Koirien pelon ja ihmisten mielenterveyshäiriöiden taustalla samoja tekijöitä

Koirien käytöshäiriöihin kuuluvat esimerkiksi eroahdistus, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö sekä erilaiset fobiat. Koirien käytöshäiriöihin kuuluvat esimerkiksi eroahdistus, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö sekä erilaiset fobiat. Kuva: Shutterstock

Professori Hannes Lohen ryhmä on tunnistanut yli kolmensadan saksanpaimenkoiran aineiston avulla kaksi geenialuetta, joista toinen liittyy koirien pelokkuuteen ja toinen ääniarkuuteen. Pelokkuuteen liitetty geenialue vastaa ihmisten kromosomin 18 aluetta, joka on liitetty erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin. Ääniarkuuteen liitetty alue sisältää puolestaan useita ihmisten ja koirien käyttäytymiseen sekä psykiatrisiin sairauksiin liittyviä geenejä.

Tutkimuksessa keskityttiin kahteen koirien pelon muotoon, ääniarkuuteen sekä yleiseen pelokkuuteen, johon luetaan vieraiden ihmisten ja uusien tilanteiden pelko. Suomalaisista koirista ääniarkuutta on havaittu jopa 40 prosentilla, ja neljäsosan on arvioitu kärsivän pelokkuudesta. Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että koirien pelokkuus vastaisi ihmisten ahdistuneisuushäiriötä ja toimisi tutkimusmallina sille.

– Pelko on eläinten luontainen, elintärkeä reaktio. Kun se on liiallista ja hallitsee esimerkiksi koiran elämää, se muuttuu kuitenkin ongelmallisiksi käytöshäiriöksi, kertoo tohtorikoulutettava Riika Sarviaho Helsingin yliopistosta.

Koirien käytöshäiriöihin kuuluvat esimerkiksi eroahdistus, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö sekä erilaiset fobiat. Pelko voi näkyä aggressiivisuutena, joka saattaa pahimmillaan johtaa toisiin koiriin tai ihmisiin kohdistuviin hyökkäyksiin.

Tutkimusta varten yli kolmesataa saksanpaimenkoiran omistajaa täytti käyttäytymiskyselyn. Kysely oli jo aiemmin käyttäytymistestien perusteella todettu luotettavaksi välineeksi. Kyselyvastauksiin perustuen jokaiselle koiralle määritettiin pelon voimakkuutta kuvaava pisteytys.

– Käyttäytymisen tulkitseminen ja mittaaminen on haastavaa, mutta se on tärkeä vaihe tutkimuksen onnistumiseksi. Kaikkein arimmat koirat karsiutuvat populaatiosta, joten niiden määrä jää usein hyvin vähäiseksi. Tutkimukseen otettiinkin mukaan myös lievempiä tapauksia aineiston kasvattamiseksi, jatkaa professori Hannes Lohi.

Geenitutkimuksen perusteella koirien yleinen pelokkuus liittyi kromosomin 7 alueeseen, joka on geeneiltään lähes identtinen tietyn ihmisten kromosomin 18 alueen kanssa.

– Tämä on todella kiinnostava havainto, sillä ihmisten kromosomialue 18p11 on liitetty jo 90-luvulla useisiin neuropsykiatrisiin sairauksiin, kuten skitsofreniaan ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Pelko on olennainen osa monia psykiatrisia sairauksia. Skitsofreniaa on jopa kuvailtu kroonisena pelkona. Tulosten perusteella on mahdollista, että koirien pelokkuuden ja ihmisten psykoosisairauksien taustalla on samoja vaikuttavia tekijöitä, Sarviaho toteaa.

Jatkotutkimuksissa on tärkeää varmistaa geenialueen merkitys sekä tunnistaa pelokkuuteen liittyviä geenimuunnoksia. Geenilöytöjen avulla voidaan ymmärtää paremmin koirien pelon syntymekanismeja hermostossa ja verrata niitä vastaaviin ihmissairauksiin.

Koirien ääniarkuudesta puhutaan, kun koira osoittaa pelkoa vaikkapa ukkosen tai ilotulituksen aikana. Ääniarkuutta pidetään eläinlääketieteessä omana diagnoosinaan, eivätkä ääniarat koirat välttämättä ole muuten arkoja.

