekstuaalisin keinoin suomalaisia on yritetty saada harrastamaan liikuntaa. Tutkimustulokset osoittavat, että suomalaisessa liikuntakampanjoinnissa on keskitytty pääasiassa kuntoon, terveyteen ja positiivisiin näkökulmiin.

Liikuntakampanjajulisteissa harrastetaan kestävyysliikuntaa luonnossa esimerkiksi hiihtäen, kävellen tai pyöräillen, iloisina ja aina hyvällä säällä. Liikkuja esitetään tavallisena ja sopusuhtaisena ihmisenä, joka reippailee yhdessä ystävien kanssa. Miehiä ja naisia esiintyy liikuntakampanjajulisteissa määrällisesti yhtä paljon, mutta liikuntarajoitteisia tai eri etnisten ryhmien edustajia näkyy kampanjamateriaaleissa vain harvoin. Joukkue-, palloilu-, taito- ja kamppailulajien näkyvyys on vaatimaton.

– Toisen maailmansodan jälkeen suomalainen yhteiskunta on kaupungistunut. Liikuntakampanjajulisteiden kuvastossa tämä kehitys ei näy, vaan liikkujat on sijoitettu kaupunkiympäristöjen sijaan metsiin ja Lapin tuntureille. Kampanjoissa ei tarjota ratkaisuja arkiliikkumisen pulmiin eikä suomalaisia kannusteta liikkumaan sisätiloissa tai huonolla säällä, Rantala kertoo.

Rantalan tutkimus kohdistuu rajapintaan, jossa liikunnan edistäjät ovat pyrkineet kohtaamaan liikuntakulttuurin ulkopuolelle jääneitä ja jättäytyneitä. Aineiston analyysi osoittaa, että kampanjoiden varovaisuus on johtanut melko laimeaan ja yksipuoliseen asioiden esittämistapaan.

– Mainonnan kehitykseen ja myös muuhun terveysvalistukseen verrattuna suomalainen liikuntavalistus on ollut kesyä. Kriittisiä näkökulmia fyysistä passiivisuutta edistäviin asioihin, esimerkiksi autoiluun, ei ole juurikaan esitetty. Liikuntakampanjoinnissa olisi mahdollisuuksia monipuolisempiin ja nokkelampiin viesteihin, joissa vastaanottajan päättelykykyyn luotetaan enemmän, tutkija Rantala rohkaisee.

Käytetyimpiä liikunnan puolesta esitettyjä argumentteja ovat olleet terveys ja kunto.

– 1940–1960-luvuilla kampanjoissa vedottiin kohtalaisen usein kansalaisuuteen ja nationalismiin. 1970-luvulla työväen puhuttelu oli varsin yleistä, ja 1980-luvulla kohderyhmäksi valikoituivat aikaisempaa useammin naiset. 1990-luvulta lähtien kampanjamateriaaleissa alettiin puhutella entistä enemmän yksilöä. Uusimpia argumentteja kampanjoissa ovat ajan ja ympäristön säästäminen, Rantala kertoo.

Fyysisen passiivisuuden terveysriskejä kuvataan liikuntavalistusaineistossa vain harvoin, mikä on väittelijän mukaan poikkeuksellista muuhun terveysvalistusaineistoon verrattuna.

— Silloin kun passiivisuutta kuvataan, se esitetään onnellisuuden ja iloisuuden esteenä: liikkumattomat ihmiset ovat surullisia ja apaattisia. Oli erikoista, että 1970–1980-luvuilta olevissa julisteissa ei esiintynyt lainkaan ylipainoisia ihmisiä. Liikakilot piirrettiin tuolloin hylkeiden, karhujen ja norsujen vyötärölle. Ja toisin kuin esimerkiksi tupakoinnin vastaisessa kampanjoinnissa, liikuntavalistuksessa ei ole juurikaan tuotu esille seksuaalisuuteen ja seksuaaliseen vetovoimaan liittyviä näkökulmia, Rantala kertoo.

Rantala analysoi 710 liikuntakampanjajulistetta vuosilta 1941–2010 kuvatutkimuksen keinoin. Analyysi kohdentui tapoihin, joilla julisteissa esitettiin yhtäältä liikunta ja liikkujat sekä toisaalta fyysinen passiivisuus, vähän liikkuvat ja liikkumattomuuteen yhdistetyt asiat.

