Työelämän digiloikka vielä ottamatta

Digitalisaatioon kohdistuu työssä sekä toiveita että pelkoja. Digitalisaation vaikutukset riippuvat suuresti siitä, kuinka digitaalitekniikkaa tosiasiallisesti sovelletaan, osoittaa Työterveyslaitoksen selvitys. Varsinainen työelämän digiloikka on vielä ottamatta.

Älykäs automaatio muuttaa työtä lähivuosina. Koneilla on uusia ominaisuuksia. Ne näkevät. Ne tekevät ennusteita. Ne ymmärtävät ja tuottavat puhetta ja tekstiä jatkuvasti yhä paremmin. Myös koneiden kyky oppia kehittyy. Muutokset tuovat älykkäät koneet entistä enemmän ihmisen perinteisille vahvuusalueille.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoinin tekemän laajan selvityksen mukaan älykkäät koneet korvaavat helpoimmin rutiininomaista fyysistä työtä sekä työtä, joka koostuu datan käsittelystä ja keräämisestä. Kehittyvän tekoälyn ja koneoppimisen myötä automatisointi ulottuu yhä enemmän myös sellaisiin asiantuntijatehtäviin, jotka ovat toteutustavaltaan ja tuloksiltaan suhteellisen ennustettavissa olevia.

Huimimpien laskelmien mukaan digitalisaatio voisi viedä Suomessa 20 vuodessa jopa kolmanneksen nykyisistä työpaikoista.

– Todellisuudessa muutos on todennäköisesti vähemmän dramaattinen. Suomessa on kansainvälisesti verraten vähemmän sentyyppisiä töitä, jotka on helppo automatisoida, sanoo tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitoksesta.

Digitaalitekniikan kehitys muuttaa työtä kolmella lailla. Se ensiksikin hävittää kokonaisia työtehtäviä korvaamalla kokonaan ihmisen työpanoksen. Kokonaisautomatisointi on kuitenkin suhteellisen harvinaista. Arviolta vain alle viisi prosenttia nykyisistä työpaikoista on nykyteknologialla täysin automatisoitavissa. Yleensä automatisointi kohdistuu vain yksittäisiin työtoimintoihin. Digitaalitekniikan kehitys myös luo uusia työtehtäviä esimerkiksi aloille, jotka kehittävät digitaalitekniikkaan perustuvia tuotteita ja palveluja. Uusia työtehtäviä syntyy myös digitaalitekniikan aikaansaaman työn tuottavuuden ja ostovoiman kasvun myötä.

– Koska automatisointi koskee yleensä vain yksittäisiä työtoimintoja, ei kysymykseen siitä, merkitseekö digitalisaatio työn kehittymistä vai köyhtymistä, voi vastata yksiselitteisesti, muistuttaa Alasoini.

– Vastaus riippuu siitä, miten työt organisoidaan uudelleen. Yhdistelläänkö ihmisen tekemiksi jääviä toimintoja vaativammiksi ja monipuolisemmiksi kokonaisuuksiksi vai onko suuntana lisääntyvä standardointi ja osittaminen?

– Digitalisaatio avaa mahdollisuuksia kumpaankin suuntaan. Ratkaisevaa on, millaisten näkemysten pohjalta työtä halutaan johtaa ja kehittää.

Työn kehittäminen digitalisaation yhteydessä tarkoittaa sellaisten työkokonaisuuksien muodostamista, joissa yhdistyvät fiksusti ihmisen ja koneen parhaat ominaisuudet. Ihmisen vahvuuksia ovat luova ja sosiaalinen älykkyys, koneen taas väsymättömyys, toistokyky ja laskentateho.

Ihmisen ja älykkään koneen välisen vuorovaikutuksen suunnittelu onkin yhä tärkeämpi kehittämiskohde robottisovellutuksissa. Tämän seurauksena ”seurustelusta” älykkäiden koneiden kanssa tulee tärkeä osa yhä useamman työtä.

Digitalisaation ei tarvitse johtaa massiiviseen työpaikkojen katoamiseen tai työn köyhtymiseen, vaan se voi auttaa kehittämään työtä lisäämällä ihmisen mahdollisuuksia keskittyä monipuolisempiin, vaativampiin ja enemmän arvoa luoviin toimintoihin.

Tämän tarkoittaisi merkittävää osaamis- ja ammattirakenteen muutosta yhteiskunnassa, joka edellyttää investointeja työn kehittämiseen sekä lisä- ja uudelleenkoulutukseen. Tällaista investointia ei voi jättää yksin työnantajien tai ihmisten itsensä vastuulle. Ilman yhteiskunnan merkittävää panosta vaarana on, että ihmisten välinen digitaalinen osaamiskuilu syvenee.

