Väitös: Suomalainen liikuntavalistus tarvitsee rohkeutta ja monipuolisuutta

Maria Rantala. Maria Rantala. Kuva: Jouni Kallio

FM Maria Rantala tarkasteli Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan suomalaista liikuntavalistusta sekä suomalaisten kuntoliikuntajärjestöjen organisoitumista ja toimintaa vuosien 1941–2010 välisenä aikana. Rantala tutki, millaisin visuaalisin ja tekstuaalisin keinoin suomalaisia on yritetty saada harrastamaan liikuntaa. Tutkimustulokset osoittavat, että suomalaisessa liikuntakampanjoinnissa on keskitytty pääasiassa kuntoon, terveyteen ja positiivisiin näkökulmiin.

Liikuntakampanjajulisteissa harrastetaan kestävyysliikuntaa luonnossa esimerkiksi hiihtäen, kävellen tai pyöräillen, iloisina ja aina hyvällä säällä. Liikkuja esitetään tavallisena ja sopusuhtaisena ihmisenä, joka reippailee yhdessä ystävien kanssa. Miehiä ja naisia esiintyy liikuntakampanjajulisteissa määrällisesti yhtä paljon, mutta liikuntarajoitteisia tai eri etnisten ryhmien edustajia näkyy kampanjamateriaaleissa vain harvoin. Joukkue-, palloilu-, taito- ja kamppailulajien näkyvyys on vaatimaton.

– Toisen maailmansodan jälkeen suomalainen yhteiskunta on kaupungistunut. Liikuntakampanjajulisteiden kuvastossa tämä kehitys ei näy, vaan liikkujat on sijoitettu kaupunkiympäristöjen sijaan metsiin ja Lapin tuntureille. Kampanjoissa ei tarjota ratkaisuja arkiliikkumisen pulmiin eikä suomalaisia kannusteta liikkumaan sisätiloissa tai huonolla säällä, Rantala kertoo.

Rantalan tutkimus kohdistuu rajapintaan, jossa liikunnan edistäjät ovat pyrkineet kohtaamaan liikuntakulttuurin ulkopuolelle jääneitä ja jättäytyneitä. Aineiston analyysi osoittaa, että kampanjoiden varovaisuus on johtanut melko laimeaan ja yksipuoliseen asioiden esittämistapaan.

– Mainonnan kehitykseen ja myös muuhun terveysvalistukseen verrattuna suomalainen liikuntavalistus on ollut kesyä. Kriittisiä näkökulmia fyysistä passiivisuutta edistäviin asioihin, esimerkiksi autoiluun, ei ole juurikaan esitetty. Liikuntakampanjoinnissa olisi mahdollisuuksia monipuolisempiin ja nokkelampiin viesteihin, joissa vastaanottajan päättelykykyyn luotetaan enemmän, tutkija Rantala rohkaisee.

Käytetyimpiä liikunnan puolesta esitettyjä argumentteja ovat olleet terveys ja kunto.

– 1940–1960-luvuilla kampanjoissa vedottiin kohtalaisen usein kansalaisuuteen ja nationalismiin. 1970-luvulla työväen puhuttelu oli varsin yleistä, ja 1980-luvulla kohderyhmäksi valikoituivat aikaisempaa useammin naiset. 1990-luvulta lähtien kampanjamateriaaleissa alettiin puhutella entistä enemmän yksilöä. Uusimpia argumentteja kampanjoissa ovat ajan ja ympäristön säästäminen, Rantala kertoo.

Fyysisen passiivisuuden terveysriskejä kuvataan liikuntavalistusaineistossa vain harvoin, mikä on väittelijän mukaan poikkeuksellista muuhun terveysvalistusaineistoon verrattuna.

— Silloin kun passiivisuutta kuvataan, se esitetään onnellisuuden ja iloisuuden esteenä: liikkumattomat ihmiset ovat surullisia ja apaattisia. Oli erikoista, että 1970–1980-luvuilta olevissa julisteissa ei esiintynyt lainkaan ylipainoisia ihmisiä. Liikakilot piirrettiin tuolloin hylkeiden, karhujen ja norsujen vyötärölle. Ja toisin kuin esimerkiksi tupakoinnin vastaisessa kampanjoinnissa, liikuntavalistuksessa ei ole juurikaan tuotu esille seksuaalisuuteen ja seksuaaliseen vetovoimaan liittyviä näkökulmia, Rantala kertoo.