– Aineiston analyysi tekee näkyväksi sen, mitä olemme ajan myötä tottuneet pitämään itsestään selvänä ja tavanomaisena sekä toisaalta sen, mistä liikuntakampanjoissa on totuttu vaikenemaan. Toivon, että tutkimukseni tulokset antavat pohjaa nyt ajankohtaiselle keskustelulle, kun liikunnan edistäminen leviää uusille hallinnonaloille ja uusille toimijoille, Rantala toteaa.

Rantala esittää väitöskirjansa Ylös, ulos ja lenkille! Suomalaiset kuntoliikuntajärjestöt ja liikuntakampanjajulisteet vuosina 1941–2010 julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 12. tammikuuta.

Vastaväittäjänä on dosentti Erkki Vasara (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Kirsi Vainio-Korhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Rantala on syntynyt Alavudella vuonna 1980 ja kirjoitti ylioppilaaksi Hankasalmen suunnistuslukiosta vuonna 1999. Rantala suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) Turun yliopistossa vuonna 2011. Väitöksen alana on Suomen historia. Rantala työskentelee tutkijana LIKES-tutkimuskeskuksessa Jyväskylässä.

Tutkimusta ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö, Juho Vainion Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja LIKES-tutkimuskeskus.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Virolainen: Amazonin metsätuhot on tuomittava

Kokoomuksen kansanedustaja, lietolainen Anne-Mari Virolainen vaati, että hallitus nostaa Amazonin metsäpalot keskusteluun EU:ssa. Monet Euroopan maat ovat jo pyrkineet painostamaan Brasiliaa lopettamaan metsien polttamisen.

Turun kaupunginteatterissa aloitti kolme uutta näyttelijää

Uudet näyttelijät Pauliina Saarinen (vas.), Pihla Maalismaa ja Aaro Wichmann.

Turun kaupunginteatterissa on aloittanut kolme uutta nuorta näyttelijää; Pihla Maalismaa , Pauliina Saarinen ja Aaro Wichmann . He kaikki ovat mukana 13. syyskuuta ensi-iltansa saavassa Amélie -musikaalissa.

Jyrsintä- ja päällystystyö Eerikinkadulla

Jyrsintä- ja päällystystyö haittaa liikennettä Eerikinkadulla Puistokadun risteyksessä 28. elokuuta asti kello 9–15, mutta ei viikonloppuna. Työ tapahtuu molemmin puolin Puistokatua Eerikinkadulla. Paikalla on liikenneopasteet ja tarvittaessa liikenteenohjaajat. Työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Ville Niinistö: Euroopan unionin vaadittava Brasiliaa lopettamaan sademetsien tuhoaminen

Euroopan unionin on kannettava vastuunsa ja vaadittava Brasiliaa lopettamaan sademetsien tuhoaminen, vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö vaatii.

Selvitys: Ilmastoystävälliseen ruokavalioon siirtyminen vaatii järjestelmätason muutoksen

Ruokavalion ilmastovaikutusta voidaan vähentää 30–40 prosenttia ruokavaliota muuttamalla ja pitämällä huolta peltojen hiilivarannosta. Ilmastoystävälliseen ruokavalioon siirtymisessä tarvitaan järjestelmätason muutosta, todetaan RuokaMinimi-hankkeen loppuraportissa.

Alvar Aalto -viikon ohjelmisto houkuttelee kävijöitä arkkitehtuuri- ja muotoiluohjelmistollaan

Elokuun viimeisellä viikolla Turkuun ja Paimioon rantautuva Alvar Aalto -viikko tuo kaupunkeihin arkkitehtuurin-, muotoilun- ja taiteentäyteisen ohjelmiston. Viikon aikana luvassa on arkkitehtuuri- ja muotoiluaiheisia näyttelyjä, luentoja ja keskustelutilaisuuksia sekä elämyksellisiä arkkitehtuurikierroksia harvemmin avoinna oleviin kohteisiin.

LVI-suunnittelusta kt-vähennystä?