Digitalisaatio ei ole vielä näkynyt koko kansantalouden tasolla vauhdittuvana tuottavuuskasvuna. Työelämän todellinen digiloikka edellyttää teknologisia innovaatioita täydentäviä erilaisia työelämän organisatorisia innovaatioita.

– Suomella olisi hyvät edellytykset nousta digiajan työelämäinnovaatioiden johtavaksi kokeilijaksi koko maailmassa yhdistämällä innovatiivisella tavalla suomalaista työelämän kehittämisosaamista, johtamisosaamista ja teknologiaosaamista, esittää Alasoini.

Tällaisten innovaatioiden syntyä tulisi Suomessa edistää nykyisessä teknologisessa murroksessa työpaikkojen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisillä kehittämisohjelmilla ja lisäämällä digitalisaation vaikutuksiin työssä kohdistuvaa tutkimusta.

Tutkimusta pitäisi tehdä ainakin digitaalitekniikan käytön laajuudesta, luonteesta ja vaikutuksista. Käytön luonne kuvaa digitekniikan roolia ihmisen työssä – onko kyse ihmistä avustavasta roolista, päätöksentekoa tukevasta roolista vai ihmistä toimintaa ohjaavasta roolista. Käytön luonteen ymmärtäminen on olennaista, kun työtä organisoidaan uudelleen ja mietitään ihmisten osaamista ja valmiuksia työmarkkinakelpoisuuden säilyttämiseksi tai palauttamiseksi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Rikosuhripäivystys: Lähestymiskiellolla suojatun henkilön turvallisuutta lisättävä

Rikosuhripäivystys haluaa eduskuntavaalitavoitteissaan seuraavan eduskunnan kiinnittävän erityistä huomiota muun muassa lähestymiskiellolla suojatun henkilön turvallisuuden lisäämiseen sekä ihmiskaupan uhriksi joutuneiden henkilöiden avunsaannin parantamiseen. Rikosuhripäivystys julkisti tavoitteensa seuraavalle eduskuntavaalikaudelle 2019–23.

Ilmastonmuutoksella monia terveysriskejä

Tunnetun tiedejulkaisu Lancetin asiantuntijaryhmä on tiivistänyt näkemyksensä ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista kolmeen johtopäätökseen. Ilmastomuutos muodostaa suuren riskin väestön terveydelle, sen torjunta voi muodostua tämän vuosisadan suurimmaksi terveysteoksi ja haasteet eivät ole teknisiä tai taloudellisia vaan pääosin poliittisia. Oikea aika toimia on nyt, toteavat johtava tutkija Timo Lanki ja THL:n entinen pääjohtaja Juhani Eskola Duodecim -lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan.

Mystiikka ja meditaatio avuksi ympäristöahdistuksessa

Panu Pihkala.

Mystiikkaa tosielämän tarpeisiin -luentosarjan viidennellä luennolla Ympäristöahdistus ja toivo pohditaan, miten mystiikka ja meditaatio voivat auttaa ympäristöahdistuksen käsittelyssä. Luento alkaa Aureliassa, osoitteessa Aurakatu 18, keskiviikkona 27. helmikuuta kello 18.

Hiilinanoputkia voidaan valmistaa grafeenia kiertämällä

Grafeeni on materiaali, joka muodostuu tasoon asettuneista hiiliatomeista. Sen sisarmateriaaleja ovat hiilinanoputket, joita käytetään vahvistavana aineena kestävyyttä vaativissa tuotteissa kuten tuulivoimaloiden osissa, avaruuskomponenteissa, maaleissa ja urheiluvälineissä. Jyväskylän yliopiston tuoreen fysiikan ja nanotieteiden väitöstutkimuksen mukaan hiilinanoputkia voidaan valmistaan uudella tavoin nauhamaista grafeenia kiertämällä.

Kaskenpuiston palvelutaloa aiotaan laajentaa noin 30 uudella asunnolla

Seniorikeskus Kaskenpuiston palvelutalon laajentaminen Vähäheikkiläntien varrella halutaan mahdollistaa asemakaavanmuutoksella. Keskukseen tulee noin 30 uutta asuntoa. Samalla pysäköintialuetta laajennetaan.

Entäs punapartisaanien tappotyöt?

Partisaanien uhrien muistoristiä pystytettiin Juntusrannan-Murtovaaran maantien varrella heinäkuussa 1943.