Rantala analysoi 710 liikuntakampanjajulistetta vuosilta 1941–2010 kuvatutkimuksen keinoin. Analyysi kohdentui tapoihin, joilla julisteissa esitettiin yhtäältä liikunta ja liikkujat sekä toisaalta fyysinen passiivisuus, vähän liikkuvat ja liikkumattomuuteen yhdistetyt asiat.

– Aineiston analyysi tekee näkyväksi sen, mitä olemme ajan myötä tottuneet pitämään itsestään selvänä ja tavanomaisena sekä toisaalta sen, mistä liikuntakampanjoissa on totuttu vaikenemaan. Toivon, että tutkimukseni tulokset antavat pohjaa nyt ajankohtaiselle keskustelulle, kun liikunnan edistäminen leviää uusille hallinnonaloille ja uusille toimijoille, Rantala toteaa.

Rantala esittää väitöskirjansa Ylös, ulos ja lenkille! Suomalaiset kuntoliikuntajärjestöt ja liikuntakampanjajulisteet vuosina 1941–2010 julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 12. tammikuuta.

Vastaväittäjänä on dosentti Erkki Vasara (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Kirsi Vainio-Korhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Rantala on syntynyt Alavudella vuonna 1980 ja kirjoitti ylioppilaaksi Hankasalmen suunnistuslukiosta vuonna 1999. Rantala suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) Turun yliopistossa vuonna 2011. Väitöksen alana on Suomen historia. Rantala työskentelee tutkijana LIKES-tutkimuskeskuksessa Jyväskylässä.

Tutkimusta ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö, Juho Vainion Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja LIKES-tutkimuskeskus.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

NouHätä! kisataan Luolalan paloasemalla

NouHätä!-pelastustieto- ja taitokilpailun Varsinais-Suomen aluekilpailu järjestetään torstaina 28. maaliskuuta kello 9.45–15.30 Luolalan paloasemalla Naantalissa.

Huolehdi kesäajoneuvoon liittyvistä velvollisuuksista ajoissa, laiminlyönnin seuraukset voivat yllättää

Moni tekee moottoripyörille, mopoille ja muille kesäajoneuvoille liikennekäytöstäpoiston talven ajaksi. Ajokauden alkaessa on muistettava tehdä liikennekäyttöönotto jo ennen kuin ajoneuvolla ajaa. Samalla tulee huolehtia, että ajoneuvon lakisääteinen liikennevakuutus on voimassa. Sanktiot velvollisuuksien laiminlyönnistä voivat yllättää.

Kyyt alkavat herätä horroksestaan

Keväällä kyyn puremat ovat vaarallisimpia, sillä nuoren kyyn purema sisältää yleensä enemmän myrkkyä kuin aikuisen.

Kyykäärmeet alkavat herätä talvihorroksesta. Lemmikinomistajien on oltava erityisen valppaina alueilla, joissa kyitä tavataan. Keväällä kyyn puremat ovat vaarallisimpia, sillä nuoren kyyn purema sisältää yleensä enemmän myrkkyä kuin aikuisen. Suurin osa lemmikeistä toipuu kyyn puremasta eläinlääkärihoidon avulla, mutta pahimmillaan kyyn purema voi johtaa lemmikin menehtymiseen.

Valtaosa suomalaisista hoitaisi lääkärikäyntinsä etänä

Kaksi kolmannesta suomalaisista haluaisi hoitaa lääkärikäyntejään enemmän etänä. Kolmetoista prosenttia LähiTapiolan Arjen katsaus-kyselyyn vastanneista hoitaisi lääkärikäynnit etänä vaikka joka kerta. Perinteisiä toimialoja myllertäviä palveluja rakastetaan niiden helppokäyttöisyyden vuoksi, ja perusterveydenhuollossakin on olemassa tarvittava teknologia samanlaiseen murrokseen, joka on aiemmin myllertänyt videovuokraamot, hotellialan ja taksipalvelut.

The Goddamn Gallows Turkuun

Amerikkalainen vaihtoehtoehtokantria ja punkkia musiikissaan sekoitteleva The Goddamn Gallows tekee neljän keikan minikiertueen Suomessa kesäkuun alussa. Turun lisäksi bändi poikkeaa Tampereella, Lahdessa ja Helsingissä. Turussa The Goddamn Gallows esiintyy 5. kesäkuuta, jolloin poppoo nousee TVO:n lavalle.

Asuuko maailman onnellisimmassa maassa maailman onnellisin kansa?

YK:n raportin mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. Suomessa on paljon hyvää, mutta parannuksiakin tarvitaan. Vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden tulee olla hyvän yhteiskunnan perusarvoja. Näiden arvojen pohjalta rakentuu ihmisen tuntemus omasta merkityksellisyydestä yhteisössä ja kokemus täydestä kansalaisuudesta.

