Työelämän digiloikka vielä ottamatta

Digitalisaatioon kohdistuu työssä sekä toiveita että pelkoja. Digitalisaation vaikutukset riippuvat suuresti siitä, kuinka digitaalitekniikkaa tosiasiallisesti sovelletaan, osoittaa Työterveyslaitoksen selvitys. Varsinainen työelämän digiloikka on vielä ottamatta.

Älykäs automaatio muuttaa työtä lähivuosina. Koneilla on uusia ominaisuuksia. Ne näkevät. Ne tekevät ennusteita. Ne ymmärtävät ja tuottavat puhetta ja tekstiä jatkuvasti yhä paremmin. Myös koneiden kyky oppia kehittyy. Muutokset tuovat älykkäät koneet entistä enemmän ihmisen perinteisille vahvuusalueille.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoinin tekemän laajan selvityksen mukaan älykkäät koneet korvaavat helpoimmin rutiininomaista fyysistä työtä sekä työtä, joka koostuu datan käsittelystä ja keräämisestä. Kehittyvän tekoälyn ja koneoppimisen myötä automatisointi ulottuu yhä enemmän myös sellaisiin asiantuntijatehtäviin, jotka ovat toteutustavaltaan ja tuloksiltaan suhteellisen ennustettavissa olevia.

Huimimpien laskelmien mukaan digitalisaatio voisi viedä Suomessa 20 vuodessa jopa kolmanneksen nykyisistä työpaikoista.

– Todellisuudessa muutos on todennäköisesti vähemmän dramaattinen. Suomessa on kansainvälisesti verraten vähemmän sentyyppisiä töitä, jotka on helppo automatisoida, sanoo tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitoksesta.

Digitaalitekniikan kehitys muuttaa työtä kolmella lailla. Se ensiksikin hävittää kokonaisia työtehtäviä korvaamalla kokonaan ihmisen työpanoksen. Kokonaisautomatisointi on kuitenkin suhteellisen harvinaista. Arviolta vain alle viisi prosenttia nykyisistä työpaikoista on nykyteknologialla täysin automatisoitavissa. Yleensä automatisointi kohdistuu vain yksittäisiin työtoimintoihin. Digitaalitekniikan kehitys myös luo uusia työtehtäviä esimerkiksi aloille, jotka kehittävät digitaalitekniikkaan perustuvia tuotteita ja palveluja. Uusia työtehtäviä syntyy myös digitaalitekniikan aikaansaaman työn tuottavuuden ja ostovoiman kasvun myötä.

– Koska automatisointi koskee yleensä vain yksittäisiä työtoimintoja, ei kysymykseen siitä, merkitseekö digitalisaatio työn kehittymistä vai köyhtymistä, voi vastata yksiselitteisesti, muistuttaa Alasoini.

– Vastaus riippuu siitä, miten työt organisoidaan uudelleen. Yhdistelläänkö ihmisen tekemiksi jääviä toimintoja vaativammiksi ja monipuolisemmiksi kokonaisuuksiksi vai onko suuntana lisääntyvä standardointi ja osittaminen?

– Digitalisaatio avaa mahdollisuuksia kumpaankin suuntaan. Ratkaisevaa on, millaisten näkemysten pohjalta työtä halutaan johtaa ja kehittää.

Työn kehittäminen digitalisaation yhteydessä tarkoittaa sellaisten työkokonaisuuksien muodostamista, joissa yhdistyvät fiksusti ihmisen ja koneen parhaat ominaisuudet. Ihmisen vahvuuksia ovat luova ja sosiaalinen älykkyys, koneen taas väsymättömyys, toistokyky ja laskentateho.

Ihmisen ja älykkään koneen välisen vuorovaikutuksen suunnittelu onkin yhä tärkeämpi kehittämiskohde robottisovellutuksissa. Tämän seurauksena ”seurustelusta” älykkäiden koneiden kanssa tulee tärkeä osa yhä useamman työtä.

Digitalisaation ei tarvitse johtaa massiiviseen työpaikkojen katoamiseen tai työn köyhtymiseen, vaan se voi auttaa kehittämään työtä lisäämällä ihmisen mahdollisuuksia keskittyä monipuolisempiin, vaativampiin ja enemmän arvoa luoviin toimintoihin.

