Koirien pelon ja ihmisten mielenterveyshäiriöiden taustalla samoja tekijöitä

Koirien käytöshäiriöihin kuuluvat esimerkiksi eroahdistus, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö sekä erilaiset fobiat. Koirien käytöshäiriöihin kuuluvat esimerkiksi eroahdistus, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö sekä erilaiset fobiat. Kuva: Shutterstock

Professori Hannes Lohen ryhmä on tunnistanut yli kolmensadan saksanpaimenkoiran aineiston avulla kaksi geenialuetta, joista toinen liittyy koirien pelokkuuteen ja toinen ääniarkuuteen. Pelokkuuteen liitetty geenialue vastaa ihmisten kromosomin 18 aluetta, joka on liitetty erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin. Ääniarkuuteen liitetty alue sisältää puolestaan useita ihmisten ja koirien käyttäytymiseen sekä psykiatrisiin sairauksiin liittyviä geenejä.

Tutkimuksessa keskityttiin kahteen koirien pelon muotoon, ääniarkuuteen sekä yleiseen pelokkuuteen, johon luetaan vieraiden ihmisten ja uusien tilanteiden pelko. Suomalaisista koirista ääniarkuutta on havaittu jopa 40 prosentilla, ja neljäsosan on arvioitu kärsivän pelokkuudesta. Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että koirien pelokkuus vastaisi ihmisten ahdistuneisuushäiriötä ja toimisi tutkimusmallina sille.

– Pelko on eläinten luontainen, elintärkeä reaktio. Kun se on liiallista ja hallitsee esimerkiksi koiran elämää, se muuttuu kuitenkin ongelmallisiksi käytöshäiriöksi, kertoo tohtorikoulutettava Riika Sarviaho Helsingin yliopistosta.

Koirien käytöshäiriöihin kuuluvat esimerkiksi eroahdistus, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö sekä erilaiset fobiat. Pelko voi näkyä aggressiivisuutena, joka saattaa pahimmillaan johtaa toisiin koiriin tai ihmisiin kohdistuviin hyökkäyksiin.

Tutkimusta varten yli kolmesataa saksanpaimenkoiran omistajaa täytti käyttäytymiskyselyn. Kysely oli jo aiemmin käyttäytymistestien perusteella todettu luotettavaksi välineeksi. Kyselyvastauksiin perustuen jokaiselle koiralle määritettiin pelon voimakkuutta kuvaava pisteytys.

– Käyttäytymisen tulkitseminen ja mittaaminen on haastavaa, mutta se on tärkeä vaihe tutkimuksen onnistumiseksi. Kaikkein arimmat koirat karsiutuvat populaatiosta, joten niiden määrä jää usein hyvin vähäiseksi. Tutkimukseen otettiinkin mukaan myös lievempiä tapauksia aineiston kasvattamiseksi, jatkaa professori Hannes Lohi.

Geenitutkimuksen perusteella koirien yleinen pelokkuus liittyi kromosomin 7 alueeseen, joka on geeneiltään lähes identtinen tietyn ihmisten kromosomin 18 alueen kanssa.

– Tämä on todella kiinnostava havainto, sillä ihmisten kromosomialue 18p11 on liitetty jo 90-luvulla useisiin neuropsykiatrisiin sairauksiin, kuten skitsofreniaan ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Pelko on olennainen osa monia psykiatrisia sairauksia. Skitsofreniaa on jopa kuvailtu kroonisena pelkona. Tulosten perusteella on mahdollista, että koirien pelokkuuden ja ihmisten psykoosisairauksien taustalla on samoja vaikuttavia tekijöitä, Sarviaho toteaa.

Jatkotutkimuksissa on tärkeää varmistaa geenialueen merkitys sekä tunnistaa pelokkuuteen liittyviä geenimuunnoksia. Geenilöytöjen avulla voidaan ymmärtää paremmin koirien pelon syntymekanismeja hermostossa ja verrata niitä vastaaviin ihmissairauksiin.

Koirien ääniarkuudesta puhutaan, kun koira osoittaa pelkoa vaikkapa ukkosen tai ilotulituksen aikana. Ääniarkuutta pidetään eläinlääketieteessä omana diagnoosinaan, eivätkä ääniarat koirat välttämättä ole muuten arkoja.

Äänille herkistymistä esiintyy myös ihmisillä – esimerkiksi ihmisten misofoniassa ja hyperakusiassa tietyt äänet aiheuttavat epämukavuuden tunnetta, pelkoa tai jopa raivoa. Sairauksien geneettinen tausta on kuitenkin edelleen huonosti tunnettu sekä ihmis- että eläinlääketieteessä.