Paimiossa tapon yritys, useita otettu kiinni

Poliisilla oli perjantai-illalla noin kello 20.30 poliisioperaatio Paimiossa, johon osallistui useita poliisipartioita. Kyseessä oli väkivallanteko, jonka takia useita henkilöitä on otettu kiinni.

Ajokiellossa ollut huumekuski kiinni Kaarinan keskustassa

Poliisipartio kiinnitti lauantaina kello 22 huomionsa Kaarinan keskustassa epävarmasti liikkuneeseen henkilöautoon ja pysäytti auton.

Rattijuoppo poliisin haaviin Naantalissa

Raision poliisin partio teki lauantaina kello 10.15 rattijuopumusvalvontaa Naantalissa Uolevi Raadenkadulla. Ratsiaan pysäytettiin vuonna 1981 syntynyt mies henkilöautolla.

Urheilu

Jälkipeli: Viisi väittämää FBC Turusta

FBC Turun divarikausi päättyi Tiikereitä vastaan puoliväriin. Liigapaikka jäi toistaiseksi saavuttamatta. Valmentaja Perttu Kytöhongan mukaan nousu on mahdollista vasta, kun joukkue on liigatasoinen.

Vuosi sitten Aamuset kirjoitti, miten FBC Turun kausi oli ollut kahtiajakautunut edellisen vuoden tapaan. Nyt mennyt divarin kolmas kausikaan ei tehnyt poikkeusta. Monen mielestä miesten edustusjoukkue lähti jälleen kesälomille ennakoitua aikaisemmin. Mutta mikä olikaan totuus?

Tuto Volley pelaa välierissä

Kirill Borichev on Tuton tehomies.

Lentopallon ykkössarjan Tuto Volley raivasi tiensä puolivälieristä neljän parhaan joukkoon. Semifinaalisarjassa Tuto kohtaa semifinaaleissa Karelian Hurmoksen. Runkosarjassa joukkueet sijoittuivat peräkkäin, Hurmos toiseksi ja Tuto kolmanneksi.

Turun Uimareiden vesipallonaiset runkosarjan voittoon

Turun Uimarit oli jälleen naisten vesipaollilun SM-runkosarjan ykkönen.

Naisten vesipallon SM-runkosarja saatiin päätökseen viikonloppuna. Runkosarjan voiton vei jo neljännen kerran peräkkäin Turun Uimarit vahvan alkukauden siivittämänä. Joukkue koki ainoat tappiot sarjassa viime vuoden finaalivastustajalleen ja kauden etukäteisasetelmissakin vahvimmaksi arvioidulle Uinti Tampereelle. Joukkueet kohtasivat toisensa neljä kertaa ja TU:n ja UiTa:n keskinäisten otteluiden voitot menivät tasan 2–2.

FC Inter perusti vähävaraisten perheiden junioreille tukirahaston

Timo Furuholm lupasi lahjoittaa pistebonusrahansa juniorien tukirahastoon.

FC Inter on perustanut oman tukirahaston heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien lasten ja nuorten jalkapalloharrastuksen tukemiseksi. Rahasto jakaa vuosittain haettavien stipendien kautta avustusta niille seuran junioreille, joiden perheillä on vaikeuksia harrastusmaksujen kanssa. Seurassa on tällä hetkellä noin 500 junioripelaajaa.

Puukkokatsomo: Katsojapula haasteena

Toiseksi korkein runkosarjan katsojakeskiarvo oli TPS:llä, vajaat 5 500 katsojaa.

Jääkiekon Liigalla on käsillä tärkeä kevät. Suomen ykköslajin korkeimmalla sarjatasolla riittää pohdittavaa, sillä päättyneen runkosarjan katsojamäärät eivät valtakunnallisella tasolla mairittele. Kaudella 2018–19 koko Liigan katsojakeskiarvo oli 4 232 katsojaa.

Paavo Nurmi Gamesissa jaossa Tokion olympiapaikat

Wilma Murto ja monet muut suomalaishuiput saavat venyä parhaimpaansa, jotta Tokion olympialaisten tulosrajat saavutetaan.

Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF julkisti maaliskuun alulla tulosrajat, joilla urheilijat lunastavat paikkansa Tokion 2020 olympialaisiin. Suomalaisittain tulosrajat ovat kovat ja oletettavasti vain muutama urheilija pääsee rajan rikkomalla olympialaisiin.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?