Väitös: Suomalainen liikuntavalistus tarvitsee rohkeutta ja monipuolisuutta

Maria Rantala. Maria Rantala. Kuva: Jouni Kallio

FM Maria Rantala tarkasteli Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan suomalaista liikuntavalistusta sekä suomalaisten kuntoliikuntajärjestöjen organisoitumista ja toimintaa vuosien 1941–2010 välisenä aikana. Rantala tutki, millaisin visuaalisin ja tekstuaalisin keinoin suomalaisia on yritetty saada harrastamaan liikuntaa. Tutkimustulokset osoittavat, että suomalaisessa liikuntakampanjoinnissa on keskitytty pääasiassa kuntoon, terveyteen ja positiivisiin näkökulmiin.

Liikuntakampanjajulisteissa harrastetaan kestävyysliikuntaa luonnossa esimerkiksi hiihtäen, kävellen tai pyöräillen, iloisina ja aina hyvällä säällä. Liikkuja esitetään tavallisena ja sopusuhtaisena ihmisenä, joka reippailee yhdessä ystävien kanssa. Miehiä ja naisia esiintyy liikuntakampanjajulisteissa määrällisesti yhtä paljon, mutta liikuntarajoitteisia tai eri etnisten ryhmien edustajia näkyy kampanjamateriaaleissa vain harvoin. Joukkue-, palloilu-, taito- ja kamppailulajien näkyvyys on vaatimaton.

– Toisen maailmansodan jälkeen suomalainen yhteiskunta on kaupungistunut. Liikuntakampanjajulisteiden kuvastossa tämä kehitys ei näy, vaan liikkujat on sijoitettu kaupunkiympäristöjen sijaan metsiin ja Lapin tuntureille. Kampanjoissa ei tarjota ratkaisuja arkiliikkumisen pulmiin eikä suomalaisia kannusteta liikkumaan sisätiloissa tai huonolla säällä, Rantala kertoo.

Rantalan tutkimus kohdistuu rajapintaan, jossa liikunnan edistäjät ovat pyrkineet kohtaamaan liikuntakulttuurin ulkopuolelle jääneitä ja jättäytyneitä. Aineiston analyysi osoittaa, että kampanjoiden varovaisuus on johtanut melko laimeaan ja yksipuoliseen asioiden esittämistapaan.

– Mainonnan kehitykseen ja myös muuhun terveysvalistukseen verrattuna suomalainen liikuntavalistus on ollut kesyä. Kriittisiä näkökulmia fyysistä passiivisuutta edistäviin asioihin, esimerkiksi autoiluun, ei ole juurikaan esitetty. Liikuntakampanjoinnissa olisi mahdollisuuksia monipuolisempiin ja nokkelampiin viesteihin, joissa vastaanottajan päättelykykyyn luotetaan enemmän, tutkija Rantala rohkaisee.

Käytetyimpiä liikunnan puolesta esitettyjä argumentteja ovat olleet terveys ja kunto.

– 1940–1960-luvuilla kampanjoissa vedottiin kohtalaisen usein kansalaisuuteen ja nationalismiin. 1970-luvulla työväen puhuttelu oli varsin yleistä, ja 1980-luvulla kohderyhmäksi valikoituivat aikaisempaa useammin naiset. 1990-luvulta lähtien kampanjamateriaaleissa alettiin puhutella entistä enemmän yksilöä. Uusimpia argumentteja kampanjoissa ovat ajan ja ympäristön säästäminen, Rantala kertoo.

Fyysisen passiivisuuden terveysriskejä kuvataan liikuntavalistusaineistossa vain harvoin, mikä on väittelijän mukaan poikkeuksellista muuhun terveysvalistusaineistoon verrattuna.

— Silloin kun passiivisuutta kuvataan, se esitetään onnellisuuden ja iloisuuden esteenä: liikkumattomat ihmiset ovat surullisia ja apaattisia. Oli erikoista, että 1970–1980-luvuilta olevissa julisteissa ei esiintynyt lainkaan ylipainoisia ihmisiä. Liikakilot piirrettiin tuolloin hylkeiden, karhujen ja norsujen vyötärölle. Ja toisin kuin esimerkiksi tupakoinnin vastaisessa kampanjoinnissa, liikuntavalistuksessa ei ole juurikaan tuotu esille seksuaalisuuteen ja seksuaaliseen vetovoimaan liittyviä näkökulmia, Rantala kertoo.