Suomen LVI-liitto ehdottaa, että kotitalousvähennystä kehitettäisiin tukemaan rakennusten energiatehokkuuden parantamista lisäämällä LVI-suunnittelu sen piiriin. Toistaiseksi kotitalousvähennyksen saa muun muassa LVI-asennuksesta, kodin remontoinnista, ulkorakennuksen maalauksesta sekä sähkö-, putki- ja kaapelitöistä. LVI-suunnittelu jää kuitenkin veroedun ulkopuolelle.

Sähköisen tunnistautumisen muutokset Kelassa voimaan syyskuussa

Syyskuussa voimaan astuvat muutokset pankkien tarjoamiin tunnistusmenetelmiin koskevat myös Kelan verkkoasiointipalvelua ja Omakantaa, joissa on käytössä suomi.fi-tunnistus.

Ruissaloon uusi pysäköintialue tapahtumavieraiden ja ulkoilijoiden käyttöön

Ruissalon telakka-aluetta ja Ruissalon alkupäätä pitkään vaivannut pula pysäköintipaikoista ratkesi, kun Turun satama järjesti osan varastoalueistaan autojen pysäköintiin. Samalla pysäköintialueen valvonta siirtyi Satamalta Turun kaupunkiympäristötoimialalle. Alue on pysäköintikäytössä toistaiseksi.

Kaupunki
Urheilu

Puukkokatsomo: Kisa muiden joukossa

Kansainvälinen yleisurheilukausi on Dohan MM-kisojen ajankohdasta johtuen poikkeuksellisen pitkä. Pitkä kausi miellyttää varmasti monia yleisurheilun ystäviä, mutta kärsijöitäkin löytyy.

Joel Laitinen Interin edustuksen harjoitusvahvuuteen

PEPO Lappeenrannan kapteeni Joel Laitinen harjoittelee loppukauden FC Interin edustusjoukkueen mukana. Laitinen pelaa kuitenkin PEPO:n mukana jäljellä olevissa Kakkosen otteluissa, ellei vielä tulevassa kuun vaihteessa toisin sovita.

FBC:n salibandyottelut SolidSport-suoratoistopalveluun

FBC:n ja muiden Divari-joukkueiden ottelut näkyvät ensi kaudella suoratoistona.

Salibandyliitto ja SolidSport ovat sopineet kaikkien miesten Divarin otteluiden lähetyksistä kaudella 2019-20 SolidSportin suoratoistopalvelussa. Turkulaisseuroista Divarissa alkavalla kaudella pelaa FBC, joka lukeutuu sarjan ennakkosuosikkien joukkoon.

Veikkausliigan mestaruusjunaan kova tunku

Inter ja Honka ovat mukana Veikkausliigan mitalitaistossa.

Veikkausliigan runkosarja lähenee loppuaan ja mestaruusjunaan pyrkivät joukkueet tippuvat yksitellen kyydistä. Viikonloppuna HJK kompastui KPV:n vieraana. Tappion myötä Klubin loppukauden tilanne on selkeä. Kaikki pelit pitäisi voittaa, jotta HJK pelaisi mestaruudesta, eikä se HJK:n nykykunnossa ole realismia.

Kolme TPS:stä U18-tyttöjen leirille

Suomen alle 18-vuotiaiden naisten jalkapallomaajoukkue leireilee Eerikkilässä 1.–4. syyskuuta. Leiriryhmään on nimetty myös TPS:n Meri Hämäläinen , Daniela Sandås ja Ellen Strömborg . Syyskuun leiri on osa maajoukkueen valmistautumista matkalla kohti vuoden päästä syksyllä koittavia alle 19-vuotiaiden EM-karsintoja. Tosin osa nyt nimetyn U18-joukkueen pelaajista taistelee jo tänä syksynä U19-joukkueeseen pääsystä.

Erik Aro tekee paluun Kristikaan

Erik Aro.

Kristika Turku on solminut vuoden mittaisen pelaajasopimuksen Erik Aron kanssa. 30-vuotias 4/5 paikan pelaaja tekee tulevalla 2019-2020 kaudella kotiinpaluun kasvattajaseuraansa.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.