Tämän tarkoittaisi merkittävää osaamis- ja ammattirakenteen muutosta yhteiskunnassa, joka edellyttää investointeja työn kehittämiseen sekä lisä- ja uudelleenkoulutukseen. Tällaista investointia ei voi jättää yksin työnantajien tai ihmisten itsensä vastuulle. Ilman yhteiskunnan merkittävää panosta vaarana on, että ihmisten välinen digitaalinen osaamiskuilu syvenee.

Digitalisaatio ei ole vielä näkynyt koko kansantalouden tasolla vauhdittuvana tuottavuuskasvuna. Työelämän todellinen digiloikka edellyttää teknologisia innovaatioita täydentäviä erilaisia työelämän organisatorisia innovaatioita.

– Suomella olisi hyvät edellytykset nousta digiajan työelämäinnovaatioiden johtavaksi kokeilijaksi koko maailmassa yhdistämällä innovatiivisella tavalla suomalaista työelämän kehittämisosaamista, johtamisosaamista ja teknologiaosaamista, esittää Alasoini.

Tällaisten innovaatioiden syntyä tulisi Suomessa edistää nykyisessä teknologisessa murroksessa työpaikkojen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisillä kehittämisohjelmilla ja lisäämällä digitalisaation vaikutuksiin työssä kohdistuvaa tutkimusta.

Tutkimusta pitäisi tehdä ainakin digitaalitekniikan käytön laajuudesta, luonteesta ja vaikutuksista. Käytön luonne kuvaa digitekniikan roolia ihmisen työssä – onko kyse ihmistä avustavasta roolista, päätöksentekoa tukevasta roolista vai ihmistä toimintaa ohjaavasta roolista. Käytön luonteen ymmärtäminen on olennaista, kun työtä organisoidaan uudelleen ja mietitään ihmisten osaamista ja valmiuksia työmarkkinakelpoisuuden säilyttämiseksi tai palauttamiseksi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Virolainen: Amazonin metsätuhot on tuomittava

Kokoomuksen kansanedustaja, lietolainen Anne-Mari Virolainen vaati, että hallitus nostaa Amazonin metsäpalot keskusteluun EU:ssa. Monet Euroopan maat ovat jo pyrkineet painostamaan Brasiliaa lopettamaan metsien polttamisen.

Turun kaupunginteatterissa aloitti kolme uutta näyttelijää

Uudet näyttelijät Pauliina Saarinen (vas.), Pihla Maalismaa ja Aaro Wichmann.

Turun kaupunginteatterissa on aloittanut kolme uutta nuorta näyttelijää; Pihla Maalismaa , Pauliina Saarinen ja Aaro Wichmann . He kaikki ovat mukana 13. syyskuuta ensi-iltansa saavassa Amélie -musikaalissa.

Jyrsintä- ja päällystystyö Eerikinkadulla

Jyrsintä- ja päällystystyö haittaa liikennettä Eerikinkadulla Puistokadun risteyksessä 28. elokuuta asti kello 9–15, mutta ei viikonloppuna. Työ tapahtuu molemmin puolin Puistokatua Eerikinkadulla. Paikalla on liikenneopasteet ja tarvittaessa liikenteenohjaajat. Työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Ville Niinistö: Euroopan unionin vaadittava Brasiliaa lopettamaan sademetsien tuhoaminen

Euroopan unionin on kannettava vastuunsa ja vaadittava Brasiliaa lopettamaan sademetsien tuhoaminen, vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö vaatii.

Selvitys: Ilmastoystävälliseen ruokavalioon siirtyminen vaatii järjestelmätason muutoksen

Ruokavalion ilmastovaikutusta voidaan vähentää 30–40 prosenttia ruokavaliota muuttamalla ja pitämällä huolta peltojen hiilivarannosta. Ilmastoystävälliseen ruokavalioon siirtymisessä tarvitaan järjestelmätason muutosta, todetaan RuokaMinimi-hankkeen loppuraportissa.

Alvar Aalto -viikon ohjelmisto houkuttelee kävijöitä arkkitehtuuri- ja muotoiluohjelmistollaan

Elokuun viimeisellä viikolla Turkuun ja Paimioon rantautuva Alvar Aalto -viikko tuo kaupunkeihin arkkitehtuurin-, muotoilun- ja taiteentäyteisen ohjelmiston. Viikon aikana luvassa on arkkitehtuuri- ja muotoiluaiheisia näyttelyjä, luentoja ja keskustelutilaisuuksia sekä elämyksellisiä arkkitehtuurikierroksia harvemmin avoinna oleviin kohteisiin.