Nyt ollaan taas saatu tietoon se valtava asia, että suomalaiset SS-miehet ovat tehneet pahojaan. Sodassahan pahoja tehdään aina.

Valtion nettolainanoton tarve kasvaa

Valtion verotuloarviota alennetaan yhteensä 150 miljoonalla eurolla. Arvonlisäveron tuottoa alennetaan 196 miljoonalla eurolla johtuen muun muassa yksityistä kulutusta koskevien ennusteiden päivittymisestä. Lisäksi ansio- ja pääomatuloveron tuottoa kasvatetaan 156 miljoonalla eurolla ja yhteisöverotuottoa alennetaan 110 miljoonalla eurolla.

Aluehallintovirastoissa ruuhkaa, epäkohtailmoitusten ja kanteluiden määrä moninkertaistunut alkuvuoden aikana

Hoivakoti Ulrikan toiminnan keskeyttäminen tammikuussa nousi laajasti julkisuuteen. Sen seurauksena yhteydenotot aluehallintovirastoon ovat moninkertaistuneet aiempaan verrattuna.

Valtion t&k-rahoitus kasvaa kuluvan vuoden talousarviossa

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus tavoiteluokan mukaan 2018–2019.

Tutkimukseen ja kehittämistoimintaan kohdistuvat valtion talousarvion määrärahat kasvavat Tilastokeskuksen mukaan 107,9 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Vuoden 2019 valtion talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettävät määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1 991,1 miljoonaa euroa. Julkisen tutkimusrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on arviolta 0,83 prosenttia.

Urheilu

Puukkokatsomo: Kuivin jaloin

Susanna Tapani, numero 77.

Naisten jääkiekon SM-liigaan täksi kaudeksi noussut TPS selvisi kaudesta lopulta kuivin jaloin, kun se onnistui välttämään karsinnat, mikä oli joukkueen tavoitteena.

Raision Loimun passari Kasper Vuorinen naisten maajoukkueen kakkosvalmentajaksi

Kasper Vuorinen.

Lentopallon naisten maajoukkueen kakkosvalmentajaksi on valittu Kasper Vuorinen . Raision Loimun passarina Mestaruusliigassa pelaava Vuorinen on opiskellut valmennusta Jyväskylän yliopistossa ja on hakenut valmennusoppia myös ulkomailta.

Jääkiekkoharrastuksen jatkumiseen vaikuttaa monta tekijää juniori-iässä

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kolmen vuoden seurantatutkimuksen mukaan 15-vuotiaana jääkiekkoa harrastaneista 60 prosenttia jatkoi lajia edelleen 18-vuotiaana. Alueelliset erot harrastuksen jatkumisessa olivat kuitenkin suuria vaihdellen 20–80 prosentin välillä. Mitä aikaisemmin jääkiekko oli aloitettu, sitä todennäköisempää oli harrastuksen jatkuminen.

Teemu Packalénin paluu häkkiin lähestyy

Teemu Packalén hioo parhaillaan huippukuntoa Montrealissa maineikkaalla Tristar-salilla. Miehen tähtäimessä on paluu tositoimiin vielä tänä keväänä.

Suomalainen vapaaotteluväki on joutunut odottamaan pitkään Teemu Packalénin paluuta tositoimiin. Turkulaisen edellisestä ottelusta tulee maaliskuussa kuluneeksi kaksi vuotta. Tuolloin ottelu päättyi puolessa minuutissa tyrmäystappioon Marc Diakiesea vastaan.

Kankaisten Golf ehdolla vuoden golfseuraksi Suomessa

Timo Tuominen.

Maskussa toimiva Kankaisten Golf ry on ehdolla vuoden golfseuraksi Suomessa. Kankaisten Golfin lisäksi ehdolla ovat Espoon Ringside Golf ja oululainen Virpiniemi Golf. Vuoden golfseura julkistetaan lauantaina 16. maaliskuuta Helsingissä pidettävässä Golfgaalassa.

Åboraakkeli: Huuhkajat laskeutuvat Kupittaalle?

Päävalmentaja Markku Kanerva ja Huuhkajat valmistautuivat Kupittaalla Turkki-otteluun lokakuussa 2017.

Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen taival EM-karsinnoissa alkaa runsaan kuukauden kuluttua. Tänä vuonna Suomi pelaa kymmenen karsintaottelua, joista viisi kotikentällä. Bosnia-Hertsegovina, Kreikka ja Italia kohdataan varmuudella Tampereella, mutta lokakuun Armenia-ottelun ja marraskuun Liechtenstein-ottelun pelipaikkaa ei ole vielä päätetty.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?