Äänille herkistymistä esiintyy myös ihmisillä – esimerkiksi ihmisten misofoniassa ja hyperakusiassa tietyt äänet aiheuttavat epämukavuuden tunnetta, pelkoa tai jopa raivoa. Sairauksien geneettinen tausta on kuitenkin edelleen huonosti tunnettu sekä ihmis- että eläinlääketieteessä.

– Saksanpaimenkoiralta löydetty ääniarkuuteen liittyvä geenialue on kiinnostava. Alueella on useita jo aiemmin ihmisten psykiatrisiin sairauksiin liitettyjä geenejä. Siellä sijaitsee esimerkiksi hermoston välittäjäaine glutamaatin reseptoria koodaava geeni, joka on liitetty sekä ahdistuneisuuteen että kuulon toimintaan. Toinen kiinnostava geeni on oksitosiinireseptorigeeni OXTR, joka on yhdistetty ahdistuneisuuteen, stressiin ja sosiaaliseen käyttäytymiseen. Tämänkin geenialueen tarkempi analyysi jatkuu, kertoo Lohi.

Tutkimuksen tulokset tukevat tutkijoiden ajatusta siitä, että koirien arkuus on perinnöllistä. Jatkotutkimusten tarve suuremmassa aineistossa on keskeistä nyt löydettyjen geenialueiden roolin vahvistamiseksi sekä mahdollisten uusien geenialueiden ja varsinaisten riskigeenien tunnistamiseksi.

Geenilöydöt koirien käyttäytymistutkimuksissa ovat toistaiseksi harvinaisia. Nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen yhden rodun sisällä tehty tutkimus, jossa on havaittu merkitsevä yhteys koirien arkuuden ja geneettisten alueiden välillä.

Lohen johtama tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Tätä tutkimusta ovat tukeneet muun muassa Euroopan tiedeneuvosto (260997 DOGPSYCH), Suomen Akatemia (268019), ERA-NET Neuron Mental Disorders, Jane ja Aatos Erkin Säätiö, Helsingin yliopiston tohtoriohjelmat (ILS ja DVM), Sigrid Juseliuksen Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin säätiö, Ella ja Georg Ehrnrooth säätiö, Folkhälsanin tutkimuskeskus ja Oulun yliopisto.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

600 puutarhaa odottaa vierailijoita 7. heinäkuuta

Heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina järjestetään jälleen Avoimet puutarhat -päivä, jolloin avautuu yli 600 ainutkertaista puutarhakohdetta ympäri Suomea. Puutarhat ovat avoinna 7. heinäkuuta kello 12–17. Kohteisiin voi tutustua etukäteen täällä .

Liikunta suojaa tehokkaasti hengenvaaralliselta aivoverenvuodolta

Suomalaistutkimus osoittaa, että jo puoli tuntia kevyttä liikuntaa viikossa suojaa tehokkaasti tappavimmalta aivoverenkiertohäiriöltä, lukinkalvonalaiselta aivoverenvuodolta.

Käsityöläismuseo viettää syntymäpäivää makeissa merkeissä

Marsipaanit ovat vanhan ajan jouluherkkuja.

Juhlia vietetään 29. kesäkuuta, jolloin luvassa on monia entisajan herkkuja. Myynnissä on muun muassa vanhan ajan kirkkokaramelleja, nekkuja, lakuja ja käsintehtyä suklaata.

Yleisökaivaukset johdattelevat arkeologin työhön

Aboa Vetus & Ars Novan arkeologit tekevät läpi kesän arkeologisia kaivauksia museon sisäpihalla, Itäisen Rantakadun ja Nunnankadun kulmauksessa. Tutkimuskohteena on keskiaikaisen kivitalon raunio ja sen pihamaa.

Immunologien löydös avaa uusia käyttömahdollisuuksia vasta-ainehoidoille

Turun yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet reitin, jonka avulla ihon alle annostellut vasta-aineet kulkevat sekunneissa imusolmukkeen sisään. Löydös mahdollistaa elimistön puolustusjärjestelmän paikalliset täsmähoidot.