Rantala analysoi 710 liikuntakampanjajulistetta vuosilta 1941–2010 kuvatutkimuksen keinoin. Analyysi kohdentui tapoihin, joilla julisteissa esitettiin yhtäältä liikunta ja liikkujat sekä toisaalta fyysinen passiivisuus, vähän liikkuvat ja liikkumattomuuteen yhdistetyt asiat.

– Aineiston analyysi tekee näkyväksi sen, mitä olemme ajan myötä tottuneet pitämään itsestään selvänä ja tavanomaisena sekä toisaalta sen, mistä liikuntakampanjoissa on totuttu vaikenemaan. Toivon, että tutkimukseni tulokset antavat pohjaa nyt ajankohtaiselle keskustelulle, kun liikunnan edistäminen leviää uusille hallinnonaloille ja uusille toimijoille, Rantala toteaa.

Rantala esittää väitöskirjansa Ylös, ulos ja lenkille! Suomalaiset kuntoliikuntajärjestöt ja liikuntakampanjajulisteet vuosina 1941–2010 julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 12. tammikuuta.

Vastaväittäjänä on dosentti Erkki Vasara (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Kirsi Vainio-Korhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Rantala on syntynyt Alavudella vuonna 1980 ja kirjoitti ylioppilaaksi Hankasalmen suunnistuslukiosta vuonna 1999. Rantala suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) Turun yliopistossa vuonna 2011. Väitöksen alana on Suomen historia. Rantala työskentelee tutkijana LIKES-tutkimuskeskuksessa Jyväskylässä.

Tutkimusta ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö, Juho Vainion Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja LIKES-tutkimuskeskus.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Hirvensalossa paloi noin kolme aaria maastoa rakennusten läheisyydessä

Noin kolme aaria maastoa paloi rakennusten lähettyvillä Kukolantiellä Hirvensalossa maanantaina illalla.

Elina Sandelin: Vanhustenhoidon laatua parannettava kaikissa kaupungin tehostetun palveluasumisen yksiköissä

Elina Sandelin.

Kaupunginvaltuutettu Elina Sandelin (vas.) esittää valtuustoaloitteessa, että sosiaali- terveyslautakunnalle olisi valmisteltava konkreettiset toimenpiteet, joilla vanhustenhoidon laatua kaikissa kaupungin tehostetun palveluasumisen yksiköissä parannetaan. Hoitohenkilökunnan määrän riittävyys olisi varmistettava ja henkilökunnan pysyvyyden varmistamiseksi henkilöstön palkkausta olisi parannettava. Avustavan henkilöstön määrää pitäisi kasvattaa tarpeenmukaiseksi, jolloin hoitajat saavat keskittyä työajallaan ensisijaisesti hoitotyöhön.

Kankaisten Golfille Golfliiton junioritoiminnan laatuseuramerkki

Kankaisten Golf ry:lle myönnettiin lauantaina Suomen Golfliiton junioritoiminnan Laatuseuramerkki. Tunnustus vastaan otettiin Kankaisten Golfin avoimien ovien päivän yhteydessä ja sen kävi luovuttamassa Golfliiton seurakehittäjä Hannu Paatelo . Tunnustusta olivat ottamassa vastaan seuran junioritoimikunnan puheenjohtaja Mika Aho ja seuran puheenjohtaja Timo Vainio .

Palvelualojen yrityksiä ja työntekijöitä halutaan suojata häiriköiltä, keinoksi yrityskohtainen lähestymiskielto

Kaupan liitto, MaRa, PAM, EK ja SAK esittävät, että yksityishenkilöiden lisäksi myös yritysten tulisi voida hakea lähestymiskieltoa jatkuvasti häiriöitä aiheuttavilta henkilöiltä. Niin yritykset kuin työntekijätkin tarvitsevat turvallisen asiointi- ja työympäristön, liitot painottavat.

Demariryhmä esittää ulkoliikuntakenttää Syvälahden koulun viereen

Syvälahden monitoimitalon liikuntasali on demariryhmän mukaan liian pieni jaettavaksi.

Kaupunginvaltuuston demariryhmä esittää, että liikuntapaikkojen puutteeseen lähdetään hakemaan ratkaisua kartoittamalla todelliset tarpeet ja resurssit. Ensimmäisenä ratkaisuna olisi ulkoliikuntakentän perustaminen Syvälahden koulun viereen.

THL: Perusterveydenhuollossa päästävä nopeammin hoitoon

THL pitää perusteltuna perusterveydenhuollon hoitotakuun selkeää lyhentämistä.