– Saksanpaimenkoiralta löydetty ääniarkuuteen liittyvä geenialue on kiinnostava. Alueella on useita jo aiemmin ihmisten psykiatrisiin sairauksiin liitettyjä geenejä. Siellä sijaitsee esimerkiksi hermoston välittäjäaine glutamaatin reseptoria koodaava geeni, joka on liitetty sekä ahdistuneisuuteen että kuulon toimintaan. Toinen kiinnostava geeni on oksitosiinireseptorigeeni OXTR, joka on yhdistetty ahdistuneisuuteen, stressiin ja sosiaaliseen käyttäytymiseen. Tämänkin geenialueen tarkempi analyysi jatkuu, kertoo Lohi.

Tutkimuksen tulokset tukevat tutkijoiden ajatusta siitä, että koirien arkuus on perinnöllistä. Jatkotutkimusten tarve suuremmassa aineistossa on keskeistä nyt löydettyjen geenialueiden roolin vahvistamiseksi sekä mahdollisten uusien geenialueiden ja varsinaisten riskigeenien tunnistamiseksi.

Geenilöydöt koirien käyttäytymistutkimuksissa ovat toistaiseksi harvinaisia. Nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen yhden rodun sisällä tehty tutkimus, jossa on havaittu merkitsevä yhteys koirien arkuuden ja geneettisten alueiden välillä.

Lohen johtama tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Tätä tutkimusta ovat tukeneet muun muassa Euroopan tiedeneuvosto (260997 DOGPSYCH), Suomen Akatemia (268019), ERA-NET Neuron Mental Disorders, Jane ja Aatos Erkin Säätiö, Helsingin yliopiston tohtoriohjelmat (ILS ja DVM), Sigrid Juseliuksen Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin säätiö, Ella ja Georg Ehrnrooth säätiö, Folkhälsanin tutkimuskeskus ja Oulun yliopisto.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Rikosuhripäivystys: Lähestymiskiellolla suojatun henkilön turvallisuutta lisättävä

Rikosuhripäivystys haluaa eduskuntavaalitavoitteissaan seuraavan eduskunnan kiinnittävän erityistä huomiota muun muassa lähestymiskiellolla suojatun henkilön turvallisuuden lisäämiseen sekä ihmiskaupan uhriksi joutuneiden henkilöiden avunsaannin parantamiseen. Rikosuhripäivystys julkisti tavoitteensa seuraavalle eduskuntavaalikaudelle 2019–23.

Ilmastonmuutoksella monia terveysriskejä

Tunnetun tiedejulkaisu Lancetin asiantuntijaryhmä on tiivistänyt näkemyksensä ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista kolmeen johtopäätökseen. Ilmastomuutos muodostaa suuren riskin väestön terveydelle, sen torjunta voi muodostua tämän vuosisadan suurimmaksi terveysteoksi ja haasteet eivät ole teknisiä tai taloudellisia vaan pääosin poliittisia. Oikea aika toimia on nyt, toteavat johtava tutkija Timo Lanki ja THL:n entinen pääjohtaja Juhani Eskola Duodecim -lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan.

Mystiikka ja meditaatio avuksi ympäristöahdistuksessa

Panu Pihkala.

Mystiikkaa tosielämän tarpeisiin -luentosarjan viidennellä luennolla Ympäristöahdistus ja toivo pohditaan, miten mystiikka ja meditaatio voivat auttaa ympäristöahdistuksen käsittelyssä. Luento alkaa Aureliassa, osoitteessa Aurakatu 18, keskiviikkona 27. helmikuuta kello 18.

Hiilinanoputkia voidaan valmistaa grafeenia kiertämällä

Grafeeni on materiaali, joka muodostuu tasoon asettuneista hiiliatomeista. Sen sisarmateriaaleja ovat hiilinanoputket, joita käytetään vahvistavana aineena kestävyyttä vaativissa tuotteissa kuten tuulivoimaloiden osissa, avaruuskomponenteissa, maaleissa ja urheiluvälineissä. Jyväskylän yliopiston tuoreen fysiikan ja nanotieteiden väitöstutkimuksen mukaan hiilinanoputkia voidaan valmistaan uudella tavoin nauhamaista grafeenia kiertämällä.

Kaskenpuiston palvelutaloa aiotaan laajentaa noin 30 uudella asunnolla

Seniorikeskus Kaskenpuiston palvelutalon laajentaminen Vähäheikkiläntien varrella halutaan mahdollistaa asemakaavanmuutoksella. Keskukseen tulee noin 30 uutta asuntoa. Samalla pysäköintialuetta laajennetaan.

Entäs punapartisaanien tappotyöt?

Partisaanien uhrien muistoristiä pystytettiin Juntusrannan-Murtovaaran maantien varrella heinäkuussa 1943.