LVI-suunnittelusta kt-vähennystä?

Suomen LVI-liitto ehdottaa, että kotitalousvähennystä kehitettäisiin tukemaan rakennusten energiatehokkuuden parantamista lisäämällä LVI-suunnittelu sen piiriin. Toistaiseksi kotitalousvähennyksen saa muun muassa LVI-asennuksesta, kodin remontoinnista, ulkorakennuksen maalauksesta sekä sähkö-, putki- ja kaapelitöistä. LVI-suunnittelu jää kuitenkin veroedun ulkopuolelle.

Sähköisen tunnistautumisen muutokset Kelassa voimaan syyskuussa

Syyskuussa voimaan astuvat muutokset pankkien tarjoamiin tunnistusmenetelmiin koskevat myös Kelan verkkoasiointipalvelua ja Omakantaa, joissa on käytössä suomi.fi-tunnistus.

Ruissaloon uusi pysäköintialue tapahtumavieraiden ja ulkoilijoiden käyttöön

Ruissalon telakka-aluetta ja Ruissalon alkupäätä pitkään vaivannut pula pysäköintipaikoista ratkesi, kun Turun satama järjesti osan varastoalueistaan autojen pysäköintiin. Samalla pysäköintialueen valvonta siirtyi Satamalta Turun kaupunkiympäristötoimialalle. Alue on pysäköintikäytössä toistaiseksi.

Kaupunki
Urheilu

Puukkokatsomo: Kisa muiden joukossa

Kansainvälinen yleisurheilukausi on Dohan MM-kisojen ajankohdasta johtuen poikkeuksellisen pitkä. Pitkä kausi miellyttää varmasti monia yleisurheilun ystäviä, mutta kärsijöitäkin löytyy.

Joel Laitinen Interin edustuksen harjoitusvahvuuteen

PEPO Lappeenrannan kapteeni Joel Laitinen harjoittelee loppukauden FC Interin edustusjoukkueen mukana. Laitinen pelaa kuitenkin PEPO:n mukana jäljellä olevissa Kakkosen otteluissa, ellei vielä tulevassa kuun vaihteessa toisin sovita.

FBC:n salibandyottelut SolidSport-suoratoistopalveluun

FBC:n ja muiden Divari-joukkueiden ottelut näkyvät ensi kaudella suoratoistona.

Salibandyliitto ja SolidSport ovat sopineet kaikkien miesten Divarin otteluiden lähetyksistä kaudella 2019-20 SolidSportin suoratoistopalvelussa. Turkulaisseuroista Divarissa alkavalla kaudella pelaa FBC, joka lukeutuu sarjan ennakkosuosikkien joukkoon.

Veikkausliigan mestaruusjunaan kova tunku

Inter ja Honka ovat mukana Veikkausliigan mitalitaistossa.

Veikkausliigan runkosarja lähenee loppuaan ja mestaruusjunaan pyrkivät joukkueet tippuvat yksitellen kyydistä. Viikonloppuna HJK kompastui KPV:n vieraana. Tappion myötä Klubin loppukauden tilanne on selkeä. Kaikki pelit pitäisi voittaa, jotta HJK pelaisi mestaruudesta, eikä se HJK:n nykykunnossa ole realismia.

Kolme TPS:stä U18-tyttöjen leirille

Suomen alle 18-vuotiaiden naisten jalkapallomaajoukkue leireilee Eerikkilässä 1.–4. syyskuuta. Leiriryhmään on nimetty myös TPS:n Meri Hämäläinen , Daniela Sandås ja Ellen Strömborg . Syyskuun leiri on osa maajoukkueen valmistautumista matkalla kohti vuoden päästä syksyllä koittavia alle 19-vuotiaiden EM-karsintoja. Tosin osa nyt nimetyn U18-joukkueen pelaajista taistelee jo tänä syksynä U19-joukkueeseen pääsystä.

Erik Aro tekee paluun Kristikaan

Erik Aro.

Kristika Turku on solminut vuoden mittaisen pelaajasopimuksen Erik Aron kanssa. 30-vuotias 4/5 paikan pelaaja tekee tulevalla 2019-2020 kaudella kotiinpaluun kasvattajaseuraansa.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.