Multa- ja kompostituotteista saattaa löytyä legionellabakteereja

Ruokaviraston ja THL:n käynnissä olevassa tutkimuksessa on selvinnyt, että yli 90 prosenttia maanparannusaineiden ja kasvualustojen näytteistä sisälsi legionellabakteereja, osassa niitä löytyi runsaastikin. Tämä ei ole yllättävää, sillä legionellabakteereja esiintyy yleisesti pieniä määriä luonnon vesissä ja maaperässä.

Pese vaatteet ympäristöystävällisesti

Serto on kehittänyt uuden ympäristöä säästävämmän pesuainereseptin, jonka valmistamiseen kuluu vähemmän vettä, ja jota tarvitsee käyttää vain 27 millilitraa koneellista kohti optimaalisen pesutuloksen saamiseksi. Pesuaine myös hoitaa ja suojaa tekstiilejä, jolloin ne kuluvat vähemmän.

Henrikin seurakuntaneuvosto valitsee uuden kirkkoherran, ehdokkaita viisi

Turun Henrikinseurakuntaan valitaan uusi kirkkoherra ensi keskiviikkona 22. toukokuuta niin sanotulla välillisellä vaalilla. Kirkkoherran valitsee Henrikinseurakunnan seurakuntaneuvosto viidestä kirkkoherraehdokkaasta.

Urheilu

Kankaisten Golfille Golfliiton junioritoiminnan laatuseuramerkki

Kankaisten Golf ry:lle myönnettiin lauantaina Suomen Golfliiton junioritoiminnan Laatuseuramerkki. Tunnustus vastaan otettiin Kankaisten Golfin avoimien ovien päivän yhteydessä ja sen kävi luovuttamassa Golfliiton seurakehittäjä Hannu Paatelo . Tunnustusta olivat ottamassa vastaan seuran junioritoimikunnan puheenjohtaja Mika Aho ja seuran puheenjohtaja Timo Vainio .

Nimpparisankari: Tavallinen Minna sopii hyvin

Minna Grusander viihtyy tavallisen nimisenä.

Vuonna 1989 vapaaottelija Minna Grusanderin vanhempien piti antaa tyttärelleen nimeksi Anu, mutta sattuman vuoksi piti turvautua b-suunnitelmaan ja antaa tytölle nimeksi Minna.

Tuto teki jatkosopimukset Juho Mäkelän ja Juho Virtasen kanssa

Juho Mäkelä.

Jääkiekon Mestiksessä pelaava Tuto Hockey on tehnyt jatkosopimukset Juho Mäkelän ja Juho Virtasen kanssa. Hyökkääjien sopimukset kattavat kauden 2019–20.

Taika Koilahti nauttii urheilijan arjesta

Taika Koilahti nousi viime vuoden aikana kotimaisen pituushypyn eliittiin.

Turun Weikkojen Taika Koilahti on noussut ryminällä kotimaisen pituushypyn kärkikahinaan. Viime vuonna hän hyppäsi Kalevan kisoissa SM-hopeaa ja tämän vuoden helmikuussa Kupittaan urheiluhallissa Koilahti ponkaisi peräti 645. Komea tulos on paitsi Koilahden ennätys myös kaikkien aikojen viidenneksi paras suomalaishyppy hallissa.

Jälkipeli: Rauteen suku on tärkeä osa Turun Kisa-Veikkojen historiaa

Rauteen suku on ollut Turun Kisa-Veikkojen toiminnassa mukana jo kolmen sukupolven ajan. Isoisä Urho Rautee aloitti, pojat Pekka (vas.) ja Matti jatkoivat. Nyt Pekan poika Mikko vetää seuran jääkiekkotoimintaa ja tytär, Katja, on koko seuran puheenjohtaja.

Historiallinen Rientolan urheilutalo on täyttynyt ääriään myöten. Turun Kisa-Veikkojen talvikauden päätöstilaisuus todistaa, miten perinteitä huokuvalla seuralla menee hyvin. ”Kisurit” on tärkeä osa turkulaista urheiluseuraperinnettä.

Otteluanalyysi: Inter jatkoi voittoputkea KuPS:n kustannuksella

Maalivahti Aati Marttinen piti nollan.

Neljäs voitto putkeen. Tällä kertaa jalkoihin jäi KuPS. Inter korjasi Veikkausliigan pisteet 1-0 (1-0). Peli kulkee, tulosta tulee. Eikä haitannut, vaikka Timo Furuholm ja Niko Markkula olivat pelikiellon takia sivussa. Paikkaajia löytyy.

Täysosuma
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!