Vesijohtotyö Rasintiellä ensi vuoden kesäkuuhun saakka

Viemäri- ja vesijohtotyö haittaa liikennteetä Hämeen valtatien ja Rasintien risteysalueelta 26. kesäkuuta alkaen. Työt alueella kestävät 30. kesäkuuta 2020 saakka.

Fölin työmatkalinjojen liikenne harvenee heinäkuussa

Linjat 58, 91 ja 93 lopettavat liikennöinnin kesätauon ajaksi maanantaina 1. heinäkuuta. Linjoilla 80, 90 ja 92 siirrytään samalla harvennettuun aikatauluun.

Talent Call Turku -kisan voittajat valittu

Osaajapulan helpottamiseksi järjestetyn Talent Call Turku -kutsukilpailun voittajat on valittu yli 1 000 hakemuksen joukosta. Voittajat saapuvat perheineen elokuussa Turkuun tutustumaan seudun työnantajiin ja arkielämään.

Tonttumäellä nostetaan heinää seipäille heinäkuussa

Perinteiset heinätalkoot järjestetään Tonttumäellä torstaina 11. heinäkuuta kelloo 10–15. Heinä niitetään talkoita varten hevosvetoisella niittokoneella maanantaina 8. heinäkuuta kello 10 alkaen.

Urheilu

Inter ei saa helppoja pisteitä VPS:ltä

Interin edellinen kotivoitto on toukokuulta, kun KuPS kaatui Kupittaalla.

Kun Veikkausliiga tiistai-iltana jatkuu, Interillä on selvä tavoite. Kotiottelusta VPS:ää vastaan kolme pistettä ja sarjan kärkipaikka edelleen hallussa riippumatta siitä mitä takana väijyvä nelikko – Honka, Ilves, KuPS ja HJK – omissa otteluissaan tekee.

Palloliitto investoi seuroihin kaksi miljoonaa euroa

Palloliiton liittohallitus kokoontui juhannuksen alla kokoukseen, jossa hallitus päätti talenttivalmennustukea saavista seuroista sekä uuden HatTrick -avustuksen avaamisesta hakuun kesällä. Kokonaissumma näille kahdelle hankkeelle on kaksi miljoonaa euroa.

Liput Inter-Brønby-otteluun myynnissä

FC Inter kohtaa tanskalaisen Brønby IF:n Eurooppa-liigan ensimmäisellä karsintakierroksella. Joukkueiden ensimmäinen kohtaaminen on Tanskassa 11. heinäkuuta. 18. heinäkuuta joukkueet kohtaavat toisessa osaottelussa Kupittaalla. Ottelu Kupittaalla alkaa kello 18.30.

Åboraakkeli: Kisaodotus jatkuu Turussa

Jääkiekon MM-kisojen 2022 pääpelipaikka on Tampereelle rakentuva uusi suurhalli, joka valmistuu 2021.

U16-pojat Baltic Cupiin

U16-poikien maajoukkue matkaa juhannuksen jälkeisellä viikolla perinteiseen Baltic Cupiin, joka pelataan tänä vuonna Virossa 29. kesäkuuta–2. heinäkuuta. FC Interistä mukaan joukkueeseen on valittu 2003-syntyneet Tegra Mukuna ja Linus Rönnberg . Lisäksi varasijalle on nimetty Interin Jasper Yrjas . TPS:stä mukana on Onnipekka Pajula . Suomi kohtaa Baltic Cupissa Viron, Latvian ja Liettuan.

Jälkipeli: J-P Jalon selostajaura on kestänyt jo vuosikymmeniä

Nostalgiaa huokuvassa kuvassa Juha-Pekka Jalo on asettunut kasettimankkoineen samoille sijoille kuin vuonna 1985. Jalo tallensi silloin ennakkoluulottomasti selostusnäytteen Auran Aalloille. Tästä alkoi jo vuosikymmeniä kestänyt selostusura.

Näin ajatteli varmaan moni Kupittaan jalkapallo-otteluun saapunut katsoja vuonna 1985. Syystäkin. Turun Palloseuran kotiottelussa kentällä kirmasivat pikkuveljet Tomi ja Timo Jalo ja samanaikaisesti isoveli Juha-Pekka Jalo selosti ottelun kulkua kasettimankalle katsomossa yleisön keskellä istuen.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.