Nyt ollaan taas saatu tietoon se valtava asia, että suomalaiset SS-miehet ovat tehneet pahojaan. Sodassahan pahoja tehdään aina.

Valtion nettolainanoton tarve kasvaa

Valtion verotuloarviota alennetaan yhteensä 150 miljoonalla eurolla. Arvonlisäveron tuottoa alennetaan 196 miljoonalla eurolla johtuen muun muassa yksityistä kulutusta koskevien ennusteiden päivittymisestä. Lisäksi ansio- ja pääomatuloveron tuottoa kasvatetaan 156 miljoonalla eurolla ja yhteisöverotuottoa alennetaan 110 miljoonalla eurolla.

Aluehallintovirastoissa ruuhkaa, epäkohtailmoitusten ja kanteluiden määrä moninkertaistunut alkuvuoden aikana

Hoivakoti Ulrikan toiminnan keskeyttäminen tammikuussa nousi laajasti julkisuuteen. Sen seurauksena yhteydenotot aluehallintovirastoon ovat moninkertaistuneet aiempaan verrattuna.

Valtion t&k-rahoitus kasvaa kuluvan vuoden talousarviossa

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus tavoiteluokan mukaan 2018–2019.

Tutkimukseen ja kehittämistoimintaan kohdistuvat valtion talousarvion määrärahat kasvavat Tilastokeskuksen mukaan 107,9 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Vuoden 2019 valtion talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettävät määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1 991,1 miljoonaa euroa. Julkisen tutkimusrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on arviolta 0,83 prosenttia.

Urheilu

Puukkokatsomo: Kuivin jaloin

Susanna Tapani, numero 77.

Naisten jääkiekon SM-liigaan täksi kaudeksi noussut TPS selvisi kaudesta lopulta kuivin jaloin, kun se onnistui välttämään karsinnat, mikä oli joukkueen tavoitteena.

Raision Loimun passari Kasper Vuorinen naisten maajoukkueen kakkosvalmentajaksi

Kasper Vuorinen.

Lentopallon naisten maajoukkueen kakkosvalmentajaksi on valittu Kasper Vuorinen . Raision Loimun passarina Mestaruusliigassa pelaava Vuorinen on opiskellut valmennusta Jyväskylän yliopistossa ja on hakenut valmennusoppia myös ulkomailta.

Jääkiekkoharrastuksen jatkumiseen vaikuttaa monta tekijää juniori-iässä

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kolmen vuoden seurantatutkimuksen mukaan 15-vuotiaana jääkiekkoa harrastaneista 60 prosenttia jatkoi lajia edelleen 18-vuotiaana. Alueelliset erot harrastuksen jatkumisessa olivat kuitenkin suuria vaihdellen 20–80 prosentin välillä. Mitä aikaisemmin jääkiekko oli aloitettu, sitä todennäköisempää oli harrastuksen jatkuminen.

Teemu Packalénin paluu häkkiin lähestyy

Teemu Packalén hioo parhaillaan huippukuntoa Montrealissa maineikkaalla Tristar-salilla. Miehen tähtäimessä on paluu tositoimiin vielä tänä keväänä.

Suomalainen vapaaotteluväki on joutunut odottamaan pitkään Teemu Packalénin paluuta tositoimiin. Turkulaisen edellisestä ottelusta tulee maaliskuussa kuluneeksi kaksi vuotta. Tuolloin ottelu päättyi puolessa minuutissa tyrmäystappioon Marc Diakiesea vastaan.

Kankaisten Golf ehdolla vuoden golfseuraksi Suomessa

Timo Tuominen.

Maskussa toimiva Kankaisten Golf ry on ehdolla vuoden golfseuraksi Suomessa. Kankaisten Golfin lisäksi ehdolla ovat Espoon Ringside Golf ja oululainen Virpiniemi Golf. Vuoden golfseura julkistetaan lauantaina 16. maaliskuuta Helsingissä pidettävässä Golfgaalassa.

Åboraakkeli: Huuhkajat laskeutuvat Kupittaalle?

Päävalmentaja Markku Kanerva ja Huuhkajat valmistautuivat Kupittaalla Turkki-otteluun lokakuussa 2017.

Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen taival EM-karsinnoissa alkaa runsaan kuukauden kuluttua. Tänä vuonna Suomi pelaa kymmenen karsintaottelua, joista viisi kotikentällä. Bosnia-Hertsegovina, Kreikka ja Italia kohdataan varmuudella Tampereella, mutta lokakuun Armenia-ottelun ja marraskuun Liechtenstein-ottelun pelipaikkaa ei ole vielä päätetty.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?